24. huhtikuuta 2013

Sähköiset kontaktit – kenelle ja mihin tilanteeseen ne sopivat?

Mediassa on viime aikoina ollut vilkasta keskustelua sähköisistä terveyspalveluista. Ylen internet-sivuilla uutisoitiin 6.2.2013 otsikolla ”Terveyspalvelut sähköistyvät-Potilasliitto muistuttaa ihmiskontaktin tärkeydestä” terveyspalvelujen sähköistymisen seurauksista. Uutisessa oltiin huolestuneita siitä, että sähköisten terveyspalvelujen myötä ihmiskontakti katoaa hiljalleen. Tämä huolenaihe on aivan perusteltu, sillä esimerkiksi pankkipalveluiden sähköistymisen myötä palvelupisteitä lakkautettiin yksi toistensa jälkeen, ja näin kadottaen perinteiset ihmiskontaktit. Terveyspalvelujen pelätään myös kokevan saman kohtalon niiden sähköistyessä.

Sähköiset terveyspalvelut voivat kuitenkin mahdollistaa monia hyviä asioita. Sähköisillä terveyspalveluilla voidaan esimerkiksi laajentaa perinteisten terveyspalvelujen tarjoamia mahdollisuuksia. Hyvänä esimerkkinä on kontaktien mahdollistaminen silloin, kun henkilö ei esimerkiksi pääse fyysisesti tai maantieteellisesti hyödyntämään terveyspalveluja. Tällöin sähköisillä terveyspalveluilla voidaan tarjota uusia kontaktitapoja terveydenhuoltoon. Sähköisessä asioinnissa järjestelmä on kuitenkin vain väline, jonka molemmin puolin on ihminen. Näin ollen kontakti toteutuu, vaikkei välttämättä fyysisesti. Palveluja osittain sähköistämällä voidaan siis mahdollistaa uudenlaisia terveyspalveluja, joita ei muuten olisi mahdollista tuottaa sekä monipuolistaa potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välisiä vuorovaikutustapoja.

Lisäksi sähköisten terveyspalvelujen myötä voimavaroja voi säästyä kasvokkain tapahtuvaan asiakas ja potilastyöhön, kuten Vantaalla havaittiin (Yle 6.2.2013 ”Vantaa sähköistää terveyspalvelujaan ”).

Kansalaiselle sähköisten palvelujen merkittävyys näkyy parhaiten mahdollisuutena hallinnoida omaa arkea. Sähköisten palvelujen kautta kansalainen voi hallita sairauttaan, terveydentilaansa sekä hyvinvointiansa. Kansalaiselle jää siis aikaa elää omaa elämänsä, sillä kaikki asiat eivät vaadi lääkäriajan varaamista. Pärjäin-pilotin ideologia perustuukin OmaHyvinvointi-hankkeessa luotuun malliin kansalaisen apuvälineestä, joka auttaa hyödyntämään terveyteen ja terveyspalveluihin liittyviä sähköisiä tietosisältöjä kansalaisen omassa arjessa.


Ystävällisin terveisin,
Pärjäin-pilotti
Anna Korpela, Sari Knaapi-Junnila, Ronald Otim, Jani Koskinen ja Antti Tuomisto

22. huhtikuuta 2013

YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU ETENEE VAUHDILLA VIRVELINRANNASSA - olemmeko valmiit sitoutumaan?

Virvelinranta YKS osahankkeen punainen lanka eli yksilökeskeinen elämänsuunnittelu ja – suunnitelma on löytänyt vähitellen paikkansa osahankkeemme toiminnassa. Sinnikkäästi olemme käyttäneet YKS ajattelua ja työvälineitä kaikessa toiminnassamme niin Virvelinrannan palvelunkäyttäjien kuin työntekijöidenkin kanssa työskennellessä. Henkilökunnan ja palvelunkäyttäjien koulutukset ovat myös vahvistaneet YKS:n ideologian ymmärrystä. Ilolla olemme saaneet huomata, miten erityisesti palvelunkäyttäjien omat YKS-koulutukset ovat olleet meitä kaikkia voimaannuttavia. Näissä tilaisuuksissa palvelunkäyttäjän oma ääni on tullut kuulluksi, he ovat saaneet vertaistukea toisistaan ja esille on noussut paljon sellaisia asioita, joista aikaisemmin ei ole yhteisöissä ollut puhetta.

Interaktiivisen kosketustaulun hankkiminen on tuonut palvelunkäyttäjille, mutta myös työntekijöille uudenlaisen tavan olla vuorovaikutuksessa esimerkiksi elämänsuunnitelmia tehtäessä. Taulun iso näyttö, mahdollisuus työskennellä joko kynällä tai pelkästään omalla kämmenellä sekä monet muut tekniset mahdollisuudet ovat innostaneet meitä kaikkia kokeilemaan ja tuottamaan erilaisia asioita taulun avulla.

Johtajuuden merkitystä ei voi vähätellä, kun uutta toimintamenetelmää lähdetään juurruttamaan. Sitoutuminen uuteen työskentelymalliin, sen omaksuminen perustehtävää tehdessä, kehittäminen ja arviointi lähtevät aina siitä, miten johto on asiaan sitoutunut ja miten se tukee koko yhteisöä prosessin edetessä. Voimmekin kysyä itseltämme olemme sitten ohjaajia, hoitajia tai esimiehiä:

  • Miten yksilökeskeisesti itse työskentelen ja miten se näkyy työssäni? 
  • Miten yksilökeskeinen työskentely näkyy työyhteisössä ja johtajuudessa? 
  • Miten valmis olen uuteen ja pystynkö laittamaan itseni likoon? 
  • Kuulenko palvelunkäyttäjää ja haluanko oppia tuntemaan hänet? 

Oman, mutta myös sekä organisaation / yksikön arvopohjan ja asenteiden tutkiminen nousee tällöin keskeiseen asemaan. Vastuu yksilökeskeisestä työskentelymallista, silloin kun se on otettu toimintamalliksi, on kaikilla. Esimiehen pitää olla kiinnostunut ja tietoinen, mitä hänen porukkansa tekee. Aito ja vilpitön kiinnostus toisten tarpeille ja toisten näkökulmien arvostus sekä yhteistyön arvostus näkyy sovituista asioista kiinnipitämisenä. Henkilön todellinen osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuus on tärkeää. 

Ilahduttavaa on, että yksilökeskeinen elämänsuunnitelma ja – suunnittelu on alkanut kiinnostaa muun muassa ikäihmisten ja psykiatrian palveluita. Kevään YKS-koulutuksissa on ollutkin osallistujia eri palvelutuotannon alueilta ja näissä ryhmissä esimerkiksi ryhmän keskinäinen vuorovaikutus ja hyvien käytäntöjen jakaminen on antanut kaikille osallistujille uusia kokemuksia.


Kirjoittaja Merja Laurén / Virvelinranta YKS osahanke

19. huhtikuuta 2013

Uusia innovaatioita ja yhdessä tekemistä


”Olin itse paikalla Hämeenlinnan Raatihuoneella Pumppu hankkeen väliseminaarissa 14.3.2013, niin mieleeni jäi kaksi melkeinpä tärkeintä asiaa koko suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Tässä olisi nyt hyvä paikka suomalaisen identiteetin uudelleenmuokkaukselle. Kerron nyt oman mielipiteeni näistä asioista.

Se on hyvä, että uusia innovaatioita kehitetään, mutta testataanko niitä käytännössä ennen kun niitä aletaan tuomaan markkinoille. Jos testataan, niin tehdäänkö sitä tarpeeksi?  Jos puhutaan terveydenhoitoalan lanseeraamista innovaatioista, niin niitä ei pitäisi kokeilla vaan tietyllä vammaryhmällä, vaan ottaa tutkimukseen mukaan henkilöitä yli vammarajojen. Selitys sille on päivänselvä, koska kaikki ovat erilaisia, kaikilla on omat haaste- ja osaamisalueensa. Joku on hyvä tekemään ruokaa, toinen taas osaa suunnitella paremmin, missä järjestyksessä tekee asiat.

Virvelinranta YKS - osahankkeen alullepanema Vammaispoliittiset arvot -työryhmä on saanut aikaan vammaisille suunnatut arvot, joita ei vielä muualla Suomessa ole tällä tavoin tiettävästi tehty. Erityisen tästä tekee se, että niitä oli tekemässä joukko palvelunkäyttäjiä, eli vammaisia.

Vammaispoliittiset arvot -työryhmän työt eivät suinkaan loppuneet siihen, että he tekivät arvot, joita noudatetaan vammaisten henkilöiden keskuudessa. Työryhmän seuraava työtehtävä on, että saadaan kaupungin päättäjät niin vakuuttuneeksi, että he alkavat kehitellä niistä osaa koko kaupungin arvoiksi, joka tekisi siitä yhteiskunnallisen asian. Tätä työvaihetta työryhmä itse ei voi valvoa, vaan sitten kun projekti loppuu, niin vammaisneuvoston pitää ottaa se rooli, että he ajavat asiaa eteenpäin, jos kukaan muu ei sitä lähde tekemään”. 

kirjoittajana
Juho Lehtonen 5.4.2013