20. syyskuuta 2013

”Oleks viäl ollu tutustumas ikäihmiste mukavi palveluihi? Jos et ol ollu, ni tul ny sit jo kattoma”

Näillä sanoilla houkuteltiin kansalaisia Turun Auralan Senioripäiville 27.8.2013. Järjestäjinä messutapahtumassa olivat Auralan Setlementti ry:n lisäksi IKARE-hanke, Auralan kansalaisopisto, Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus ja Maarian seurakunta. Elokuun lopun aurinkoisena päivänä kuultiin Auralassa aktiivista puheensorinaa, kun lukuisat järjestöt, yhdistykset, organisaatiot ja hankkeet esittelivät toimintojansa Senioripäivän vieraille. Ja vieraita tosiaan riittikin reilun 600 kävijän edestä. Myös Pumpun Turun ammattikorkeakoulun TEHU-osahankkeen messupaikalla oli esitteillä menekkiä ja ruuhkaa riitti, kun jaossa oli niin tietoa Pumpusta ja TEHUsta, kuin karamelleja ja arvontalipukkeitakin. Päivän aikana jaettiin monenlaisia elämäntarinoita ja kokemuksia, joiden pohjalta on hyvä jatkaa alueellisten hyvinvointipalvelurakenteiden kehittämistoimintaa kansalaislähtöisestä näkökulmasta. TEHU:ssa kehitetään alueellisia hyvinvointipalvelurakenteita Loimaan seudulla saattohoidossa, Turun seudulla aivoterveyttä edistävissä taide- ja kulttuurilähtöisissä palvelumalleissa, Liedon, Koski Tl:n, Marttilan ja Tarvasjoen alueella kotihoidossa sekä tuotteistetaan hyvinvointipalveluista uusia palveluja.

Pumppu-flikat Suvi Kivelä (vas.) ja Helena Malmivirta pääs tiskin taa (kuva: Sari Kataja)

Mitäs sitä sit oikke vanhuurenpäivil toivoisis?

Mistä on hyvä vanhuus tehty? Hyvästä ja inhimillisestä, hoivasta ja huolenpidosta, vapaamuotoisesta tanssahtelusta, samanhenkisistä keskusteluista… Niistä on hyvä vanhuus tehty, kun on kuuleminen Turun seudun aktiivisia seniorikansalaisia. Pumpun Turun ammattikorkeakoulun TEHU-osahankkeen edustajat kyselivät Senioripäivien vierailta henkilökohtaisia toiveita tulevaisuuden ikäihmisten palveluista. Ensisijaisesti toivottiin turvallisen kotona asumisen mahdollisuutta, palveluita kotiin käytännön asioista selviämiseen, ulkoilua sekä monipuolisesti liikuntaa ja kulttuuria. 

”Toivoisin, että saisi asua kotona tai kodikkaissa ympäristöissä loppuun asti; saisi hoivaa kotiin, jos tarvitsee” 

Vaikka vastaukset olivatkin pääosin positiivisia, jonkin verran kannettiin huolta oman kunnon heikkenemisestä ja toivottiin, että siinä vaiheessa, kun ei enää itsenäisesti pärjää, saisi hyvää hoivaa ja ystävällistä kohtelua sekä elää turvallista elämää muiden tukemana kotona, palvelutalossa tai vanhainkodissa.

Vastauksissa korostuivat myös kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja itsensä toteuttamiseen liittyvät asiat, kuten mahdollisuudet ulkoiluun, liikuntaan ja kulttuuriin. Kaivattiin ”älykkäitä toimintaryhmiä”, konsertteja, joogaa, vesijumppaa ja retkiä, päivätoimintaa ja virikkeitä jokaiselle kuntonsa mukaan. 

”Toivoisin liikuntaa, tasapainojumppaa, tanssia, teatteria, taidetta terapian muodossa, muistiin liittyviä tapahtumia ja muistin virkistystä kaikin keinoin.” 

Ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys nousi päivän keskusteluissa ja ajatuksissa hyvästä vanhuudesta erityisen tärkeänä esiin. Sosiaalisten suhteiden, liikunnan ja jokaiselle itselleen merkityksellisen tekemisen, toiminnan ja osallistumisen avulla voidaan tukea ikääntyvien omaa toimintakykyä ja kokemusta elämän mielekkyydestä. Monipuolisen tarjontansa ja helpon saavutettavuutensa puolesta Auralan Senioripäivät olivatkin ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan. Senioripäiviltä jokainen voi löytää itseään kiinnostavia asioita ja toimintaa syksylle sekä nauttia ihmisvilinästä ja iloisesta tunnelmasta elokuun helteisenä päivänä orientoituen samalla syksyn palvelutarjontaan.

Erityisen paljon kiinnostusta herättivät TEHU Turun seudun osion Aivoterveyttä ja muistin toimintaa edistävät taide- ja kulttuurilähtöiset palvelumallit Turun seudun palvelurakennetta täydentämään syksyllä käynnistyvät pilottiryhmät, joita päivillä markkinoitiin ja saatiin jo muutamia ilmoittautumisiakin Muistojen näyttämö-ryhmään, jossa aivoja aktivoidaan vanhojen valokuvien, lehtien ja muun kuvamateriaalin sekä paperiteatterin avulla sekä Kehonero-ryhmään, jossa aivojen ja muistin aktivointia toteutetaan luovan liikkumisen ja luovan itseilmaisun ja tanssin, kuuntelemisen ja kohtaamisen keinoin. 

”Nyt näyttääkin jo tulevan hyvää ohjelmaa; vertaisten kanssa yhdessäoloa”.

"Täälhä o vaik kui pal ihmissii" (kuva Suvi Kivelä)

Senioripäivillä ikäihmisille virkistystä oli tarjolla mukavien keskustelujen lisäksi iltapäivän aikana järjestettyjen jumppa- ja yhteislaulutuokioiden sekä muotinäytösten virittämien tunnelmien myötä. Koko sali hiljeni, kun päästiin tutustumaan kiinalaiseen rauhoittavaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävään Qigong -terveysliikuntaan. Rauhallinen hetki vilkkaan puheensorinan täyttämän päivän keskellä teki hyvää varmasti kaikille. Päivien aikana oli myös mahdollisuus erilaisiin voima- ja tasapaino kokeiluihin sekä soveltaviin liikunnan välineisiin tutustumiseen. Vatsat täyttyivät Turun Sotaveteraanit ry:n soppatykin hernekeitolla ja jälkiruuaksi osallistujat saivat suunsa makeaksi messupisteiden suklaatarjonnasta.

Aurala on kahden yhdistyksen, Auralan Setlementin ja Auralan Kerhokeskuksen, muodostama toimintakeskus ja kohtaamispaikka, jonka ohjelmassa on monipuolista toimintaa vauvasta senioriin. Auralan Setlementti ylläpitää kansalaisopistoa ja päiväkotia sekä järjestää viriketoimintaa senioreille.


Kirjoittajat: 

Sari Kataja, sosionomi (YAMK), projektityöntekijä
Suvi Kivelä, VTM, projektityöntekijä 
Helena Malmivirta, KT, projektityöntekijä 
Elina Vuorio, VTM, projektipäällikkö
Turun ammattikorkeakoulu, TEHU-osahanke

13. syyskuuta 2013

Hoitoprosessin kustannuksia arvioimassa


Johdanto


Valtakunnallisen linjauksen mukaisesti tavoitteena on, että asiakkaat hoidetaan mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti kotona, vanhainkodissa tai palvelutalossa, jossa he pysyvästi asuvat (Laki 980/2012). Elämän loppuvaiheen hoidon katsotaan myös onnistuvan inhimillisesti parhaiten siinä ympäristössä, jossa asiakas on elämänsä viimeiset ajat viettänyt  (Hyvä saattohoito Suomessa, STM 2010).

PUMPPU –hankkeen Tehu osahankeessa keväällä 2012 tehdyn hoitoprosessien kuvausten sekä asiakassiirtoja koskevan kartoituksen (N= 105) perusteella on nähtävissä miten monet eri asiat vaikuttavat päätökseen hoitaa asiakkaat mahdollisuuksien mukaan kotona, tutussa vanhainkodissa tai palvelutalossa tai vaihtoehtoisesti päätökseen lähettää heidät jatkohoitoon. Päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ovat lähettämisen lääketieteelliset syyt, henkilökunnan osaaminen, konsultaatiojärjestelmän toimivuus, henkilökuntaresursointi ja sairaanhoitovälineistön kattavuus. Itse asiakassiirron palveluprosessia haastavat erityisesti eri organisaatioiden rajapinnoilla todetut ongelmat, tiedonkulkua vaikeuttavat kirjavat potilastietojärjestelmät, kirjaamiskäytäntöjen puutteet ja epäyhtenäinen hoitajalähetteen käyttö.

Hankkeessa olemme käyttäneet koontikuviona tarkoituksenmukaisen päätöksenteon simpukkamallia, jossa eri kerrokset kuvaavat erilaisia palvelurakenteen haasteita (Kuvio 1 - isompaan kuvaan linkki). Tässä tarkastellaan simpukan osioita: vaikuttavuus.

Kuvio 1: Tarkoituksen mukaisen päätöksenteon simpukkamalli



Taloudellisen vaikuttavuuden tarkastelun lähtökohtana oli hypoteesi siitä, että kotona, vanhainkodissa tai palvelutalossa hoitaminen olisi taloudellisesti järkevää, mikäli hoitoprosessi lääketieteellisesti arvioituna ja hoitoteknisesti toteutettuna olisi mahdollinen. Hoitamista näissä puoltavat monet asiakkaalle tärkeät asiat: tuttu hoitohenkilökunta ja turvalliseksi koettu ympäristö, jossa asiakkaan mahdollinen hoitotahto- ja toiveet ovat parhaiten tiedossa.

Hankkeen aiemmissa osioissa työryhmät ovat kuvanneet erilaisia kotoa tai palvelutaloista jatkohoitoon lähettämisen prosesseja. Näistä valittiin yksi perusprosessi, josta esitetään kolme mahdollista toteuttamisvaihtoehtoa. Laskelmissa ei huomioida hoidettavalle vanhukselle hoitotapahtumasta aiheutuvia kustannuksia. Eri hoitovaihtoehdot rakennettiin seuraavan hoitotilanteen ympärille:

Taustaa: Auran kunnassa, kirkonkylässä, asuu kotona iäkäs henkilö, joka saa kotipalvelun palveluina käynnin joka toinen ilta ja kotisairaanhoidon palveluna lääkkeiden jaon kaksi kertaa kuukaudessa. Omainen käy aamuisin ja lisäksi huolehtii ns. juoksevat asiat ja tuo kauppatavarat kaksi kertaa viikossa.

Akuutti tilanne: Kotipalvelun työntekijä tekee sovitun kotikäynnin ja löytää asiakkaan lattialta. Asiakas ei kysyttäessä muista, miten on joutunut lattialle ja miten pitkään on siinä ollut. Asiakkaan orientaatio paranee kuitenkin koko ajan. Kotipalvelun työntekijä tutkii asiakkaan. Asiakas ei valita kipuja missään ja hän kykenee avustettuna nousemaan tuolille. Työntekijä soittaa kotisairaanhoidon työntekijälle, joka lupaa tulla kotikäynnille 30 min. kuluttua. Asiakas on virtsannut alleen, työntekijä avustaa asiakkaan wc:hen ja avustaa häntä peseytymään ja vaihtamaan vaatteet. Kotisairaanhoitajan tullessa paikalle asiakas kertoo voivansa paremmin ja on aikaan ja paikkaan orientoitunut.   

Kolmen eri hoitovaihtoehdon kohdalla tarkastellaan niiden hinnoiteltavia prosesseja (kuvio 2 - isompaan kuvaan linkki) ja niistä syntyneitä todellisia kustannuksia. Todelliset kustannukset muodostuivat asiakkaan kuljetus- ja siirtokustannuksista, työntekijöiden palkkakustannuksista, työntekijöiden kilometrikorvauksista, vuodeosastohoidon kustannuksista ja tehtyjen tutkimusten kustannuksista. Nämä eriteltiin omiin taulukoihinsa ja lopuksi laskettiin kunkin hoitovaihtoehdon kokonaiskustannukset yhteen.


Kuvio 2: Eri hoitovaihtoehtojen hinnoiteltavat prosessit ja kustannukset


Johtopäätökset ja havainnot


Selvityksessä on esitetty kolmen eri hoitovaihtoehdon arvioituja todellisia kustannuksia. Jokainen hoitokerta on aina omanlaisensa ja muodostuneisiin kustannuksiin vaikuttavat monet eri tekijät. Tässä selvityksessä ei otettu huomioon hallinto- ja yleiskustannuksia. Hallinto- ja yleiskustannukset saattavat olla huomattavan suuria suhteessa toiminnan operatiivisiin kustannuksiin.

Tehdyn selvityksen perusteella esitämme seuraavia tekijöitä:

• Halvimmiksi hoitovaihtoehdoiksi osoittautuivat toinen ja kolmas hoitovaihtoehto. Kolmas hoitovaihtoehto eli kotona hoitaminen on kustannuksiltaan ehdottomasti halvin vaihtoehto (ensimmäisen ja kolmannen vaihtoehdon välinen ero on yli 900 €). Kuvitteellisen kotona hoitamisen mahdollisti lääkärikonsultaatio, henkilökunnan osaaminen ja tehostetut kotihoidon toipilaskäynnit. Valtiontalouden vanhuspalveluiden tuloksellisuustarkistuskertomusten (2010) mukaan sosiaali- ja terveysministeriöllä tai kunnilla ei ole tarkkaa käsitystä kotihoidon kokonaiskustannuksista. Tästä johtuen on tärkeää pohtia sekä peruskäyntien että toipilaskäyntien ns. käyntikattoa eli sitä, mihin asti kotikäyntien lisääminen on tarkoituksenmukaista ja järkevää.

• Yhteiseen tahtotilaan hoitaa asiakasta kotona, vanhainkodissa tai palvelutaloissa vaikuttavat monet eri asiat. Tehdyn palvelujohtajien ”benchmarkkauksen” (2013) perusteella lääkäreiden ammatillinen kokemus ja asiakkaiden tunteminen on yksi merkittävimmistä tekijöistä sille, että asiakkaat hoidetaan pääsääntöisesti siellä missä he asuvat. Sairaanhoitajien osaaminen ja tavoitettavuus 24/7, vierianalytiikan mahdollisuudet, eri henkilöstöryhmien välinen luottamus ja tehtävien siirrot, ennakoivat hoitosuunnitelmat ja kiireen siirtämisen välttäminen tukevat kotona, vanhainkodissa ja palvelukodissa asumista myös silloin kun asiakkaiden tila vaihtelee. (Virjonen & Kankare, 2013.)

• Asiakkaiden kuljetukset vievät helposti ison osan, jopa puolet kokonaiskustannuksista. Eri kuljetusvaihtoehtojen kustannuksista on järkevää informoida hoitohenkilökuntaa, jotta tilattu kuljetusmuoto olisi tarkoituksenmukainen mutta kustannustehokas. Tilattaessa kuljetusta esimerkiksi hätäkeskuksen kautta asiakkaan tilan huolellinen raportointi on tärkeää. Kiireessä tehty hätäinen avunpyyntö voi johtaa samanaikaisesti ensivasteen, perustason tai hoitotason ambulanssin lisäksi lääkintähelikopterin paikalle tulemisen, mikä lisää kustannuksiin helposti 1000-3000 euroa. Myös vuoropuhelua hätäkeskuksen henkilökunnan kanssa tulee käydä, jotta apu kohdennetaan asiantuntevasti, mutta harkitusti.

• Verrattaessa kuljetuskustannuksia esimerkiksi vuodeosastohoidon päivähintaan voi todeta, että mikäli asiakkaan lähettäminen kotoa, vanhainkodista tai palveluasumisesta jatkohoitoon on tarkoituksenmukaista, tulisi häntä hoitaa siellä riittävän pitkään, aina siihen asti kunnes hänen toimintakykynsä on sellainen, että hän selviää omassa asuinympäristössään. Yksi tai kaksi ylimääräistä päivää vuodeosastolla tulevat edullisemmaksi kuin nopeat ”bumerangipalaamiset ”.


Lähteet:
Kankare, H. ,Virjonen, K.,& Vähäkangas, P. 2013. Tuloksellisuusselvitysraportti. PUMPPU –hanke, TEHU –osahanke.
Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 2010. Vanhuspalvelut. Säännöllinen kotihoito.  Helsinki: Edita Prima Oy.
Virjonen, K. & Kankare, H. 2013. Palvelujohtajien benchmarkkaus -raportti. PUMPPU –hanke, TEHU –osahanke.
28.12.2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.



PUMPPU hanke, TEHU osahanke, Loimaan osio
Harri Kankare, TtM
Kaija Virjonen, TtM
Petri Vähäkangas, Restonomi, ylempi AMK.

11. syyskuuta 2013

Pomot Duuniin -päivän katsaus

Virvelinrannan Työlapiot järjestivät 5.6.2013 Pomot Duuniin -päivän, jonka tavoitteena oli esittää Työlapioiden tekemiä kartoituksia tuetuista työtehtävistä, Virvelinrannan arkea ja työtaitoja joita palvelunkäyttäjillä on. Tavoite oli saada heräämään kansalaisissa ajatuksia vammaisten tuetusta työllistymisestä ja palkkauksesta. Myös ohjaajat kertoivat tuetun työn tehtävistä ja mitä haasteita se pitää sisällään.

Tilaisuuteen kutsuttiin paikalle kaupunginvaltuutettuja sekä hämeenlinnalaisten yritysten johdossa olevia henkilöitä. He viettivät aamupäivän tutustuen palvelunkäyttäjien päivärutiineihin ja siihen, minkälaisia työtehtäviä he päivätoiminnan alueella tekevät.

Päivä oli mielestäni kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut, sekä ohjelmiston rakenteen että aikataulutuksenkin osalta. Kutsutut vieraat vaikuttivat innostuneilta, sekä käsiteltyihin asioihin hyvin perehtyneiltä. Heillä oli paljon ideoita ja mielipiteitä siitä, miten kehitämme toimintojamme, yhä uusille alueille että tasoille.

Innoparkin ideat ja ajatukset kuulostivat erityisen kiinnostavilta, sieltä varmasti voisi löytyä töitä useammallekin henkilölle. Taas sitten toisaalta kaupungin toimipisteen tehtävien esittelystä jäi ainakin minulle, vähän jäykähkö kuva, tarkoittaen tällä sitä, että ne ovat sysäämässä meille semmoisia hommia, joita he eivät jaksaisi tai viitsisi itse tehdä. Esitys ei ollut yhtä innostunut ja innostava kuin Innoparkin.

Jäämme innolla odottamaan, mitä tapahtuman järjestämisestä syksyllä seuraa!

Työlapiot-työryhmä kokoontuu pari kertaa kuukaudessa, Virvelinrannan tiloissa. Tämän työryhmän toiminnan on mahdollistanut Virvelinranta YKS –osahanke, joka on osa isompaa PUMPPU- hanketta, joka on EAKR- rahoitteinen teemahanke. Työlapiot työryhmä on ideoitu hankkeen aikana ja työryhmän toiminta jatkuu hankkeen jälkeenkin.


Terveiset lukijoille
Juho Lehtonen
3.7.2013