28. tammikuuta 2014

Edunvalvontavaltuutus – varautumista tulevaan

Pumppu-hankkeen Tehu -osahankkeen Loimaan osiossa kehitetään saattohoitoa ja palvelurakenteita Loimaan seudulla. Kansalaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen omaa hoitoaan ja omia asioitaan koskevissa kysymyksissä on yksi Loimaan osion keskeinen tavoite.

Itsemääräämisoikeuden vahvistamisen välineenä omia asioitaan koskevissa kysymyksissä toimii hoitotahdon lisäksi edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltuutus lienee tällä hetkellä samassa asemassa kuin hoitotahto 1980-luvulla. Ennen Mauno Koivistolle vuonna 1989 laadittua hoitotestamenttia ei hoitotahto ollut noussut kansalaisten huulille. Edunvalvontavaltuutusta koskeviin valmennuksiin osallistuneista n. 60 hoitohenkilökunnan edustajasta ainoastaan muutama on kohdannut työssään edunvalvontavaltuutuksia. Tämä on vahvistanut olettamusta edunvalvontavaltuutusten heikosta tunnettuudesta ja näin ollen myös edunvalvontavaltuutusten vähäisestä määrästä.

Edunvalvontavaltuutus varautumisen välineenä


Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Laki edunvalvontavaltuutuksesta on tullut voimaan marraskuussa 2007. Ennen edunvalvontavaltuutuslakia ei ollut riittäviä keinoja siihen, että ihmiset olisivat itse ennakoineet mahdollista tulevaa toimintakyvyttömyyttään ja antaneet määräyksiä sen varalta. 

Edunvalvontavaltuutus on kirjallinen asiakirja, joka vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja antaa samalla läheisille mahdollisuuden hoitaa toimintakyvyttömän henkilön asioita kevyesti ja joustavasti. Itsemääräämisoikeutta tukee edunvalvontavaltuutuksen laatijan oikeus päättää, kuka toimii edunvalvontavaltuutettuna, mitä asioita edunvalvontavaltuutettu hoitaa ja miten asioita hoidetaan. Läheinen voi hoitaa edunvalvontavaltuutuksen avulla toimintakyvyttömän henkilön asioita tämän yhden ainoan asiakirjan avulla.

Asioiden hoitaminen vahvistetulla edunvalvontavaltuutuksella


Edunvalvontavaltuutus on siten ehdollinen, että määräys tulee voimaan vain, jos valtuuttaja tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltuutuksen voimaansaattaminen edellyttää maistraatin vahvistusta. Maistraatti voi vahvistaa valtuutuksen, jos edunvalvontavaltuutuksen laatinut henkilö on lääkärintodistuksen mukaan kyvytön hoitamaan omia asioitaan ja edunvalvontavaltuutus on tehty laissa säädetyssä määrämuodossa. Määrämuotoisuusvaatimukset ovat samankaltaisia testamentin kanssa, eli edunvalvontavaltuutuksessa on oltava mm. valtuuttajan allekirjoitus ja esteettömien todistajien allekirjoitukset.

Vasta maistraatin vahvistuksen jälkeen toimintakyvyttömän henkilön asioita voidaan hoitaa edunvalvontavaltuutuksen avulla. Edunvalvontavaltuutuksen avulla voidaan hoitaa sekä taloudellisia asioita, kuten pankkiasioita, Kelan etuuksia ja omaisuuden myyntiasioita, että henkilöä koskevia asioita, kuten terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä asioita.

Edunvalvontavaltuutus vaihtoehtona edunvalvojan määräämiselle


Edunvalvontavaltuutuksessa on kysymys edunvalvontaan nähden vaihtoehtoisesta ja kevyemmästä tavasta järjestää asioiden hoito. Ilman edunvalvontavaltuutusta toimintakyvyttömän henkilön asioiden järjestämiseksi määrätään tarvittaessa edunvalvoja. Edunvalvojana toimii joko läheinen, muu luotettu henkilö tai yleinen edunvalvoja. Lähtökohtaisesti edunvalvojana toimii toimintakyvyttömän henkilön läheinen.

Toimiessaan edunvalvojan tehtävässä läheiselle tulee uusia velvoitteita, kuten vuositilin laatiminen ja tarkastaminen maistraatissa. Lisäksi muutoksen tuo se, että läheisen toimet siirtyvät maistraatin valvonnan alaisuuteen, josta syntyy myös ylimääräisiä kustannuksia. 

Edunvalvontavaltuutuksen keskeinen vaikutus läheiselle on, että edunvalvontavaltuutuksen laatimisen johdosta toimintakyvyttömälle henkilölle ei tarvitse määrätä edunvalvojaa. Näin ollen edunvalvontavaltuutuksen laatiminen lisää laatijan itsemääräämisoikeutta ja helpottaa läheisen työtaakkaa. Edunvalvontavaltuutus on silti luotettava tapa varautua toimintakyvyttömyyteen, koska maistraatti voi puuttua myös edunvalvontavaltuutettuun kohdistuviin väärinkäytösepäilyihin.

Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen


Edunvalvontavaltuutus on suositeltavaa laatia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska valtakirjan edunvalvontavaltuutusta varten voi tehdä kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Mikäli kyky ymmärtää valtakirjan merkitys on menetetty, ei henkilö voi enää tehdä pätevää edunvalvontavaltuutusta.

Edunvalvontavaltuutuksen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Sekä edunvalvontavaltuutuksen että edunvalvonnan kysyntä kasvaa erityisesti ikääntyvän väestörakenteen vuoksi. Lisää haasteita tuo myös ihmisten varallisuuden kasvu, koska varallisuuden määrä lisää usein väärinkäytösriskiä. Tähän ongelmaan vastaa edunvalvontavaltuutus, joka toimii luotettavana tapana varautua omaan tulevaisuuteen.

Edunvalvontavaltuutus on väline itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen ja lisäksi vaihtoehto holhoustoimilain mukaiselle edunvalvojalle. Edunvalvontavaltuutus on järkevää varautumista tulevaan.



kirjoittaja
Vesa Anttila, OTM, Tehu-osahanke, hanketyöntekijä, vesa.anttila@turkuamk.fi


Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)