19. joulukuuta 2012
12. joulukuuta 2012
Palveluntarpeen arvio ja palveluohjaus ikääntyvien asiakaslähtöisen palvelun perustana
Sosiaali-ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste 2012–2015) mainitaan, että palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi. Kansalaislähtöisessä toimintatavassa palvelujen tuottaminen keskittyy kansalaisen esiin tuomiin tarpeisiin ja kansalaisen oma ääni tulee kuuluville. Tällöin asiakas osallistuu palveluiden suunnitteluun, tuotantoon ja valintojen tekemiseen.
Pumppu Seteli -osahankkeessa luodaan Etelä-Karjalaan toimiva palveluprosessi julkisen sektorin, asiakkaan ja palveluntuottajan näkökulmasta kehittämällä palveluseteliä.
Asiakaslähtöistä apua ja palvelua saadakseen on asiakkaan palvelun tarve arvioitava yksilöllisesti. Palveluntarpeen arvioijan tulee osata kuunnella asiakasta aidosti ja kommunikoinnin tulee olla luontevaa, jotta luottamuksellinen ilmapiiri syntyy. Palvelutarpeen arvioi sosiaali- tai terveysalan ammattilainen, lisäksi mukana voi olla myös asiakkaan läheinen. Tarvittaessa on hyvä ottaa tulkki avuksi.
Palveluntarpeen arvio tehdään yleensä asiakkaan kotona, toimistolla tai sairaalassa. Asiakasta ja hänen läheistään haastatellaan sekä havainnoidaan asiakkaan toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista tilannetta. Arvioinnin apuna voidaan käyttää erilaisia asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä mittaavia mittareita.
Seteli -osahankkeen myötä Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirissä (Eksote) kehitetään palveluseteliä lapsiperheiden tilapäiseen kotiapuun, suun terveydenhuoltoon, henkilökohtaiseen apuun ja tuettuun asumiseen, omaishoitajan sijaistoimintaan ja tehostettuun kotiutukseen. Palveluseteli on ollut omaishoidon yhtenä vapaan järjestämisen muotona noin kymmenen vuotta ja tehostetussa kotiutuksessakin jo usean vuoden ajan. Eksoten muodostamisen myötä tämä Lappeenrannan kaupungin aloittama käytäntö on laajennettu myös Eksoten muihin kuntiin. Nyt toimintoja tarkennetaan mm. tekemällä palvelusetelipalveluntuottajille palvelukohtaiset toimintaohjeet ja asiakkaille asiakasohjeet.
Palvelusetelin myöntäminen perustuu aina asiakkaan palvelun tarpeen arvioon. Asiakkaalle myönnetään palveluseteli, jos tietyt asetetut kriteerit täyttyvät. Nämä kriteerit vaihtelevat palveluseteleittäin. Palveluntarpeen arvioija tekee hoito-ja palvelusuunnitelman ja kirjaa tapahtuman yhteenvedon ja päätökset asiakkaan tietoihin.
Kuusinen – James (2012) on tutkinut palvelusetelin valinnan vapautta ikäihmisten säännöllisen kotihoidon järjestämisessä. Hän tuo esille, että palveluntarpeen arviointia tulee edelleen yhdenmukaistaa siten, että tilanne on vuorovaikutteinen, jotta ikäihmisen näkemys omasta tilanteestaan ja palveluntarpeesta tulee aidosti kuulluksi. Myös omainen, palveluohjaaja ja mahdollisesti tilanteessa oleva palveluntuottaja voivat esittää asiasta omat arvionsa. Kuusinen-James painottaa, että palveluntuottajan mukaantuloa neuvotteluihin on kuitenkin syytä harkita ja mukaantulon sopivuus tulee aina varmistaa asiakkaalta. Parhaimmassa tapauksessa yhteisessä tapaamisessa syntyvä yhteinen näkemys asioista helpottaa asioiden etenemistä.
Asiakas tarvitsee palvelun tarpeen arviota yleensä siinä vaiheessa, kun elämäntilanne on jotenkin muuttunut. Elämäntilanne voi olla vaikea, eikä asiakas tiedä keneltä, mistä ja mitä palvelua tai apua hänellä on mahdollisuus saada. Lisäksi hän voi tarvita palveluohjausta.
Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa. Sillä tarkoitetaan sekä asiakastyön menetelmää että palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla. Palveluohjaajalla tulee olla valtavasti tietoa ja hänellä tulee olla taidot saavuttaa asiakkaan luottamus. Hänellä tulee kuitenkin olla kyky arvioida objektiivisesti asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä siten, että hän pystyy ohjaamaan asiakkaan oikeanlaisen avun tai palvelun piiriin. Palveluohjaajalla tulee olla mahdollisuus toimia poikkihallinnollisesti.
Palveluohjaajalla tulee olla tietoa mm. kunnan/kuntayhtymän ja yksityisten palveluntuottajien palveluista, Kelan ja muista yhteiskunnan tukimuodoista ja tukipalveluista, vapaaehtoisjärjestöistä sekä erilaisista vapaa-ajan käytön ja liikunnan mahdollisuuksista. Asiakasta pitää pystyä ohjaamaan niin, että asiakas ymmärtää miten toimia. Palveluohjaajan tulee tarvittaessa järjestää palvelu asiakkaalle, jos hän ei itse siihen kykene.
Eksoten palvelusetelin toimintaohjeessa palveluntuottajille kuvataan myös asiakkaan oikeuksia. Asiakkaalla on mm. oikeus saada Eksotelta tietoa asemastaan palvelusetelin käyttäjänä, palvelusetelin arvosta, palvelun tuottajien hinnoista, omavastuuosuuden määräytymisen perusteista ja arvioidusta suuruudesta sekä vastaavasta palvelusta julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluna. Asiakkaan on saatava myös tieto siitä, mistä ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hänen suostumuksestaan riippumatta hankkia. Asiakkaalla on oikeus saada ohjeet ja yhteystiedot tarvittaessa myös kirjallisena. Palveluohjaajalla tuleekin olla varsin vankka kokemus ja rautainen ammattitaito, jotta asiakas tulee autetuksi. Vaarana voi olla, että asiakas ”hukkuu tietotulvaan”. Palveluohjauksen pitää olla jatkuvaa ja perustua palveluohjaajan ja asiakkaan säännölliseen vuorovaikutukseen, siten että asiakas tai omainen on tietoinen mihin ja keneen ottaa yhteyttä, jos tulee ongelmia.
Omaishoitolain (2009) mukaan palvelusetelipalvelua valitessaan asiakkaalla tulee olla mahdollisuus vertailla palveluntuottajien hintoja. Tietojen tulee olla asiakkaan saatavilla sekä sähköisesti että muulla tavoin. Hinnat ja asiakkaalle mahdollisesti jäävä omavastuuosuus tulee esittää vertailukelpoisesti. Setelihankkeen toimesta on kehitetty palvelusetelilaskuria, jonka avulla asiakas voi vertailla palveluntuottajien hintoja.
Laskuri on hyvä apu palvelun valinnassa. Sen avulla saa yrittäjien tuntihinnat vertailuun. Sillä voi vertailla myös, montako tuntia tietyn arvoisella palvelusetelillä asiakas saa kultakin palveluntuottajalta palvelua. Laskurin käyttö edellyttää kuitenkin, että asiakas osaa käyttää tietokonetta. Palvelusetelilaskuri on hyvä apuväline myös palveluohjaajalle tai omaiselle, koska laskurin avulla voidaan puolueettomasti tarkastella palveluntuottajien hintoja ja omavastuuosuutta. Asiakkaalla on oikeus saada hinnat ja palveluntuottajan tiedot myös paperiversiona.
Asiakkaan kokemus ja mielipide palveluista on tärkeä. Palvelujen laatua pitää kartoittaa säännöllisillä asiakaskyselyillä. Asiakaspalautejärjestelmiä tulee kehittää niin, että myös iäkkäät ja sairaat saavat äänensä kuuluviin. Palautetta tulee voida antaa sekä suullisesti että kirjallisesti ja myös Internetin käytön tuomat mahdollisuudet palautteen antamisessa tulee huomioida.
Palvelusetelipalveluntuottajat voivat tehdä laatunsa takeeksi ja palvelunsa kehittämiseksi asiakastyytyväisyyskyselyjä asiakkailleen. He sitoutuvat osallistumaan Eksoten järjestämään asiakastyytyväisyyskyselyyn. Palveluseteleiden kehittämisen rinnalla on tärkeää kehittää myös Eksoten asiakaspalautejärjestelmää.
Lähteet:
Sosiaali-ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste 2012-2015
Kuusinen-James Kirsi 2012, Tuoko palveluseteli valinnan vapautta?
kirjoittajana Anna Behm
projektipäällikkö, Seteli-hanke
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy SOCOM
Palveluntarpeen arvio
Pumppu Seteli -osahankkeessa luodaan Etelä-Karjalaan toimiva palveluprosessi julkisen sektorin, asiakkaan ja palveluntuottajan näkökulmasta kehittämällä palveluseteliä.
Asiakaslähtöistä apua ja palvelua saadakseen on asiakkaan palvelun tarve arvioitava yksilöllisesti. Palveluntarpeen arvioijan tulee osata kuunnella asiakasta aidosti ja kommunikoinnin tulee olla luontevaa, jotta luottamuksellinen ilmapiiri syntyy. Palvelutarpeen arvioi sosiaali- tai terveysalan ammattilainen, lisäksi mukana voi olla myös asiakkaan läheinen. Tarvittaessa on hyvä ottaa tulkki avuksi.
Palveluntarpeen arvio tehdään yleensä asiakkaan kotona, toimistolla tai sairaalassa. Asiakasta ja hänen läheistään haastatellaan sekä havainnoidaan asiakkaan toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista tilannetta. Arvioinnin apuna voidaan käyttää erilaisia asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä mittaavia mittareita.
Seteli -osahankkeen myötä Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirissä (Eksote) kehitetään palveluseteliä lapsiperheiden tilapäiseen kotiapuun, suun terveydenhuoltoon, henkilökohtaiseen apuun ja tuettuun asumiseen, omaishoitajan sijaistoimintaan ja tehostettuun kotiutukseen. Palveluseteli on ollut omaishoidon yhtenä vapaan järjestämisen muotona noin kymmenen vuotta ja tehostetussa kotiutuksessakin jo usean vuoden ajan. Eksoten muodostamisen myötä tämä Lappeenrannan kaupungin aloittama käytäntö on laajennettu myös Eksoten muihin kuntiin. Nyt toimintoja tarkennetaan mm. tekemällä palvelusetelipalveluntuottajille palvelukohtaiset toimintaohjeet ja asiakkaille asiakasohjeet.
Palvelusetelin myöntäminen perustuu aina asiakkaan palvelun tarpeen arvioon. Asiakkaalle myönnetään palveluseteli, jos tietyt asetetut kriteerit täyttyvät. Nämä kriteerit vaihtelevat palveluseteleittäin. Palveluntarpeen arvioija tekee hoito-ja palvelusuunnitelman ja kirjaa tapahtuman yhteenvedon ja päätökset asiakkaan tietoihin.
Kuusinen – James (2012) on tutkinut palvelusetelin valinnan vapautta ikäihmisten säännöllisen kotihoidon järjestämisessä. Hän tuo esille, että palveluntarpeen arviointia tulee edelleen yhdenmukaistaa siten, että tilanne on vuorovaikutteinen, jotta ikäihmisen näkemys omasta tilanteestaan ja palveluntarpeesta tulee aidosti kuulluksi. Myös omainen, palveluohjaaja ja mahdollisesti tilanteessa oleva palveluntuottaja voivat esittää asiasta omat arvionsa. Kuusinen-James painottaa, että palveluntuottajan mukaantuloa neuvotteluihin on kuitenkin syytä harkita ja mukaantulon sopivuus tulee aina varmistaa asiakkaalta. Parhaimmassa tapauksessa yhteisessä tapaamisessa syntyvä yhteinen näkemys asioista helpottaa asioiden etenemistä.
Asiakas tarvitsee palvelun tarpeen arviota yleensä siinä vaiheessa, kun elämäntilanne on jotenkin muuttunut. Elämäntilanne voi olla vaikea, eikä asiakas tiedä keneltä, mistä ja mitä palvelua tai apua hänellä on mahdollisuus saada. Lisäksi hän voi tarvita palveluohjausta.
Palveluohjaus
Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa. Sillä tarkoitetaan sekä asiakastyön menetelmää että palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla. Palveluohjaajalla tulee olla valtavasti tietoa ja hänellä tulee olla taidot saavuttaa asiakkaan luottamus. Hänellä tulee kuitenkin olla kyky arvioida objektiivisesti asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä siten, että hän pystyy ohjaamaan asiakkaan oikeanlaisen avun tai palvelun piiriin. Palveluohjaajalla tulee olla mahdollisuus toimia poikkihallinnollisesti.
Palveluohjaajalla tulee olla tietoa mm. kunnan/kuntayhtymän ja yksityisten palveluntuottajien palveluista, Kelan ja muista yhteiskunnan tukimuodoista ja tukipalveluista, vapaaehtoisjärjestöistä sekä erilaisista vapaa-ajan käytön ja liikunnan mahdollisuuksista. Asiakasta pitää pystyä ohjaamaan niin, että asiakas ymmärtää miten toimia. Palveluohjaajan tulee tarvittaessa järjestää palvelu asiakkaalle, jos hän ei itse siihen kykene.
Eksoten palvelusetelin toimintaohjeessa palveluntuottajille kuvataan myös asiakkaan oikeuksia. Asiakkaalla on mm. oikeus saada Eksotelta tietoa asemastaan palvelusetelin käyttäjänä, palvelusetelin arvosta, palvelun tuottajien hinnoista, omavastuuosuuden määräytymisen perusteista ja arvioidusta suuruudesta sekä vastaavasta palvelusta julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluna. Asiakkaan on saatava myös tieto siitä, mistä ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hänen suostumuksestaan riippumatta hankkia. Asiakkaalla on oikeus saada ohjeet ja yhteystiedot tarvittaessa myös kirjallisena. Palveluohjaajalla tuleekin olla varsin vankka kokemus ja rautainen ammattitaito, jotta asiakas tulee autetuksi. Vaarana voi olla, että asiakas ”hukkuu tietotulvaan”. Palveluohjauksen pitää olla jatkuvaa ja perustua palveluohjaajan ja asiakkaan säännölliseen vuorovaikutukseen, siten että asiakas tai omainen on tietoinen mihin ja keneen ottaa yhteyttä, jos tulee ongelmia.
Palvelujen vertailtavuus ja asiakaspalaute
Omaishoitolain (2009) mukaan palvelusetelipalvelua valitessaan asiakkaalla tulee olla mahdollisuus vertailla palveluntuottajien hintoja. Tietojen tulee olla asiakkaan saatavilla sekä sähköisesti että muulla tavoin. Hinnat ja asiakkaalle mahdollisesti jäävä omavastuuosuus tulee esittää vertailukelpoisesti. Setelihankkeen toimesta on kehitetty palvelusetelilaskuria, jonka avulla asiakas voi vertailla palveluntuottajien hintoja.
Laskuri on hyvä apu palvelun valinnassa. Sen avulla saa yrittäjien tuntihinnat vertailuun. Sillä voi vertailla myös, montako tuntia tietyn arvoisella palvelusetelillä asiakas saa kultakin palveluntuottajalta palvelua. Laskurin käyttö edellyttää kuitenkin, että asiakas osaa käyttää tietokonetta. Palvelusetelilaskuri on hyvä apuväline myös palveluohjaajalle tai omaiselle, koska laskurin avulla voidaan puolueettomasti tarkastella palveluntuottajien hintoja ja omavastuuosuutta. Asiakkaalla on oikeus saada hinnat ja palveluntuottajan tiedot myös paperiversiona.
Asiakkaan kokemus ja mielipide palveluista on tärkeä. Palvelujen laatua pitää kartoittaa säännöllisillä asiakaskyselyillä. Asiakaspalautejärjestelmiä tulee kehittää niin, että myös iäkkäät ja sairaat saavat äänensä kuuluviin. Palautetta tulee voida antaa sekä suullisesti että kirjallisesti ja myös Internetin käytön tuomat mahdollisuudet palautteen antamisessa tulee huomioida.
Palvelusetelipalveluntuottajat voivat tehdä laatunsa takeeksi ja palvelunsa kehittämiseksi asiakastyytyväisyyskyselyjä asiakkailleen. He sitoutuvat osallistumaan Eksoten järjestämään asiakastyytyväisyyskyselyyn. Palveluseteleiden kehittämisen rinnalla on tärkeää kehittää myös Eksoten asiakaspalautejärjestelmää.
Lähteet:
Sosiaali-ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste 2012-2015
Kuusinen-James Kirsi 2012, Tuoko palveluseteli valinnan vapautta?
kirjoittajana Anna Behm
projektipäällikkö, Seteli-hanke
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy SOCOM
30. marraskuuta 2012
Pärjäin-pilotti rekrytoi unelmatiimin kansalaislähtöisten eTerveyspalvelujen kehittämiseen
Pärjäin-pilotissa on edessä uusien eTerveyspalvelujen kansalaiskeskeinen testaus. Tätä toteuttamaan palkattiin 3 asiantuntijaa: Sari Knaapi-Junnila, Anna Korpela ja Ronald Otim.
Ronald on työinformatiikka- ja terveysteknologiataustainen kansalaislähtöisyyttä kiivaasti puolustava filosofinen tutkija. Ronald toteaakin: ”Vain varmistamalla kansalaiskeskeisyyden toteutumista sähköisissä terveyspalveluissa, voidaan saavuttaa vision valtaistuneesta, motivoituneesta ja terveydestään sekä hyvinvoinnistaan huolehtivasta kansalaisesta. Pärjäin-pilotin avulla lähdemme toteuttamaan tätä visiota."
Sari Knaapi-Junnila vastaa kansalaisen, sydänpotilaan saumattoman palveluketjun asioiden huomioimisesta. "Olen onnekas saadessani työskennellä Pärjäin-tiimissä terveyspalvelujen kehittämiseksi. Pitkäaikaissairaus tuo usein mukanaan arjessa pärjäämiseen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Tarkoituksenamme on, että kehitettävä palvelu vastaisi kansalaisten arjen tarpeisiin tukien heille merkityksellistä toimintaa", toteaa Sari. Sari on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja hänen työkokemuksensa kentältä vahvistaa yhteistyötä. Lisäksi hänen perehtyneisyytensä viestintään on erittäin arvokasta hankkeelle.
Anna Korpelalla on myös työinformatiikan tausta. Hän vastaa eTerveyspalvelujen käyttäjäkokemusten keräämisestä ja käytettävyyden arvioinnista. Työmäärä on melkoinen suuren datamäärän takia, Anna toteaa ja jatkaa: ”Mutta käyttäjäkokemusten ja -tarpeiden perusteellinen selvittäminen on elintärkeää, jos haluamme näiden palveluiden olevan kansalaisille todellisuudessa hyödyllisiä juuri heidän oman arkensa tukena sekä taata Pärjäin-palveluiden käytön jatkumisen tulevaisuudessakin. Kerättyjen käyttäjäkokemusten välityksellä kansalaiset pystyvät itse osallistumaan ja vaikuttamaan palveluiden jatkokehitykseen.”
"Tiimi toimii upeasti yhdessä Turun kaupungin, Turku Science Park Oy:n ja Logican kanssa uusien e-palvelujen toteuttamiseksi tutkimusta varten. Lisäksi hankkeeseen osallistuu joukko työinformatiikan maisteriopiskelijoita," toteaa hankkeen tutkija Jani Koskinen.
Yksi maisteriopiskelijoista, Sari Ahonen, perehtyy alueen IT-toimittajien kenttään e-terveyspalvelujen ja kansalaislähtöisyyden näkökulmista. Sari: ”Tietotekniikan uusimmat käyttötavat kansalaisten keskuudessa luovat uusia haasteita IT-toimijoille. Joko he tuottavat suoraan e-terveyspalveluja kansalaisille osana isompia kokonaisuuksia. Tai sitten he tarjoavat palveluja hyvinvointi- ja terveyspalveluja tarjoaville pk-yrityksille. Joka tapauksessa kansalaislähtöisyys on haaste tämän päivän IT:lle kaikkien kannalta.”
"Tavoite on asetettu korkealle, mutta tällä ryhmällä se onnistuu", toteaa projektin johtaja, lehtori Antti Tuomisto. ”Tuloksemme on oltava niin hyviä, että niistä kiinnostutaan ministeritasolla terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä kansalaislähtöisesti. ”
Lisätietoja:
projektin johtaja Antti Tuomisto, p. 040-737 1533, tutkija Jani Koskinen
ja www-sivut http://workinformatics.utu.fi/coper/
Ronald on työinformatiikka- ja terveysteknologiataustainen kansalaislähtöisyyttä kiivaasti puolustava filosofinen tutkija. Ronald toteaakin: ”Vain varmistamalla kansalaiskeskeisyyden toteutumista sähköisissä terveyspalveluissa, voidaan saavuttaa vision valtaistuneesta, motivoituneesta ja terveydestään sekä hyvinvoinnistaan huolehtivasta kansalaisesta. Pärjäin-pilotin avulla lähdemme toteuttamaan tätä visiota."
Sari Knaapi-Junnila vastaa kansalaisen, sydänpotilaan saumattoman palveluketjun asioiden huomioimisesta. "Olen onnekas saadessani työskennellä Pärjäin-tiimissä terveyspalvelujen kehittämiseksi. Pitkäaikaissairaus tuo usein mukanaan arjessa pärjäämiseen vaikuttavia epävarmuustekijöitä. Tarkoituksenamme on, että kehitettävä palvelu vastaisi kansalaisten arjen tarpeisiin tukien heille merkityksellistä toimintaa", toteaa Sari. Sari on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja hänen työkokemuksensa kentältä vahvistaa yhteistyötä. Lisäksi hänen perehtyneisyytensä viestintään on erittäin arvokasta hankkeelle.
Anna Korpelalla on myös työinformatiikan tausta. Hän vastaa eTerveyspalvelujen käyttäjäkokemusten keräämisestä ja käytettävyyden arvioinnista. Työmäärä on melkoinen suuren datamäärän takia, Anna toteaa ja jatkaa: ”Mutta käyttäjäkokemusten ja -tarpeiden perusteellinen selvittäminen on elintärkeää, jos haluamme näiden palveluiden olevan kansalaisille todellisuudessa hyödyllisiä juuri heidän oman arkensa tukena sekä taata Pärjäin-palveluiden käytön jatkumisen tulevaisuudessakin. Kerättyjen käyttäjäkokemusten välityksellä kansalaiset pystyvät itse osallistumaan ja vaikuttamaan palveluiden jatkokehitykseen.”
"Tiimi toimii upeasti yhdessä Turun kaupungin, Turku Science Park Oy:n ja Logican kanssa uusien e-palvelujen toteuttamiseksi tutkimusta varten. Lisäksi hankkeeseen osallistuu joukko työinformatiikan maisteriopiskelijoita," toteaa hankkeen tutkija Jani Koskinen.
Yksi maisteriopiskelijoista, Sari Ahonen, perehtyy alueen IT-toimittajien kenttään e-terveyspalvelujen ja kansalaislähtöisyyden näkökulmista. Sari: ”Tietotekniikan uusimmat käyttötavat kansalaisten keskuudessa luovat uusia haasteita IT-toimijoille. Joko he tuottavat suoraan e-terveyspalveluja kansalaisille osana isompia kokonaisuuksia. Tai sitten he tarjoavat palveluja hyvinvointi- ja terveyspalveluja tarjoaville pk-yrityksille. Joka tapauksessa kansalaislähtöisyys on haaste tämän päivän IT:lle kaikkien kannalta.”
"Tavoite on asetettu korkealle, mutta tällä ryhmällä se onnistuu", toteaa projektin johtaja, lehtori Antti Tuomisto. ”Tuloksemme on oltava niin hyviä, että niistä kiinnostutaan ministeritasolla terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisessä kansalaislähtöisesti. ”
Lisätietoja:
projektin johtaja Antti Tuomisto, p. 040-737 1533, tutkija Jani Koskinen
ja www-sivut http://workinformatics.utu.fi/coper/
15. marraskuuta 2012
Kotoisasta olosta särön kautta pyrintöön – Case Pärjäin
Monesti tapanamme on käyttää hienoja tai vaikeita sanoja osoittaaksemme että olemme asiantuntijoita tai muuten asiaan vihkiytyneitä. Kuka ei muistaisi sellaista kertaa, kun lääkäriltä lähtiessä tai reseptiä lukiessaan miettii, että mitä tuokin lause tai sana tarkoittaa. Viikonloppuna kävin terveyskeskuksen päivystyksessä kun 2 viikkoa jatkunut flunssa alkoi huolestuttaa. Vuorollani sitten lääkäri kuuntelee keuhkot ja toteaa että ”Ei kuulu mitään poikkeavaa, mutta kirjoitan varmuuden vuoksi antibiootin”. Katson paperia, jossa lukee antibiootti XX bronkiitin hoitoon. Siinä ei lue että keuhkoputken tulehdus. Mikä tuo bronkiitti on? Vähän mietitytti, miksi siinä ei voinut lukea myös tuota selkokielistä nimeä…
Kotoisa olo tässä maailmassa, särö ja pyrintö. Otsikon erikoisia termejä, joiden merkitys on epäselvä. Miksi siis käytämme niitä, juurihan valitin selkokielisyyden puutetta? Ongelma on siinä, että kaikille asioille ei ole olemassa selkokielistä vastinetta (toisin kuin bronkiitille) ja kuitenkin on tarve uuden asian tai ilmiön ilmaisulle. Pitää siis määrittää ja esitellä niitä, jotta niistä tulisi ymmärrettäviä ja hyödyllisiä, ilman turhaa professionalismin aiheuttamaa illuusiota.
Me olemme Pärjäin-pilotissa pohtineet sitä mikä on merkityksellistä ihmisille yleisesti terveyteen liittyen, ja mikä muuttuu kun he kohtaavat (sydän)sairauden jossain muodossa. Tästä nousi esiin termi kotoisa olo tässä maailmassa (katso Svenaeus 2001). Kun olemme terveitä (fyysisesti ja psyykkisesti) on elämämme aika kotoisaa. Elämä ei välttämättä ole aina iloa ja onnea, mutta se on kotoisaa, tuttua, turvallista ja meidän omaamme eli kotoisaa oloa tässä maailmassa. Uskonkin että tuo kotoisa oleminen maailmassa on jotain jota me tavoittelemme, vaikka se merkitsee ihmisille eri asiaa, heidän yksilöllisistä tarpeista ja lähtökohdista johtuen.
Kun kohtaamme jotain joka häiritsee meidän kotoisaa oloa, tulee meidän täällä maailmassa oloon särö. Särö on tuntemus siitä, että minun elämäni on muuttunut sellaisella tavalla että en sitä voi enää ohittaa. Kokemus omasta elämästä on siis muuttunut perustavanlaatuisesti, ja asialle pitäisi tehdä jotain melko pian. Muutoin särö pahenee.
Jotta särö voidaan poistaa tai ainakin hallita sen olemassaoloa, minun tulee tehdä jotain palauttaakseni kotoisa oloni tässä maailmassa. Tässä kohtaa astuu kuvioon pyrintö. Pyrintö on pyrkimys saada aikaan muutos minussa tai ympäristössäni, jonka avulla voidaan poistaa tai ainakin siirtää taka-alalle elämää häiritsevät tekijät. Tämä ei välttämättä tarkoita sairauden tai vaivan poistamista, riittävää voi olla se että saa esimerkiksi sydänsairauden sellaiseen hallintaan, että normaali elämä, arki palaan elämäni keskiöön tavanomaisuudessaan. Tässä mielessä tavallinen on hyvä, tavallinen on riittävää.
Pärjäin on yksi väline pyrinnön tukemiseen särön kohdatessa. Pärjäin (http://omahyvinvointi.utu.fi) on apuväline jolla kansalainen voi hallita, tarkastella ja jakaa omia tietojaan. Pärjäin-pilotissa (http://workinformatics.utu.fi/coper/) Turun kaupungin eTerveyspalveluihin määritellään sellaisia toiminnallisuuksia joiden avulla kansalaisen on helpompi saada tietoa omasta terveydestään, saada tukea omahoidolleen, kommunikoida terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja muutenkin aktivoitua oman terveytensä ylläpidossa.
Pärjäin-pilotti on korostuneesti kansalaiskeskeinen. Pärjäin tukee kansalaista yksilönä ja korostaa hänen tarpeisiinsa vastaamista, toisin kuin terveydenhuollon tietojärjestelmät yleensä, jotka ovat suunniteltu terveydenhuollon ammattilaisille. Tässä haasteena on saada näkyviin potilaan arjen haasteet ja niiden ratkaiseminen.Tämä on kiinteästi yhteydessä palveluihin, joita terveydenhuolto tarjoaa. Tässä tuleekin käydä rakentavaa keskustelua ja pohdintaa kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja järjestelmäkehittäjien kesken. Tämä on haaste johon nyt on tartuttu työinformatiikan keinoin(http://workinformatics.utu.fi/wi.html). Tämä tarkoittaa sitä että selvitämme mitä sydänpotilaan arkeen ja sairauden hoitoon sisältyy, sekä mitä asioita kansalaiset erityisesti kaipaavat. Tarkoituksena ei ole vain perinteisesti tehostaa toimintaa ja säästää euroja, vaan löytää sellaisia ideoita ja mekanismeja joiden avulla Pärjäin voisi parantaa kansalaisten normaalia elämää, sydänsairauden kanssa tai siitä huolimatta. Tämä vaatii kansalaisten kuuntelemista, ymmärrystä heidän arjen haasteista ja tulkkina toimimista eri toimijoiden välillä, joilla kaikilla on omat intressinsä. Tämä vaatii herkistymistä hienovaraisille viesteille joita ihmiset antavat, jos heitä vain kuunnellaan. He kuitenkin ovat oman arkensa ja elämänsä ammattilaisia.
Lähde:
Svenaeus F. 2001. The Hermeneutics of Medicine and Phenomenology of Health: Steps Towards Philosophy of Medical Practice. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers.
kirjoittajina
Jani Koskinen ja Antti Tuomisto
Work Informatics
Turun yliopisto
Kotoisa olo tässä maailmassa, särö ja pyrintö. Otsikon erikoisia termejä, joiden merkitys on epäselvä. Miksi siis käytämme niitä, juurihan valitin selkokielisyyden puutetta? Ongelma on siinä, että kaikille asioille ei ole olemassa selkokielistä vastinetta (toisin kuin bronkiitille) ja kuitenkin on tarve uuden asian tai ilmiön ilmaisulle. Pitää siis määrittää ja esitellä niitä, jotta niistä tulisi ymmärrettäviä ja hyödyllisiä, ilman turhaa professionalismin aiheuttamaa illuusiota.
Me olemme Pärjäin-pilotissa pohtineet sitä mikä on merkityksellistä ihmisille yleisesti terveyteen liittyen, ja mikä muuttuu kun he kohtaavat (sydän)sairauden jossain muodossa. Tästä nousi esiin termi kotoisa olo tässä maailmassa (katso Svenaeus 2001). Kun olemme terveitä (fyysisesti ja psyykkisesti) on elämämme aika kotoisaa. Elämä ei välttämättä ole aina iloa ja onnea, mutta se on kotoisaa, tuttua, turvallista ja meidän omaamme eli kotoisaa oloa tässä maailmassa. Uskonkin että tuo kotoisa oleminen maailmassa on jotain jota me tavoittelemme, vaikka se merkitsee ihmisille eri asiaa, heidän yksilöllisistä tarpeista ja lähtökohdista johtuen.
Kun kohtaamme jotain joka häiritsee meidän kotoisaa oloa, tulee meidän täällä maailmassa oloon särö. Särö on tuntemus siitä, että minun elämäni on muuttunut sellaisella tavalla että en sitä voi enää ohittaa. Kokemus omasta elämästä on siis muuttunut perustavanlaatuisesti, ja asialle pitäisi tehdä jotain melko pian. Muutoin särö pahenee.
Jotta särö voidaan poistaa tai ainakin hallita sen olemassaoloa, minun tulee tehdä jotain palauttaakseni kotoisa oloni tässä maailmassa. Tässä kohtaa astuu kuvioon pyrintö. Pyrintö on pyrkimys saada aikaan muutos minussa tai ympäristössäni, jonka avulla voidaan poistaa tai ainakin siirtää taka-alalle elämää häiritsevät tekijät. Tämä ei välttämättä tarkoita sairauden tai vaivan poistamista, riittävää voi olla se että saa esimerkiksi sydänsairauden sellaiseen hallintaan, että normaali elämä, arki palaan elämäni keskiöön tavanomaisuudessaan. Tässä mielessä tavallinen on hyvä, tavallinen on riittävää.
Pärjäin on yksi väline pyrinnön tukemiseen särön kohdatessa. Pärjäin (http://omahyvinvointi.utu.fi) on apuväline jolla kansalainen voi hallita, tarkastella ja jakaa omia tietojaan. Pärjäin-pilotissa (http://workinformatics.utu.fi/coper/) Turun kaupungin eTerveyspalveluihin määritellään sellaisia toiminnallisuuksia joiden avulla kansalaisen on helpompi saada tietoa omasta terveydestään, saada tukea omahoidolleen, kommunikoida terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja muutenkin aktivoitua oman terveytensä ylläpidossa.
Pärjäin-pilotti on korostuneesti kansalaiskeskeinen. Pärjäin tukee kansalaista yksilönä ja korostaa hänen tarpeisiinsa vastaamista, toisin kuin terveydenhuollon tietojärjestelmät yleensä, jotka ovat suunniteltu terveydenhuollon ammattilaisille. Tässä haasteena on saada näkyviin potilaan arjen haasteet ja niiden ratkaiseminen.Tämä on kiinteästi yhteydessä palveluihin, joita terveydenhuolto tarjoaa. Tässä tuleekin käydä rakentavaa keskustelua ja pohdintaa kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja järjestelmäkehittäjien kesken. Tämä on haaste johon nyt on tartuttu työinformatiikan keinoin(http://workinformatics.utu.fi/wi.html). Tämä tarkoittaa sitä että selvitämme mitä sydänpotilaan arkeen ja sairauden hoitoon sisältyy, sekä mitä asioita kansalaiset erityisesti kaipaavat. Tarkoituksena ei ole vain perinteisesti tehostaa toimintaa ja säästää euroja, vaan löytää sellaisia ideoita ja mekanismeja joiden avulla Pärjäin voisi parantaa kansalaisten normaalia elämää, sydänsairauden kanssa tai siitä huolimatta. Tämä vaatii kansalaisten kuuntelemista, ymmärrystä heidän arjen haasteista ja tulkkina toimimista eri toimijoiden välillä, joilla kaikilla on omat intressinsä. Tämä vaatii herkistymistä hienovaraisille viesteille joita ihmiset antavat, jos heitä vain kuunnellaan. He kuitenkin ovat oman arkensa ja elämänsä ammattilaisia.
Lähde:
Svenaeus F. 2001. The Hermeneutics of Medicine and Phenomenology of Health: Steps Towards Philosophy of Medical Practice. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers.
kirjoittajina
Jani Koskinen ja Antti Tuomisto
Work Informatics
Turun yliopisto
2. marraskuuta 2012
Virvelinranta YKS –osahanke käynnisti vammaispolitiikan arvot työryhmän toiminnan
”Vammaispoliittiset arvot ovat pieni, mutta tärkeä askel yhteisten arvojen ja suunnannäyttäjänä vammaisten asioiden edistämiseksi.”
Virvelinranta YKS -osahankkeen yhtenä tavoitteena on vammaispoliittisten arvojen luominen yhdessä palvelun käyttäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa tasavertaisesti YKS -menetelmää apuna käyttäen. Vammaispoliittiset arvojen kohdat poimittiin valtakunnallisesta vammaispoliitiikan ohjelmasta ja Hämeenlinnan kaupungin strategisista arvoista niin, että ne tukevat Virvelinrannan YKS -hankkeen tavoitteita. Näitä ovat: Itsenäinen elämä ja yhteiskunnallinen osallistuminen, liikennepalvelut, koulutus, opiskelu ja työ, kulttuuri ja vapaa-aika sekä syrjinnän torjuminen. Näiden asioiden työstämiseen perustettiin vammaispolitiikan arvot työryhmä. Työryhmä koottiin palvelunkäyttäjistä, työntekijöistä, vammaisneuvoston edustajista, omaisista, vammaispalveluiden edustajista, hankkeen edustajista sekä vierailevista puhujista. Työryhmässä työskennellään tasavertaisesti niin, että palvelunkäyttäjät ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja heitä oikeasti kuullaan. Vierailevat puhujat tuovat oman näkökulmansa asioihin ja vievät omalla esimerkillään viestiä vammaispoliittisista arvoista eteenpäin muille kansalaisille.
Vammaispolitiikan arvot kokonaisuus käynnistyi seminaarilla: Vammaispolitiikkaa tehdään yhdessä. Seminaarin tarkoituksena oli herättää keskustelua aiheesta ja siitä miten se toteutuu. Valtakunnallisen vammaisneuvoston Sari Loijas puhui siitä miten vammaispolitiikka toteutuu Suomessa ja mitkä ovat sen haasteet. Hämeenlinnan kaupungin Tapio Vekka kertoi puheessaan Hämeenlinnan kaupungin strategisista arvoista. Etevan Markku Niemelä valotti puheessaan miten vammaiset otetaan mukaan yhteiskuntaan. Sari Lehikoinen Hämeenlinnan vammaisneuvostosta kertoi miten voi vaikuttaa kunnassa vammaispolitiikkaan.
Seminaariosallistuja Panu Matikka oli tyytyväinen seminaariin. Kaikki puhujat olivat Panun mielestä vaikuttavia ja varsinkin Markku Niemelän esitys oli selkeä ja yksinkertaisella tavalla toi esille vammaisten asemaa yhteiskunnassa; vammaiset kuuluvat porukkaan.
Panu kertoi, että ”vammaisten hyväksi on tehty paljon, mutta paljon on vielä tekemättä. Perusasioita olisi saatava parempaan kuntoon esimerkiksi, että jokainen pääsisi töihin. Se on kuitenkin ihmisten perusoikeus niin vammaistenkin esimerkiksi liikuntavamma ja kehitysvamma evät saisi olla este työllistymiselle. Perusoikeuksien pitäisi olla samat kuin muillakin ja ei syrjittäisi sen perusteella millainen ihminen on. Kaikkien arvoja pitää kunnioittaa, ottaa vastaan, hyväksyä ja arvostaa. Paljon on tehty vammaisten hyväksi, mutta tehtävää vielä on. Annan seminaarille arvosanan 9 +”.
Itse työryhmän työskentely käynnistyi 29.8.201 aiheella: Itsenäinen elämä ja yhteiskuntaan osallistuminen. Vierailevana puhujana oli Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén.
Puheensa alussa Tapani Hellstén korosti, että vammaispolitiikkaan liittyy niin kansainväliset kuin valtakunnalliset säädökset joita kuntien on noudatettava. ”Kuntatasolla on toki omat arvot, jotka vaikuttavat vammaispolitiikkaan. Yhteiskunnan pitäisi olla tasa-arvoinen. Pitäisi rakentaa palvelujärjestelmää niin, että kuullaan ihmistä; kuullaanko ihmistä oikeasti?”.
Tapani Hellstén jatkoi puheessaan seuraavasti: ”Hyvä arki asua Hämeenlinnassa on Hämeenlinnan kaupungin motto. Kouluilla on kasvatuksellinen vastuu erilaisuuden hyväksymisessä, mutta kaikkien meidän on tehtävä työtä erilaisuuden kohtaamisissa niin arjessa kuin myös työpaikoilla. Työn tekemisestä pitäisi ajatella laajemmin ja luovemmin”.
Lopuksi Tapani Hellstén totesi, että kiusaamiselle pitää olla ns. nollatoleranssi ja jokaisella pitäisi olla uskallusta nostaa esille asia, jos jotain kiusataan. Kysymys on ajatusten muuttamisesta ja jokainen ihminen pitäisi saada kiinni yhteiskuntaan omista näkökulmista käsin.
Työryhmä jatkaa työskentelyä ja vammaispoliittiset arvot valmistuvat ensi vuoden puolella.
Kirjoittajana:
Mervi Rajamäki
Asiakkuuskoordinaattori
Pumppu – Virvelinranta YKS –osahanke
Hämeenlinnan kaupunki
24. lokakuuta 2012
KUTSU: Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa
Hyvinvointifoorumi & Minimessut
Keskiviikkona 7.11.2012 klo 12.30-17.30Järnefeltinsali, Lohjan pääkirjasto, Karstuntie 3, Lohja
Ilmoittaudu mukaan ma 29.10.2012 mennessä osoitteessa: https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/6272/lomake.html
Ohjelma:
12.30 Tilaisuuden avaus12.45 Hyvää hoivaa ja elämänlaatua - yrittäjänä hyvinvointipolulla Kaarina Liljeström, yrittäjä, Palvelukoti Rantakartano Oy
13.30 Karviaisen kotiutustiimin esittely Virpi Jylhä-Ollila, vanhustyön fysioterapeutti, Perusturvakuntayhtymä Karviainen
14.00 Saumattomuus hyvinvointipalveluissa Hanna Tuohimaa, tutkija, Pumppu-hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu
14.15 Aktiivinen kahvitauko: Hyvinvointiverkoston toiminnan kehittäminen
14.45 Hyvinvointiyrittäjien tuen tarve Sanna Kuparinen ja Marika Suomi, sairaanhoitajaopiskelijat, Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohja
Erikoissairaanhoidon ja perus-terveydenhuollon yhteistyömuodot - hoitajien näkemyksiä organisaatioiden välisestä yhteistyöstä Hannele Penttilä, sairaanhoitajaopiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohja
15.30 Loppukeskustelu
16.00 - 17.30 Minimessut:
- Paikallisia toimijoita
- Laurean opiskelijoiden posterinäyttely hyvinvointiyrityksistä
- Yhteistyömahdollisuuksia Laurea Lohjan kanssa: Terveystori, Yrityslabra, FuturesLab CoFi
- Pumppu-hanke: ennovaatio-onnenpyörä!
- Tarjolla pientä naposteltavaa
Tilaisuus on maksuton. Katso tilaisuuden virallinen kutsu tästä.
Yhteistyössä:
Koko Länsi-Uusimaa
Laurea Lohja
Novago Yrityskehitys Oy
Pumppu-hanke
2. lokakuuta 2012
Kotihoito vanhustyön sydämenä ja kotiin vietävät palvelut
PUMPPU-hankkeen TEHU-osahanke jakaantuu neljään osioon:1. Loimaan seutukunta: PALLIATIIVISEN HOIDON UUSI PALVELUMUOTO; 2. Turun seutu; MUISTITERVEYTTÄ EDISTÄVIÄ TYÖKALUJA, 3. Turun ja Loimaan seutukunta: KOTIHOITO VANHUSTYÖN SYDÄMENÄ JA KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT 4. Turun, Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnat: UUSIA PALVELUJAKONSEPTEJA TUOTTEISTAMALLA.
Kotihoito vanhustyön sydämenä ja kotiin vietävät palvelut -osiossa tavoitteena on rakentaa tulevalle yhteistoiminta-alueelle seutukunnallinen ja sosiaali- ja terveystyön sektorirajat ylittävä palvelukokonaisuus.
Palvelujen seudullinen tarkastelu luo edellytyksiä palvelujen tehokkaammalle tuottamiselle. Voimavarojen yhdistäminen ja tehokas käyttö edellyttää, että seudulla olevat kehittämiskohteen kannalta keskeiset resurssit selvitetään. Voimavarojen yhdistäminen ja kuntien välinen työnjako voi tuottaa taloudellista etua ja parantaa tarjottavien palvelujen laatua. Tärkeää on löytää kunkin kunnan vahvuudet ja erikoistuminen. Kunnat voivat tuottaa palveluita myös toisilleen yhteisten sopimusten mukaisesti.
Tuottavuutta voidaan lisätä joko pienentämällä kustannuksia ja tuottamalla sama määrä tuotteita tai tuottamalla samoilla panoksella enemmän tuotoksia. Tuottavuutta voidaan tarkastella eri tasoilla: kansantalouden, kuntien, organisaatioiden tai yksilöiden.
Ehyt palvelukokonaisuus syntyy sosiaali- ja terveystyön yhteistoiminnalla. Saumattomalla yhteistoiminnalla voidaan tuottaa sekä parempaa palvelun laatua että käyttää olemassa olevia resursseja tehokkaammin. Tiettyjen palvelujen kehittäminen voi toimia ko. alueella hyvänä pilottina organisaatiorajat ylittävästä toiminnasta.
Palveluprosessien tarkastelun ja tehostamisen tavoitteena on parantaa selviytymisedellytyksiä niissä haasteissa, joita lisääntyvän vanhusväestö kunnille ja sosiaali- ja terveyspalveluille tuo.
Kuntien sosiaali- ja terveystyön tavoitteena on hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne. Palveluiden tulisi mahdollistaa ikäihmisille kotona selviytymistä uhkaavien asioiden varhainen toteaminen, ripeä puuttuminen ja palveluiden tarjoaminen niin, että kotona asuminen on mahdollista. Hyvin iäkkäiden henkilöiden määrä tulee lisääntymään merkittävästi, joten tärkeää on, että asiakas elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Tämä on erittäin tärkeää kuntien talouden kannalta, ts. tavoitteena on kotihoidon ensisijaisuus.
Kotihoito on käsitteenä uusi Suomessa eli sen käyttö on yleistynyt maassamme vasta 1990-luvulta lähtien kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämiskehityksen myötä. Kotihoitoa voidaan määritellä monesta näkökulmasta käsin, joista tässä yksi:
Kotihoito vanhustyön sydämenä ja kotiin vietävät palvelut -osiossa tavoitteena on rakentaa tulevalle yhteistoiminta-alueelle seutukunnallinen ja sosiaali- ja terveystyön sektorirajat ylittävä palvelukokonaisuus.
Palvelujen seudullinen tarkastelu luo edellytyksiä palvelujen tehokkaammalle tuottamiselle. Voimavarojen yhdistäminen ja tehokas käyttö edellyttää, että seudulla olevat kehittämiskohteen kannalta keskeiset resurssit selvitetään. Voimavarojen yhdistäminen ja kuntien välinen työnjako voi tuottaa taloudellista etua ja parantaa tarjottavien palvelujen laatua. Tärkeää on löytää kunkin kunnan vahvuudet ja erikoistuminen. Kunnat voivat tuottaa palveluita myös toisilleen yhteisten sopimusten mukaisesti.
Tuottavuutta voidaan lisätä joko pienentämällä kustannuksia ja tuottamalla sama määrä tuotteita tai tuottamalla samoilla panoksella enemmän tuotoksia. Tuottavuutta voidaan tarkastella eri tasoilla: kansantalouden, kuntien, organisaatioiden tai yksilöiden.
Ehyt palvelukokonaisuus syntyy sosiaali- ja terveystyön yhteistoiminnalla. Saumattomalla yhteistoiminnalla voidaan tuottaa sekä parempaa palvelun laatua että käyttää olemassa olevia resursseja tehokkaammin. Tiettyjen palvelujen kehittäminen voi toimia ko. alueella hyvänä pilottina organisaatiorajat ylittävästä toiminnasta.
Palveluprosessien tarkastelun ja tehostamisen tavoitteena on parantaa selviytymisedellytyksiä niissä haasteissa, joita lisääntyvän vanhusväestö kunnille ja sosiaali- ja terveyspalveluille tuo.
Kuntien sosiaali- ja terveystyön tavoitteena on hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne. Palveluiden tulisi mahdollistaa ikäihmisille kotona selviytymistä uhkaavien asioiden varhainen toteaminen, ripeä puuttuminen ja palveluiden tarjoaminen niin, että kotona asuminen on mahdollista. Hyvin iäkkäiden henkilöiden määrä tulee lisääntymään merkittävästi, joten tärkeää on, että asiakas elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Tämä on erittäin tärkeää kuntien talouden kannalta, ts. tavoitteena on kotihoidon ensisijaisuus.
Kotihoito on käsitteenä uusi Suomessa eli sen käyttö on yleistynyt maassamme vasta 1990-luvulta lähtien kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämiskehityksen myötä. Kotihoitoa voidaan määritellä monesta näkökulmasta käsin, joista tässä yksi:
- ennakoiva toiminta sekä palveluneuvonta ja ohjaus
- kodinhoidolliset tehtävät
- hoiva- ja hoitotyö eli ”kodinhoitoapu”
- kuntoutus
- lääketieteellinen hoito
- akuuttitilanteiden sairaanhoito
- saattohoito
(Tepponen, Merja, Kotihoidon integrointi ja laatu, 2009)
Hankkeessa työskentelevät Turun ammattikorkeakoulusta:
Annele Keskisarja, projektipäällikkö
Sari Kataja, projektityöntekijä
Hannele Lampo, projektityöntekijä
Elina Vuorio, projektityöntekijä
14. syyskuuta 2012
Laurean Pumppu-seminaarin satoa
Olemme kuluneen vuoden aikana tehneet Pumppu-hankkeen puitteissa paljon tutkimustyötä sekä järjestäneet useita tapahtumia ja työpajoja. Ensimmäisen toimintavuoden tultua täyteen oli aika koota yhteenvetoa tuloksista, joten järjestimme keskiviikkona 5.9.2012 Laurea Pumppu-osahankkeen vuosiseminaarin Lohjalla. Emme kuitenkaan pitäytyneet pelkästään mennessä vaan raotimme myös suunnitelmiamme tulevalle hankevuodelle.
Iloksemme saimme seminaariimme vierailevaksi puhujaksi Hämeenlinnan Pumppu / Virvelinranta YKS -osahankkeesta projektisuunnittelija Merja Laurénin sekä tilaisuuden avaajaksi terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommilan Lohjan kaupungilta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi yliopettaja Tarja Meristö.
Selkokielisen, ymmärrettävän tiedon merkitys nousi esiin Laurean lehtoreiden Anne Makkosen ja Liisa Rannan esityksessä, jossa käsiteltiin sydänsairautta ja/tai diabetesta sairastavien kokemuksia arjesta selviytymisestä. Selkokielisyyttä tullaankin käsittelemään tarkemmin Pumppu-hankkeen puitteissa tehtävässä opinnäytetyössä.
Laurean lehtorit Outi Ahonen ja Ritva Hautala esittelivät alakoululaisten terveyden edistämisestä saatuja tuloksia. Alakoululaisten parissa tehdyllä ennaltaehkäisevällä työllä on suurta merkitystä, sillä terveelliset elämäntavat opitaan jo nuorena ja toisaalta syrjäytymisen kierre voi myös alkaa lapsena
Laurean Pumppu-hankkeen uutena osana on alkamassa Mielentuki-projekti. Lehtori Elina Rajalahti kertoi meille tästä Lohjan kaupungin opetustoimen kanssa yhteistyössä toteutettavasta projektista, jonka tavoitteena on kehittää syrjäytymistä ennakoivaa varhaisen tuen ja tunnistamisen mallia kouluyhteisössä sekä pilotoida mielenterveystyöhön painottuvaa sairaanhoitajan ennakoivaa toimintaa kouluyhteisössä
Tilaisuuden lopuksi Elina Rajalahti esitti parhaita paloja keväällä toteutetuista työttömän arkea kuvaavista digitarinoista. Digitarinat ovat nähtävillä myös netissä. http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/Sivut/Digitarinat.aspx
Seminaaripäivän järjestelyihin osallistui joukko Laurea Lohjan liiketalouden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Heistä oli meille paljon apua käytännön asioiden hoitamisessa, tilaisuuden lopuksikin pöydät siirtyivät kuin itsestään takaisin alkuperäiseen järjestykseensä. Toivottavasti tilaisuuteen osallistuminen oli myös heille antoisaa!
Laurea Lohja jatkaa tilaisuuksien ja työpajojen järjestämistä tuttuun tapaan loppuvuoden aikana. Jo nyt esitämme kaikille kutsun osallistua Hyvinvointifoorumiin, joka järjestetään keskiviikkona 7.11.2012 Lohjan kaupunginkirjastossa Järnefeltin salissa, yhteistyössä KOKO-hankkeen Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa kärkiteeman kanssa.
Esitysten materiaali löytyy osoitteesta
http://www.laurea.fi/fi/cofi/tiedotteet-ja-tapahtumat/Sivut/Tutustu-Pumppu-seminaarin-esityksiin.aspx
Lisätietoa Laurean Pumppu-osahankkeesta:
http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/Sivut/pumppu.aspx
Terveisin,
Laurean Pumppu-tiimi
Iloksemme saimme seminaariimme vierailevaksi puhujaksi Hämeenlinnan Pumppu / Virvelinranta YKS -osahankkeesta projektisuunnittelija Merja Laurénin sekä tilaisuuden avaajaksi terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommilan Lohjan kaupungilta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi yliopettaja Tarja Meristö.
Laurean LbD-pedagogiikan (Learning by Developing; kehittämispohjainen oppiminen) mukaisesti opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti hankkeen toteutukseen. Niinpä tässäkin tilaisuudessa oli esiteltävänä opiskelijoiden tekemiä tutkimusosuuksia.
Eija Tommilan esitteli avajaissanoissaan Pumppu-hanketta ja pohti teemojamme julkisen toimijan näkökulmasta. Palvelusuunnitelman teko yhdessä asiakkaan kanssa on usein kriittinen vaihe hyvinvointipolulle pääsemiseksi. Kasvavat terveyserot ovat myös suuri haaste yhteiskunnalle. Lopuksi Tommila totesi Pärjäimen olevan hieno visio, jossa on menestystarinan ainekset uudeksi palveluinnovaatioksi.
 |
| Osa tilaisuuden puhujista: Anne Makkonen, Merja Laurén ja Hanna Tuohimaa |
Hämeenlinnan Pumppu Virvelinranta YKS-osahankkeen Merja Laurén esitteli YKS - yksilökeskeinen elämänsuunnitelma - menetelmää innostavasti, ja menetelmä herättikin keskustelua. YKS-menetelmän käyttöönoton vaikutukset henkilöstöön ja työtavan muutos puhuttivat yleisöä. Hämeenlinnassa on kuitenkin saatu myönteisiä kokemuksia menetelmän käyttöönotosta, vaikkakin sitkeyttä on vaadittu.
 |
| Laurean projektitutkija Hanna Tuohimaa esitteli hankkeen teoreettista taustaa ja hyvinvointipolun mallia. |
Laurean Pumppu-hankkeen lähtökohtana on ajatus saumattomasta kansalaislähtöisestä hyvinvointipolusta. Hankkeen sisältöä koordinoiva projektitutkija Hanna Tuohimaa esitteli hyvinvointipolun elementit ja kertoi tavoitteena olevan hyvinvointipolkua kulkeva motivoitunut ja voimaantunut kansalainen. Tuohimaa esitteli myös Pumppu-hankkeen tavoitteita alueen toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi sekä opinnäytetyön tuloksia hyvinvointinavigaattori Pärjäimen soveltuvuudesta sydänsairautta sairastavien apuvälineeksi.
Selkokielisen, ymmärrettävän tiedon merkitys nousi esiin Laurean lehtoreiden Anne Makkosen ja Liisa Rannan esityksessä, jossa käsiteltiin sydänsairautta ja/tai diabetesta sairastavien kokemuksia arjesta selviytymisestä. Selkokielisyyttä tullaankin käsittelemään tarkemmin Pumppu-hankkeen puitteissa tehtävässä opinnäytetyössä.
 |
| Aktiivisen kahvitauon aikana keskusteltiin päivän teemoista. Hämeenlinnalaisten vieraidemme pöydässä pohdittiin YKS-menetelmän mahdollisuuksia |
 |
| Aktiivisten kahvitaukojen tarkoituksena on innostaa kuulijoita keskustelemaan ryhmissä esitysten aihepiireistä. Hanketiimi saa näin tietoa kuulijoiden näkemyksistä ja uusista ideoista. Tosin keskustelu vie välillä niin mennessään, että muistiinpanojen teko ryhmiltä unohtuu... Keskustelut toimivat myös mukavasti verkostoitumisen edistäjänä. |
Laurean Pumppu-hankkeen uutena osana on alkamassa Mielentuki-projekti. Lehtori Elina Rajalahti kertoi meille tästä Lohjan kaupungin opetustoimen kanssa yhteistyössä toteutettavasta projektista, jonka tavoitteena on kehittää syrjäytymistä ennakoivaa varhaisen tuen ja tunnistamisen mallia kouluyhteisössä sekä pilotoida mielenterveystyöhön painottuvaa sairaanhoitajan ennakoivaa toimintaa kouluyhteisössä
Tilaisuuden lopuksi Elina Rajalahti esitti parhaita paloja keväällä toteutetuista työttömän arkea kuvaavista digitarinoista. Digitarinat ovat nähtävillä myös netissä. http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/Sivut/Digitarinat.aspx
Seminaaripäivän järjestelyihin osallistui joukko Laurea Lohjan liiketalouden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Heistä oli meille paljon apua käytännön asioiden hoitamisessa, tilaisuuden lopuksikin pöydät siirtyivät kuin itsestään takaisin alkuperäiseen järjestykseensä. Toivottavasti tilaisuuteen osallistuminen oli myös heille antoisaa!
Laurea Lohja jatkaa tilaisuuksien ja työpajojen järjestämistä tuttuun tapaan loppuvuoden aikana. Jo nyt esitämme kaikille kutsun osallistua Hyvinvointifoorumiin, joka järjestetään keskiviikkona 7.11.2012 Lohjan kaupunginkirjastossa Järnefeltin salissa, yhteistyössä KOKO-hankkeen Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa kärkiteeman kanssa.
Esitysten materiaali löytyy osoitteesta
http://www.laurea.fi/fi/cofi/tiedotteet-ja-tapahtumat/Sivut/Tutustu-Pumppu-seminaarin-esityksiin.aspx
Lisätietoa Laurean Pumppu-osahankkeesta:
http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/Sivut/pumppu.aspx
Terveisin,
Laurean Pumppu-tiimi
29. elokuuta 2012
Töitä tarjolla Pärjäin-pilotissa
Projektitutkijan tai tutkimusavustajan tehtävä
Pärjäin-pilotissa kehitetään kansalaisille suunnattuja e-terveyspalveluja. Pilottiympäristö on Turun kaupungin eTerveyspalvelualusta. Pilotti on Pumppu-hankkeen osahanke ja hanke jatkuu helmikuulle 2014. Pärjäin-pilotti on tietojärjestelmätieteen oppiaineen hanke (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu).
Pärjäin-pilotissa määritellään hankkeessa suunnitellun taustatutkimuksen ja kansalaisten tarpeiden mukaisesti sähköistä e-terveyspalvelua pilotin kohderyhmälle, sydänpotilaille. Pilotin avulla testataan Omahyvinvointi-hankkeessa kehitetyn Pärjäin-konseptin toimivuutta rajatulla kohderyhmällä ja rajatuilla ominaisuuksilla. Pilottien toteutukseen ja arviointiin liittyy sovellus- (käytettävyys, käyttäjäkokemus), kansalais- (motivointi, valtaistaminen) ja terveydenhuollon organisaatiokohtaisia (saumattomat palveluketjut) osa-alueita. Lisäksi selvitetään kansalaisen e-palvelujen tuottamista ja tarjontaa.
Avoinna olevat tehtävät
Etsimme joukkoomme osaavia ja innostuneita henkilöitä tekemään erilaisia käytännön toteutuksia. Tehtävä voi olla projektitutkijan tai tutkimusavustajan tehtävä (osa-aikainen, kokoaikainen). Osa tehtävistä on mahdollisuus tehdä opinnäytteinä tai muina opintosuorituksina. Opinnäytteinä tai muina opintosuorituksina tehtävä työ on palkatonta. Pienehkökin projekti on siis mahdollinen, jos olet kiinnostunut aiheesta ja asiasta sekä saamaan arvokasta käytännön työkokemusta.
Haemme henkilöitä seuraaviin tehtäviin:
- Pärjäin-pilotin palvelujen määrittelyyn, käyttöönottoon ja arviointiin keskittyvä tehtävä
- Käytettävyys-, käyttäjäkokemus ja toiminnallisuustutkimus Pärjäin-pilotissa
- Pk-yritysten parissa tehtävä kartoitusta alueen yritysten kiinnostuksesta ja valmiudesta kehittää kansalaislähtöisiä tai muita e-terveyspalveluita
Tehtävistä muokataan tarvittaessa sopiva kokonaisuus tekijät ja toteutusmalli (palkallinen tehtävä/opinnäyte) huomioiden.
Lisätietoja: Antti Tuomisto, atuomist@utu.fi, Jani Koskinen, jasiko@utu.fi .
22. elokuuta 2012
Palvelusetelit – loistava mahdollisuus uudistaa palveluiden tuottamistapoja ja edistää maakunnan omien yritysten toimintaa
Palvelusetelilaki astui voimaan kolme vuotta sitten heinäkuussa 2009. Lain tarkoituksena oli, ja on edelleen, lisätä hoivaa ja hoitoa tarvitsevien ihmisten valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä.
Laki laadittiin luonteeltaan mahdollistavaksi. Kunta tai kuntayhtymä voi itse päättää ottaako setelin käyttöön ja missä laajuudessa. Päätös palvelusetelin käytöstä on siis mitä isoimmassa määrin palvelustrateginen päätös. Mikä on palveluiden järjestämisvastuussa olevan tahon tahtotila laajentaa palveluiden tuottamista yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa, halutaanko luoda edellytyksiä paikallisille, pienehköille yksityisille hyvinvointialan yrityksille ja pidetäänkö tärkeänä, että kuntalaisille todellakin annetaan mahdollisuus valinnanvapauteen? Jos näihin kysymyksiin on vastaus kyllä, palveluseteli on mitä mainioin ratkaisu.
Meillä Etelä-Karjalassa setelien käyttöönotosta päättää Etelä-Karjalan Sosiaali- ja Terveyspiiri eli EKSOTE. Valitettavasti EKSOTE ei ole linjannut selkeästi kantaansa palvelusetelien käyttöön. Yrittäjän ja myös kuntalaisen näkökulmasta katsottuna setelien käyttöönotto on ollut tuskastuttavan hidasta. Käytössä on jäänteenä ajalta, jolloin Lappeenrannalla oli palveluiden järjestämisvastuu, seteli omaishoidettavien vapaapäivissä sekä tilapäisessä kotiavussa. Uutena mukaan on tullut henkilökohtaisen avun seteli ja nyt on suunnitteilla seteli hammashoitoihin. Uusia avauksia kaivataan, ja odotukset Seteli-hankkeelle ovatkin suuret. Valoa näkyy onneksi tunnelin päässä, mutta vielä on matkaa esimerkiksi Jyväskylään. Jyväskylä on jo nyt edelläkävijä palvelusetelien käyttäjänä ja on päättänyt kasvattaa setelien käyttöä 10–20-kertaiseksi. Tämä tarkoittaa euroissa kymmeniä miljoonia.
Nyt tarvitaan aitoa halua uudistaa palveluiden tuottamistapoja ja katsoa myös asioita elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Halutaanko, että kansainväliset pörssiyhtiöt valtaavat markkinat vai annetaanko maakunnan omille pienille yrityksille kasvun mahdollisuus? Palveluseteli antaa mahdollisuuden kuntalaisen itsensä päättää, miltä yritykseltä hän palvelunsa ostaa. Näin myös paikalliset, usein vahvaan asiantuntijuuteen pohjautuvat yritykset, ovat samalla viivalla isojen, kansainvälisten toimijoiden kanssa. Palvelusetelin onnistunut käyttö edellyttää myös tiivistä yhteistyötä yksityisen ja järjestämisvastuussa olevan tahon välillä. Uskallan väittää, että paikallisilla yrityksillä on tähän selkeästi parempi valmius ja motivaatio kuin kasvottomilla pörssiyhtiöillä.
Kumppanuusyhteistyöllä kehitetty palvelusetelijärjestelmä on kaikkien etu. Se antaa kuntalaisille vaihtoehtoja ja valinnanvapautta tulotasoon katsomatta, yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kunnille lisää veroeuroja paikallisten kasvuyritysten kautta sekä vähentää paineita julkisella sektorilla ja turvaa näin jatkossakin hyvinvointipalvelut!
kirjoittajana
Helena Puolakka
Seteli-hankkeen hankeryhmän puheenjohtaja
Yrittäjä
Laki laadittiin luonteeltaan mahdollistavaksi. Kunta tai kuntayhtymä voi itse päättää ottaako setelin käyttöön ja missä laajuudessa. Päätös palvelusetelin käytöstä on siis mitä isoimmassa määrin palvelustrateginen päätös. Mikä on palveluiden järjestämisvastuussa olevan tahon tahtotila laajentaa palveluiden tuottamista yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa, halutaanko luoda edellytyksiä paikallisille, pienehköille yksityisille hyvinvointialan yrityksille ja pidetäänkö tärkeänä, että kuntalaisille todellakin annetaan mahdollisuus valinnanvapauteen? Jos näihin kysymyksiin on vastaus kyllä, palveluseteli on mitä mainioin ratkaisu.
Meillä Etelä-Karjalassa setelien käyttöönotosta päättää Etelä-Karjalan Sosiaali- ja Terveyspiiri eli EKSOTE. Valitettavasti EKSOTE ei ole linjannut selkeästi kantaansa palvelusetelien käyttöön. Yrittäjän ja myös kuntalaisen näkökulmasta katsottuna setelien käyttöönotto on ollut tuskastuttavan hidasta. Käytössä on jäänteenä ajalta, jolloin Lappeenrannalla oli palveluiden järjestämisvastuu, seteli omaishoidettavien vapaapäivissä sekä tilapäisessä kotiavussa. Uutena mukaan on tullut henkilökohtaisen avun seteli ja nyt on suunnitteilla seteli hammashoitoihin. Uusia avauksia kaivataan, ja odotukset Seteli-hankkeelle ovatkin suuret. Valoa näkyy onneksi tunnelin päässä, mutta vielä on matkaa esimerkiksi Jyväskylään. Jyväskylä on jo nyt edelläkävijä palvelusetelien käyttäjänä ja on päättänyt kasvattaa setelien käyttöä 10–20-kertaiseksi. Tämä tarkoittaa euroissa kymmeniä miljoonia.
Nyt tarvitaan aitoa halua uudistaa palveluiden tuottamistapoja ja katsoa myös asioita elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Halutaanko, että kansainväliset pörssiyhtiöt valtaavat markkinat vai annetaanko maakunnan omille pienille yrityksille kasvun mahdollisuus? Palveluseteli antaa mahdollisuuden kuntalaisen itsensä päättää, miltä yritykseltä hän palvelunsa ostaa. Näin myös paikalliset, usein vahvaan asiantuntijuuteen pohjautuvat yritykset, ovat samalla viivalla isojen, kansainvälisten toimijoiden kanssa. Palvelusetelin onnistunut käyttö edellyttää myös tiivistä yhteistyötä yksityisen ja järjestämisvastuussa olevan tahon välillä. Uskallan väittää, että paikallisilla yrityksillä on tähän selkeästi parempi valmius ja motivaatio kuin kasvottomilla pörssiyhtiöillä.
Kumppanuusyhteistyöllä kehitetty palvelusetelijärjestelmä on kaikkien etu. Se antaa kuntalaisille vaihtoehtoja ja valinnanvapautta tulotasoon katsomatta, yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kunnille lisää veroeuroja paikallisten kasvuyritysten kautta sekä vähentää paineita julkisella sektorilla ja turvaa näin jatkossakin hyvinvointipalvelut!
kirjoittajana
Helena Puolakka
Seteli-hankkeen hankeryhmän puheenjohtaja
Yrittäjä
KUTSU: Hyvinvointi polun varrella - Pumppu-vuosiseminaari ke 5.9.2012, Laurea Lohja
Hyvinvointipolun varrella – uutta kehittämässä
Laurean Pumppu-hankkeen vuosiseminaari järjestetään keskiviikkona 5.9.2012 klo 12.30–16.00 Luentosali, Laurea Lohja, Nummentie 6.
Laurea Lohja on tutkinut ja kehittänyt hyvinvointia tukevia palveluita Pumppu-hankkeessa jo vuoden ajan. Tule kuulemaan uusia ajatuksia ja sovelluksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Tervetuloa mukaan! Seminaarissa mukana puhujana myös Merja Laurén Hämeenlinnan Pumppu / Virvelinranta YKS -osahankkeesta.
Tarkempi ohjelma liitteenä, ks tästä.
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, ilmoittaudu mukaan ma 27.8.2012 mennessä osoitteessa:
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=861975&chk=2DXUCV5H
21. toukokuuta 2012
Pärjäin-pilotissa kohdataan ihminen
Matti Meikäläinen, 66 v, sydänpotilas. Edellinen toteamus kuvastaa miten kansalainen luokitellaan ensisijaisesti hänen sairautensa kautta. Sairaus määrittää hänet, varsinkin terveydenhuollossa, mutta myös muualla.
Mutta, kansalainen ei ole sairautensa ja sairaus ei määritä kansalaista, vaan ihan jotain muuta. Kansalainen on ensisijaisesti ihminen. Sairaus on vain yksi häneen liittyvä ominaisuus tai asia, joskin usein sellainen joka koskettaa monia toimijoita, kanssaihmisiä ja ammattilaisia. Me Pumppu-hankkeen Pärjäin-pilotissa väitämme, että ihminen tulee nostaa esille ja sairaus tulee vasta sitten. Tämä ei tarkoita sitä, että sairautta ei ole. Se tarkoittaa, että sairaus, kuten muutkin arjen asiat hoidetaan siten, että ihminen toimijana on keskiössä omine tavoitteineen.
Diabetes-potilaat ovat hyvä esimerkki siitä, miten sairaus on osa arkea, mutta itse sairaus usein siirtyy kokonaan taka-alalle, pois arkisten asioiden ja elämisen tieltä. Tämä on mahdollista siksi, että diabetespotilaat ovat sairautensa asiantuntijoita, ja kukin tietää parhaiten toimia diabeteksen kanssa arjessa. Tämä sama idea tulee esille terveydenhuollossa valtaistamisen ja motivaation osalta: ihmiset tarvitsevat tietoa ja välineitä pärjätäkseen sairautensa kanssa siten, että sairaus ei hallitse elämää vaan kansalainen hallitsee omaa elämäänsä. Motivoinnin ja valtaistamisen kannalta tällä on valtava merkitys.
Kuten De Vries (1980) totesi jo aikanaan, ihmisillä on vastuu omasta terveydestään. Samalla hän kuitenkin korosti, että ennen kuin voi olla vastuuta pitää olla myös resursseja, tai muuten vastuuta ei voi ottaa. Kolme tärkeää seikkaa: 1) Potilaalla pitää olla autonomiaa, muuten ei voida antaa vastuuta koska ei voi tehdä päätöksiä. 2) Hänellä pitää olla myös oikeus hoitoon ja tukeen. 3) Hänellä tulee olla käytössään informaatiota, jotta hänellä on ymmärrys ja tarvittava tietämys. Ilman näitä ei voida antaa vastuuta omasta terveydestään ihmiselle.
Onkin tärkeää että ymmärrämme sairauden merkityksen kansalaiselle, mutta emme näe häntä sen edustajana vaan omana itsenään. Kansalaiskeskeisesti ihmisenä.
terveisin, Jani Koskinen ja Antti Tuomisto
Pärjäin-pilotti, Pumppu-hanke
Work Informatics, Turun yliopisto
De Vries, A. 1980. Health Care Resposibility. Theorethical Medicine and Bioethics, 1, 95-106.
Mutta, kansalainen ei ole sairautensa ja sairaus ei määritä kansalaista, vaan ihan jotain muuta. Kansalainen on ensisijaisesti ihminen. Sairaus on vain yksi häneen liittyvä ominaisuus tai asia, joskin usein sellainen joka koskettaa monia toimijoita, kanssaihmisiä ja ammattilaisia. Me Pumppu-hankkeen Pärjäin-pilotissa väitämme, että ihminen tulee nostaa esille ja sairaus tulee vasta sitten. Tämä ei tarkoita sitä, että sairautta ei ole. Se tarkoittaa, että sairaus, kuten muutkin arjen asiat hoidetaan siten, että ihminen toimijana on keskiössä omine tavoitteineen.
Diabetes-potilaat ovat hyvä esimerkki siitä, miten sairaus on osa arkea, mutta itse sairaus usein siirtyy kokonaan taka-alalle, pois arkisten asioiden ja elämisen tieltä. Tämä on mahdollista siksi, että diabetespotilaat ovat sairautensa asiantuntijoita, ja kukin tietää parhaiten toimia diabeteksen kanssa arjessa. Tämä sama idea tulee esille terveydenhuollossa valtaistamisen ja motivaation osalta: ihmiset tarvitsevat tietoa ja välineitä pärjätäkseen sairautensa kanssa siten, että sairaus ei hallitse elämää vaan kansalainen hallitsee omaa elämäänsä. Motivoinnin ja valtaistamisen kannalta tällä on valtava merkitys.
Kuten De Vries (1980) totesi jo aikanaan, ihmisillä on vastuu omasta terveydestään. Samalla hän kuitenkin korosti, että ennen kuin voi olla vastuuta pitää olla myös resursseja, tai muuten vastuuta ei voi ottaa. Kolme tärkeää seikkaa: 1) Potilaalla pitää olla autonomiaa, muuten ei voida antaa vastuuta koska ei voi tehdä päätöksiä. 2) Hänellä pitää olla myös oikeus hoitoon ja tukeen. 3) Hänellä tulee olla käytössään informaatiota, jotta hänellä on ymmärrys ja tarvittava tietämys. Ilman näitä ei voida antaa vastuuta omasta terveydestään ihmiselle.
Onkin tärkeää että ymmärrämme sairauden merkityksen kansalaiselle, mutta emme näe häntä sen edustajana vaan omana itsenään. Kansalaiskeskeisesti ihmisenä.
terveisin, Jani Koskinen ja Antti Tuomisto
Pärjäin-pilotti, Pumppu-hanke
Work Informatics, Turun yliopisto
De Vries, A. 1980. Health Care Resposibility. Theorethical Medicine and Bioethics, 1, 95-106.
14. toukokuuta 2012
KUTSU: Diabetesta ja sydänsairautta sairastavien kokemuksia arjessa selviytymisestä - kehitysehdotuksia saumattomalle hyvinvointipolulle Lohjalla ti 22.5.2012
Tervetuloa kuuntelemaan Pumppu-hankkeen opiskelijatöiden tuloksia ja osallistumaan keskusteluun uusien toimintakäytäntöjen kehittämiseksi!
Tilaisuudessa esitellään kolme Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetyötä, jotka käsittelevät diabeetikon elämänlaatua, voimaantumista ja elämäntapaohjausta. Tilaisuus järjestetään ti 22.05. klo 16.00 -19.00 Lohjalla Laurean luentosalissa (os. Nummentie 6, Lohja).
Tilaisuus on maksuton. Pyydämme Teitä ystävällisesti ilmoittautumaan ti 16.5.2012 mennessä osoitteessa: http://digiumenterprise.com/answer/?sid=845592&chk=KWVPSVNM
Tarkempi ohjelma tilaisuuteen löytyy osoitteesta http://www.innopark.fi/attachments/kutsu_laurea_22052012.pdf.
Tilaisuudessa esitellään kolme Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetyötä, jotka käsittelevät diabeetikon elämänlaatua, voimaantumista ja elämäntapaohjausta. Tilaisuus järjestetään ti 22.05. klo 16.00 -19.00 Lohjalla Laurean luentosalissa (os. Nummentie 6, Lohja).
Tilaisuus on maksuton. Pyydämme Teitä ystävällisesti ilmoittautumaan ti 16.5.2012 mennessä osoitteessa: http://digiumenterprise.com/answer/?sid=845592&chk=KWVPSVNM
Tarkempi ohjelma tilaisuuteen löytyy osoitteesta http://www.innopark.fi/attachments/kutsu_laurea_22052012.pdf.
10. toukokuuta 2012
KUTSU: Voimaannuttava digitarinailta Lohjalla to 24.5.2012
Tervetuloa katselemaan Pumppu-hankkeessa opiskelijatöinä tuotettuja digitarinoita työttömän arjesta!
Voimaannuttava digitarinailta järjestetään to 24.05. klo 16.15 -19.00 Lohjalla Laurean luentosalissa (os. Nummentie 6, Lohja) Tarinat syntyivät haastatteluista ja kohtaamisista, joita tehtiin yhteistyössä mm. Lohjan seudun työttömien kanssa. Digitarinat koottiin Satu Nurmelan (Tmi Satu ja Tarina) johdolla.
Pumppu-hankkeen tarkoituksena on tuottaa hyvinvointipolun malli ja kehittää yhdessä eri toimijoiden kanssa kansalaislähtöisesti palveluja ja malleja yli sektorirajojen. Tuotetun tiedon avulla on tavoitteena mm. luoda edellytyksiä ja polkuja hyvään, aktiiviseen arkeen sekä työllistymiseen.
Tilaisuus on maksuton, ilmoittaudu mukaan ke 16.5.2012 mennessä osoitteessa: http://digiumenterprise.com/answer/?sid=842952&chk=6CZTSUYY
Tarkempi kutsu tilaisuuteen löytyy osoitteesta: http://www.innopark.fi/attachments/kutsu_digitarinailta.pdf
Voimaannuttava digitarinailta järjestetään to 24.05. klo 16.15 -19.00 Lohjalla Laurean luentosalissa (os. Nummentie 6, Lohja) Tarinat syntyivät haastatteluista ja kohtaamisista, joita tehtiin yhteistyössä mm. Lohjan seudun työttömien kanssa. Digitarinat koottiin Satu Nurmelan (Tmi Satu ja Tarina) johdolla.
Pumppu-hankkeen tarkoituksena on tuottaa hyvinvointipolun malli ja kehittää yhdessä eri toimijoiden kanssa kansalaislähtöisesti palveluja ja malleja yli sektorirajojen. Tuotetun tiedon avulla on tavoitteena mm. luoda edellytyksiä ja polkuja hyvään, aktiiviseen arkeen sekä työllistymiseen.
Tilaisuus on maksuton, ilmoittaudu mukaan ke 16.5.2012 mennessä osoitteessa: http://digiumenterprise.com/answer/?sid=842952&chk=6CZTSUYY
Tarkempi kutsu tilaisuuteen löytyy osoitteesta: http://www.innopark.fi/attachments/kutsu_digitarinailta.pdf
17. huhtikuuta 2012
YKS - Yksilökeskeinen elämänsuunnitelma
Hämeenlinnan kaupungin osaprojekti VIRVELINRANTA YKS lähtee edistämään käyttäjälähtöisyyttä YKS (yksilökeskeinen elämänsuunnitelma) menetelmän avulla. YKS menetelmä perustuu yksilökeskeiseen ajatteluun ja lähestymistapaan.
Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua on kehitetty 1970-luvulta alkaen erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Suomessa menetelmää alettiin vähitellen käyttämään1990-luvun lopulla. Alun perin yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on kehitetty laitoksista pois muuttaneiden ja itsenäistymässä olevien kehitysvammaisten henkilöiden elämänsuunnittelun tueksi.
YKS:n avulla pyritään enemmän ajattelemaan asioita asiakkaan näkökulmasta. YKS-työskentely tarkoittaa, että hoito-, hoiva-, ohjaus-, kasvatus- tai kuntoutustyötä tehdään entistä yksilökeskeisemmin ja käyttäjälähtöisemmin. YKS:n tavoitteena on henkilön voimaantuminen ja osallisuus ja siksi yksilökeskeinen elämänsuunnittelu lähtee henkilön omista tavoitteista eikä tarjottavista palveluista. Voimaantuminen on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi. Jotta vammainen henkilö voi tuntea voimaantumista omassa elämässään, tarvitsee henkilöstön kuunnella ja oppia, mitä ihminen odottaa ja toivoo elämässään. Tärkeätä on myös auttaa henkilöä tunnistamaan hänelle niitä asioita, joita hän haluaa elämässään ja toimimaan siten, että löydetään keinot, joilla voidaan tukea henkilöä hänen oman näköiseen elämäänsä. Keskeistä on arvostaminen ja kunnioitus ja henkilölle tärkeiden ihmisten ja tärkeiden ja merkityksellisten asioiden löytäminen. Itsensä ilmaisemisen tukeminen eri tavoin ja elämäntarinan tunteminen ovat myös työskentelyn peruslähtökohtia.
YKS:n tärkeät periaatteet ovat, että henkilö on työskentelyn keskipiste ja hän on oikeasti siinä mukana. Läheiset ja työntekijät auttavat henkilöä saamaan oikeanlaista tukea ja toimitaan niin, että henkilön oma elämäntapa voisi toteutua. Suunnitelma kertoo, mikä on henkilölle tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Se kertoo myös, mitkä ovat henkilön vahvuudet ja millaista tukea hän tarvitsee. Henkilön elämänsuunnitelman työstäminen edellyttää kaikilta sitoutumisen työskentelyyn, oman arvopohjan ja omien asenteiden tutkimista ja kysymysten esittämistä itselle: miten valmis olen uuteen ja pystynkö laittamaan itseni likoon sekä kuulenko asiakasta ja haluanko oppia tuntemaan hänet?
YKS-työskentelyssä voidaan kysyä: keskitymmekö henkilön vahvuuksiin vai puutteisiin ja keskitymmekö ongelmaan vai ratkaisuun ja miten voimme tukea henkilön itsemääräämisoikeutta? Jokaisella ihmisellä on oikeus ohjata ja suunnitella elämäänsä. Häntä tulee kuulla ja hänen mielipidettään kunnioittaa. Vammaisia henkilöitä on tuettava ja autettava oman elämän suunnittelussa ja heille pitää antaa todellinen mahdollisuus oppimiseen ja kehittymiseen.
Virvelinranta YKS -hanke järjestää aiheeseen liittyvää koulutusta sekä erimuotoisia työpajoja, joissa YKS-menetelmää harjoitellaan ja toteutetaan asiakkaiden, heidän omaistensa ym. verkoston kesken.
Kirjoittaja
Merja Laurén
Asiakkuuskoordinaattori
Hämeenlinnan kaupunki / Virvelinranta YKS
http://www.virvelinranta.fi/
Kirjoittajalla on usean vuoden kokemus YKS-menetelmästä toimiessaan sen kehittäjänä, kouluttajana ja tuutorina vammaisalan organisaatiossa.
16. huhtikuuta 2012
Tutustu hyvinvoinnin pitkospuut -välirapottiin
Hyvinvoinnin pitkospuut – lähtökohdat kansalaisen saumattoman hyvinvointipolun kehitystyölle on Laurea-ammattikorkeakoulun ensimmäinen väliraportti Pumppu-hankkeessa.
Tämä raportti kannattaa lukea, jos olet kiinnostunut:
- sydän- ja diabetespotilaiden hoitokokemuksista Länsi-Uudellamaalla
- neurologisia sairauksia omaavien henkilöiden ja heidän perheidensä kokemuksista hoitopolulla Länsi-Uudellamaalla
- työttömyyden vaikutuksista yksilön hyvinvointiin ja syrjäytymisvaaraan
- eri hyvinvointitoimijoiden saumattomasta yhteistyöstä ja kansalaislähtöisestä palveluiden jäsentämisestä
Raportti toimii myös esimerkkinä kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallin (LbD) käytännön soveltamisesta. Opiskelijat ovat keränneet raportin aihepiireihin liittyvää aineistoa osana hankkeistettua opetusta, ja nämä opinnäytetyöt sekä työpaperit toimivat tämän raportin perustana.
Tiedote Laurean sivuilla: http://www.laurea.fi/fi/cofi/tiedotteet-ja-tapahtumat/Sivut/Pumppu_valiraportti.aspx
Tiedote Laurean sivuilla: http://www.laurea.fi/fi/cofi/tiedotteet-ja-tapahtumat/Sivut/Pumppu_valiraportti.aspx
4. huhtikuuta 2012
Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumi 12.4.2012 Lohjalla
Tervetuloa Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumiin! Foorumin teemana on palvelustrategiat ja palveluseteli.
Hyvinvointifoorumin yhteydessä voit myös liittää yhteisösi tai yrityksesi mukaan Länsi-Uudenmaan Hyvinvointiverkoston uudelle nettisivustolle. Tule kuulemaan lisää!
Tilaisuudessa mukana Laurea Lohjan Pumppu-osahanke.
aika: torstaina 12.4.2012 klo 12.30-16.00
paikka: Laurea-ammattikorkeakoulu, luentosali, Nummentie 6, Lohja
Hyvinvointifoorumin puheenjohtajana toimii yliopettaja Tarja Meristö
OHJELMA
12.30- 12.45 Tilaisuuden avaus
Outi Nyman, projektipäällikkö, Novago Yrityskehitys Oy
12.45- 13.30 Palveluntuottajaverkoston ja palveluseteleiden sähköinen hallinta
Veli-Matti Pietilä, toimitusjohtaja, Nexamed Oy
13.30- 14.15 Sokeat miehet ja elefantti – näkökulmia palvelustrategiaan
Teemu Ylikoski, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohja
Marja Sivula, sairaanhoitajaopiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu
14.15-15.15 Aktiivinen kahvitauko: Hyvinvointiverkoston toiminnan kehittäminen
15.15-16.00 Seudullinen palveluseteli käyttöön tehokkaalla yhteistyöllä
Heli Peltola, palveluseteliasiantuntija, Posintra Oy
Ohjelman muutokset mahdollisia.
Lisätietoja: Liisa Ranta, liisa.ranta@laurea.fi, 0400 659 073
Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu mukaan to 5.4.2012 mennessä osoitteessa:
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=815022&chk=CZ9EPK7W
Hyvinvointifoorumin yhteydessä voit myös liittää yhteisösi tai yrityksesi mukaan Länsi-Uudenmaan Hyvinvointiverkoston uudelle nettisivustolle. Tule kuulemaan lisää!
Tilaisuudessa mukana Laurea Lohjan Pumppu-osahanke.
aika: torstaina 12.4.2012 klo 12.30-16.00
paikka: Laurea-ammattikorkeakoulu, luentosali, Nummentie 6, Lohja
Hyvinvointifoorumin puheenjohtajana toimii yliopettaja Tarja Meristö
OHJELMA
12.30- 12.45 Tilaisuuden avaus
Outi Nyman, projektipäällikkö, Novago Yrityskehitys Oy
12.45- 13.30 Palveluntuottajaverkoston ja palveluseteleiden sähköinen hallinta
Veli-Matti Pietilä, toimitusjohtaja, Nexamed Oy
13.30- 14.15 Sokeat miehet ja elefantti – näkökulmia palvelustrategiaan
Teemu Ylikoski, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohja
Marja Sivula, sairaanhoitajaopiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu
14.15-15.15 Aktiivinen kahvitauko: Hyvinvointiverkoston toiminnan kehittäminen
15.15-16.00 Seudullinen palveluseteli käyttöön tehokkaalla yhteistyöllä
Heli Peltola, palveluseteliasiantuntija, Posintra Oy
Ohjelman muutokset mahdollisia.
Lisätietoja: Liisa Ranta, liisa.ranta@laurea.fi, 0400 659 073
Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu mukaan to 5.4.2012 mennessä osoitteessa:
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=815022&chk=CZ9EPK7W
14. maaliskuuta 2012
Hyvinvoinnin pitkospuut – kansalaisen saumaton hyvinvointipolku kohti terveempää elämää
Kansalaislähtöinen, saumaton hyvinvointipolku on erilaisiin elämäntilanteisiin ja sairauksiin sovellettavissa oleva malli siitä, miten palveluita nivotaan yhteen kansalaisen näkökulmasta mielekkäiksi kokonaisuuksiksi tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Terveydenhuollossa tavoitteena on usein tervehtyminen ja terveyden ylläpito, mutta tavoite voi olla myös kroonisen sairauden etenemisen hidastaminen tai pysäyttäminen. Laajemmin ajateltuna hyvinvointipolun ajatusta voidaan soveltaa myös muihin elämänalueisiin, kuten työpaikan löytämiseen tai ammattiin valmistumiseen.
Ongelmana hyvinvointipolun katkokset
Ongelmalliseksi tietyn tavoitteen saavuttaminen ja hyvinvointipolulla eteneminen muodostuu usein silloin, kun tavoitteen saavuttaminen edellyttää useamman palveluntarjoajan palveluiden käyttämistä. Esimerkiksi tyypillinen katkoskohta terveydenhuollossa on siirtyminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen. Länsiuusimaalaisten sydänpotilaiden haastatteluissa on käynyt ilmi, että moni sydänpotilas kokee tämän siirtymän vaikeaksi; yhtäkkiä vaivojensa ja huoliensa kanssa on yksin, eikä välttämättä tiedä, mitä seuraavaksi kuuluisi tehdä ja keneen ottaa yhteyttä. Tieto toimijalta toiselle ei aina kulje, potilas on ehkä jo unohtanut ohjeet, jotka on hoidon akuuttivaiheessa saanut, eikä hänellä välttämättä ole mitään tietoa siitä, millaista sopeutumisvalmennusta ja vertaistukea on omalla kotiseudulla saatavilla.
Polku johdattaa mielekkääseen tavoitteeseen
Kansalaisen näkökulmasta olennaista on tavoitteen saavuttaminen, terveempi elämä. Kuntoutusvaiheessa tavoitteena saattaa olla selvitä päivä kerrallaan ja yrittää ottaa uusi elämäntilanne haltuun. Ihmisillä on erilaiset voimavarat ja edellytykset saavuttaa tavoitteita ja siksi he myös tarvitsevat erilaisia palveluita. Myös mieltymykset ovat erilaiset. Sillä, kuka palveluita tuottaa, ei sinänsä ole merkitystä. Onnistunut hyvinvointipolku voidaan koota monenlaisista palveluista ja se voi edetä mutkitellen. Tärkeintä kuitenkin on, että tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat selkeät. Konkreettisten, ammattilaisten toteuttamien hoitotoimenpiteiden lisäksi tarvitaan mm. tietoa omasta terveydestä ja sairauksien riskitekijöistä, omista sairauksista ja niiden kanssa elämisestä, oman kunnan palveluista, hoidon etenemisestä ja kaikesta oman terveyden ja hoidon kannalta olennaisesta. Tämän lisäksi tarvitaan tukea läheisiltä, vertaisilta, asiantuntijoilta; kannustusta, kuuntelemista, opastusta. Myös tavoite pitää olla itse asetettu eikä ulkopuolelta annettu. Sen pitää olla itselle mielekäs, sopivan kokoinen ja suhteutettu omiin voimavaroihin. Ennaltaehkäisyssä yleinen terveenä pysymisen tavoite voi konkretisoitua esimerkiksi painon pudottamiseen muutamalla kilolla tai alkoholin kulutuksen vähentämiseen kesälomalla.
Yhteistyötä, yksilöllisesti
Olennaista saumattoman hoidon etenemisen kannalta on eri toimijoiden välinen yhteistyö. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lisäksi tämä tarkoittaa yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden ja yksityisen sektorin palveluntarjoajien sekä järjestöjen kanssa. Kansalaisen elämäntilanne vaikuttaa siihen, mitkä kaikki toimijat hyvinvointipolulla täytyy ottaa huomioon. Toisinaan palvelut jäsentyvät polun sijaan verkostoksi: monen palveluntarjoajan palveluita käytetään rinnakkain, yhtä aikaa, vuorotellen ja erilaisina kokonaisuuksina. Ihminen voi samaan aikaan kulkea myös useampaa eri polkua. Yhtä aikaa voi olla sekä kroonisia että akuutteja sairauksia, mutta myös elämäntilanne voi samanaikaisesti tempoa useaan suuntaan.
Laurean osahanke käytännössä
Laurean Pumppu-osahankkeen tavoitteena on laatia kansalaislähtöisen, saumattoman hyvinvointipolun toimintamalli, ja sen sovellukset sydän- ja diabetespotilaille, syrjäytymisuhan alaisille työttömille ja nuorille sekä vammaisten lasten ja nuorten perheille. Hyvinvointipolulla tai -poluilla etenemistä tukemaan pilotoidaan erilaisia palveluita yhteistyössä palveluiden käyttäjien ja alueen toimijoiden kanssa. Tärkeässä roolissa ovat alueen järjestöt, mm. Lohjan seudun sydänyhdistys, Lohjan seudun diabetesyhdistys, Lohjan seudun työttömät, Apuomena ry sekä Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) jäsenistöineen. Hyvinvointipolulla etenemistä voidaan tukea myös it-apuvälineillä. Tällainen väline on esimerkiksi OmaHyvinvointi-hankkeessa (v. 2008-2010) kehitetty hyvinvointinavigaattori Pärjäin, jota Turun yliopiston Pumppu-osahankkeessa pilotoidaan ja jonka sovellettavuutta myös Länsi-Uudellamaalle tarkastellaan.
Laurean Pumppu-osahankkeen työskentelytapana on opiskelija- ja tutkijatyönä tehtävien tausta- ja kenttätutkimusten sekä kansalaisten ja alueen toimijoiden kanssa järjestettävien työpajojen ja seminaarien vuorottelu.
Digitarina voimaannuttaa
Helmikuussa 2012 Laurean osahankkeessa kuvattiin työttömien arkea digitarinoina. Tavoitteena oli tutkia ja kehittää digitaalista tarinankerrontaa työttömien voimaannuttamisprosessina. Opiskelijat keräsivät työttömiltä aineistoa digitarinoihin voimaannuttavalla dialogisella haastattelumenetelmällä, jonka tavoitteena on vahvistaa yksilön terveyden voimavaroja ja sitä kautta arjen hallintaa. Syntyneiden digitarinoiden avulla voimme myös tarkastella työtöntä ja häntä ympäröivää maailmaa uudenlaisesta perspektiivistä ja perinteisestä poikkeavalla tutkimus- ja kehittämistyön analyysimenetelmällä. Tuloksena syntyi työttömän digitaalinen tarinamaailmakokonaisuus, jonka ensi-ilta on 24.5.2012 Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan yksikössä.
Lisätietoja:
tutkija Hanna Tuohimaa
lehtori Elina Rajalahti
Laurea-ammattikorkeakoulu
http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/khankkeet/Sivut/pumppu.aspx
Ongelmana hyvinvointipolun katkokset
Ongelmalliseksi tietyn tavoitteen saavuttaminen ja hyvinvointipolulla eteneminen muodostuu usein silloin, kun tavoitteen saavuttaminen edellyttää useamman palveluntarjoajan palveluiden käyttämistä. Esimerkiksi tyypillinen katkoskohta terveydenhuollossa on siirtyminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen. Länsiuusimaalaisten sydänpotilaiden haastatteluissa on käynyt ilmi, että moni sydänpotilas kokee tämän siirtymän vaikeaksi; yhtäkkiä vaivojensa ja huoliensa kanssa on yksin, eikä välttämättä tiedä, mitä seuraavaksi kuuluisi tehdä ja keneen ottaa yhteyttä. Tieto toimijalta toiselle ei aina kulje, potilas on ehkä jo unohtanut ohjeet, jotka on hoidon akuuttivaiheessa saanut, eikä hänellä välttämättä ole mitään tietoa siitä, millaista sopeutumisvalmennusta ja vertaistukea on omalla kotiseudulla saatavilla.
Polku johdattaa mielekkääseen tavoitteeseen
Kansalaisen näkökulmasta olennaista on tavoitteen saavuttaminen, terveempi elämä. Kuntoutusvaiheessa tavoitteena saattaa olla selvitä päivä kerrallaan ja yrittää ottaa uusi elämäntilanne haltuun. Ihmisillä on erilaiset voimavarat ja edellytykset saavuttaa tavoitteita ja siksi he myös tarvitsevat erilaisia palveluita. Myös mieltymykset ovat erilaiset. Sillä, kuka palveluita tuottaa, ei sinänsä ole merkitystä. Onnistunut hyvinvointipolku voidaan koota monenlaisista palveluista ja se voi edetä mutkitellen. Tärkeintä kuitenkin on, että tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat selkeät. Konkreettisten, ammattilaisten toteuttamien hoitotoimenpiteiden lisäksi tarvitaan mm. tietoa omasta terveydestä ja sairauksien riskitekijöistä, omista sairauksista ja niiden kanssa elämisestä, oman kunnan palveluista, hoidon etenemisestä ja kaikesta oman terveyden ja hoidon kannalta olennaisesta. Tämän lisäksi tarvitaan tukea läheisiltä, vertaisilta, asiantuntijoilta; kannustusta, kuuntelemista, opastusta. Myös tavoite pitää olla itse asetettu eikä ulkopuolelta annettu. Sen pitää olla itselle mielekäs, sopivan kokoinen ja suhteutettu omiin voimavaroihin. Ennaltaehkäisyssä yleinen terveenä pysymisen tavoite voi konkretisoitua esimerkiksi painon pudottamiseen muutamalla kilolla tai alkoholin kulutuksen vähentämiseen kesälomalla.
Yhteistyötä, yksilöllisesti
Olennaista saumattoman hoidon etenemisen kannalta on eri toimijoiden välinen yhteistyö. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lisäksi tämä tarkoittaa yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden ja yksityisen sektorin palveluntarjoajien sekä järjestöjen kanssa. Kansalaisen elämäntilanne vaikuttaa siihen, mitkä kaikki toimijat hyvinvointipolulla täytyy ottaa huomioon. Toisinaan palvelut jäsentyvät polun sijaan verkostoksi: monen palveluntarjoajan palveluita käytetään rinnakkain, yhtä aikaa, vuorotellen ja erilaisina kokonaisuuksina. Ihminen voi samaan aikaan kulkea myös useampaa eri polkua. Yhtä aikaa voi olla sekä kroonisia että akuutteja sairauksia, mutta myös elämäntilanne voi samanaikaisesti tempoa useaan suuntaan.
Laurean osahanke käytännössä
Laurean Pumppu-osahankkeen tavoitteena on laatia kansalaislähtöisen, saumattoman hyvinvointipolun toimintamalli, ja sen sovellukset sydän- ja diabetespotilaille, syrjäytymisuhan alaisille työttömille ja nuorille sekä vammaisten lasten ja nuorten perheille. Hyvinvointipolulla tai -poluilla etenemistä tukemaan pilotoidaan erilaisia palveluita yhteistyössä palveluiden käyttäjien ja alueen toimijoiden kanssa. Tärkeässä roolissa ovat alueen järjestöt, mm. Lohjan seudun sydänyhdistys, Lohjan seudun diabetesyhdistys, Lohjan seudun työttömät, Apuomena ry sekä Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) jäsenistöineen. Hyvinvointipolulla etenemistä voidaan tukea myös it-apuvälineillä. Tällainen väline on esimerkiksi OmaHyvinvointi-hankkeessa (v. 2008-2010) kehitetty hyvinvointinavigaattori Pärjäin, jota Turun yliopiston Pumppu-osahankkeessa pilotoidaan ja jonka sovellettavuutta myös Länsi-Uudellamaalle tarkastellaan.
Laurean Pumppu-osahankkeen työskentelytapana on opiskelija- ja tutkijatyönä tehtävien tausta- ja kenttätutkimusten sekä kansalaisten ja alueen toimijoiden kanssa järjestettävien työpajojen ja seminaarien vuorottelu.
Digitarina voimaannuttaa
Helmikuussa 2012 Laurean osahankkeessa kuvattiin työttömien arkea digitarinoina. Tavoitteena oli tutkia ja kehittää digitaalista tarinankerrontaa työttömien voimaannuttamisprosessina. Opiskelijat keräsivät työttömiltä aineistoa digitarinoihin voimaannuttavalla dialogisella haastattelumenetelmällä, jonka tavoitteena on vahvistaa yksilön terveyden voimavaroja ja sitä kautta arjen hallintaa. Syntyneiden digitarinoiden avulla voimme myös tarkastella työtöntä ja häntä ympäröivää maailmaa uudenlaisesta perspektiivistä ja perinteisestä poikkeavalla tutkimus- ja kehittämistyön analyysimenetelmällä. Tuloksena syntyi työttömän digitaalinen tarinamaailmakokonaisuus, jonka ensi-ilta on 24.5.2012 Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan yksikössä.
Lisätietoja:
tutkija Hanna Tuohimaa
lehtori Elina Rajalahti
Laurea-ammattikorkeakoulu
http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/khankkeet/Sivut/pumppu.aspx
22. helmikuuta 2012
Pärjäin-pilotti
Opiskelijatiimi
Olemme perustaneet Pärjäin-tiimin, johon kuuluu kymmenkunta maisteriopiskelijaa. He tekevät hankkeen (ks. lisätietoja) aihepiiristä opinnäytetöitä ja muita opintosuorituksia. Tutkimus ja opiskelu kytkeytyvät siis toisiinsa, ja kiinnostus opiskelijoiden puolelta on ollut kiitettävää. Terveysteknologia ja sen sovellukset kiinnostavat opiskelijoita. Tämä on erityisen tärkeää, koska tulevaisuudessa ala tarvitsee lisää tekijöitä, erityistä perehtymistä sovellusalueisiin ja laajaa osaamista. Tyytyväisenä toteamme kiinnostuksen ja kiinnostuneiden määrän aiheeseen. Tästä on hyvä jatkaa tutkimusta eteenpäin.
SYDÄNPOTILAIDEN ARKI - ERITYISIÄ JA YLEISIÄ HUOMIOITA
Tutkimuksen kohderyhmään on valikoitunut jo muutamia sydänpotilaita. Olemme keränneet alustavia tietoja sydänpotilaista ja heidän tarpeistaan aiempien tutkimusten pohjalta (http://omahyvinvointi.utu.fi/index.php?id=1) ja nyt tehtyjen haastattelujen avulla. Esiin on tullut jo mielenkiintoisia uusiakin ajatuksia ja toimintamalleja, joita pitää mahdollisesti sovittaa Pärjäin-pilottiin. Pärjäin-pilottihan testaa mielenkiintoisella tavalla sekä teoreettista ideaalimallia (mitä vaatimuksia sydänpotilaiden kokonaisvaltainen e-terveyspalvelujen malli sisältää) että käytännön toteutuksen mahdollisuuksia (eli mitä voimme oikeasti käytäntöön toteuttaa hankkeen resurssein).
Ajatukset sairaalasta kotiuduttua
Vertaistuki ja yhdessä tekeminen
Yhdessä tekemisen merkitys on suuri, varsinkin kun kyse on elintapamuutosten tukemisessa. Sydänliiton tapahtumissa, jossa luennoidaan esimerkiksi sepelvaltimotaudista, on osallistujia yleensä paljon. Kun aiheena on ruokailu tai liikunta, luennoilla on paljon vähemmän kävijöitä. Haastatteluissa tuli esiin esimerkkejä, jotka tukevat yhdessä tekemisen merkitystä elintapoihin liittyen. Yhtenä esimerkkinä on Sydänliiton järjestämä jäsentapahtuma, jossa tehtiin terveellistä ruokaa yhdessä muiden osallistujien kesken. Lopuksi itse tehty ruoka syötiin. Tilaisuus oli kuulemma ollut täynnä innostuneita osallistujia. Samantyyppistä ”väljää” valtaistamista tapahtuu kuntosalilla. Salilla on oma varattu aika sydänpotilaille, ja silloin kuntoilun lomassa hankitaan lisätietoa, luonnollisesti, mielekkäässä kontekstissa. Potilaat menevät tukihenkilöiltä kysymään ”ihan ohimennen” asioita, jotka vaivaavat tai ovat jääneet epäselväksi. Tällainen seurafunktio on tärkeä meille ihmisille, olemmehan sosiaalisia olentoja.
On tärkeää laskea kynnystä yhteiseen toimintaan osallistumiseen. Ongelma on, että toimintamuotoja on hyvin formaaleista tilaisuuksista henkilökohtaisiin. Silti tällaisesta toiminnasta voisi Pärjäimen avulla jakaa ja hallita tietoa ja nostaa esille juuri kyseiselle henkilölle sopivaa toimintaa. Potilaskeskeistä näkemystä voisi laventaa läheisiä koskevaksi. Yksi muoto olisi sellainen, jossa potilas tullessaan johonkin yhteiseen toimintaan mukaan (esimerkiksi kuntosalille), hän voisi tuoda mukanaan yhden, ei välttämättä kohderyhmään kuuluvan, henkilön, läheisen ystävän, armeija- tai opiskelijakaverin, nuoruuden tuttavan. Naapurin Pirkon tai Pentin kanssa on helpompaa mennä tutustumaan uuteen paikkaan, jos yksin ei tulisi niin helposti lähdettyä. Sairauteen liikaa fokusoimalla potilas kokee olevansa liikaa erilainen muiden ”terveiden” kanssa. Ehkä oma kaveri liittää uuden elämän jutut osaksi vanhaa turvallista omaa elämää.
Ei väline vaan kokonaisuus
On selvää, että pelkkä väline (tässä Pärjäin) ei auta. Meidän tulee kehittää mekanismeja ja toimintamalleja, jotka huomioivat kansalaisten tarpeet heidän hoidossaan ja myös arjessa. Tämä potilaskeskeinen, yksilökeskeinen kansalaisnäkökulma on koko Pärjäin-pilotin keskeinen lähtökohta. Miten Pärjäin voi tukea potilaitten yksilöllisiä tarpeita? Miten voidaan varmistaa se, että toteutettavat palvelut ovat oikeasti niitä, joita kansalaiset myös käyttäisivät? Lopuksi: miten voimme varmistaa että kansalaiset käyttäisivät niitä siten, että lopputulos on hyödyllinen kaikille: kansalaiselle itselleen, terveydenhoitohenkilökunnalle ja yhteiskunnalle. Siinä on haastetta meille kaikille.
Linkkejä aihetta koskeviin muihin hankkeisiin.
http://kurkiaura.info/
http://www.taltioni.fi/
Keväisin terveisin,
Koskinen ja Tuomisto
Work Informatics, Tietojärjestelmätiede,
Turun Kauppakorkeakoulu, Turun Yliopisto
http://workinformatics.utu.fi/coper/index.html
Lähteet
Stevenson F, 2003. General practitioners’ view on shared decision making: a qualitative analysis. Patient Education and Counseling.Vol 50, 291-293
Butterworth S. 2008. Influencing Patient Adherence to Treatment Guidelines. Journal of Managed Care Pharmacy. Vol 14(6), 21-25
Olemme perustaneet Pärjäin-tiimin, johon kuuluu kymmenkunta maisteriopiskelijaa. He tekevät hankkeen (ks. lisätietoja) aihepiiristä opinnäytetöitä ja muita opintosuorituksia. Tutkimus ja opiskelu kytkeytyvät siis toisiinsa, ja kiinnostus opiskelijoiden puolelta on ollut kiitettävää. Terveysteknologia ja sen sovellukset kiinnostavat opiskelijoita. Tämä on erityisen tärkeää, koska tulevaisuudessa ala tarvitsee lisää tekijöitä, erityistä perehtymistä sovellusalueisiin ja laajaa osaamista. Tyytyväisenä toteamme kiinnostuksen ja kiinnostuneiden määrän aiheeseen. Tästä on hyvä jatkaa tutkimusta eteenpäin.
SYDÄNPOTILAIDEN ARKI - ERITYISIÄ JA YLEISIÄ HUOMIOITA
Tutkimuksen kohderyhmään on valikoitunut jo muutamia sydänpotilaita. Olemme keränneet alustavia tietoja sydänpotilaista ja heidän tarpeistaan aiempien tutkimusten pohjalta (http://omahyvinvointi.utu.fi/index.php?id=1) ja nyt tehtyjen haastattelujen avulla. Esiin on tullut jo mielenkiintoisia uusiakin ajatuksia ja toimintamalleja, joita pitää mahdollisesti sovittaa Pärjäin-pilottiin. Pärjäin-pilottihan testaa mielenkiintoisella tavalla sekä teoreettista ideaalimallia (mitä vaatimuksia sydänpotilaiden kokonaisvaltainen e-terveyspalvelujen malli sisältää) että käytännön toteutuksen mahdollisuuksia (eli mitä voimme oikeasti käytäntöön toteuttaa hankkeen resurssein).
Ajatukset sairaalasta kotiuduttua
Yleisen käsityksen mukaan potilaan kotiuduttua hänen elämässään on tapahtunut todella suuri muutos. Entinen elämä, siten kun se on ollut ennen sairautta tai kohtausta, on ohi ja on astuttu uuteen tilanteeseen. Mieleen tulvii erilaisia ajatuksia, esimerkiksi kuolemanpelon tunteet tulevat esiin ja kysymys ”miten tästä eteenpäin” on kuvaava mielentila tässä uudessa tilanteessa. Joillakin potilailla painaa sairauden lisäksi tekemättömät työt, joku miettii testamenttia ja muita selvittäviä arjen asioita.
Yhtäläistä näille kaikille on suuri tiedon tarve. Yhtäkkiä on monia uusia asioita, joista ei tiedä eikä siten osaa kysyäkään, ja joista silti pitäisi tietää jotta uusi elämänvaihe sujuisi mahdollisimman hyvin kaikkien kannalta. Tätä varten potilaille pitäisi pystyä antamaan esimerkiksi Pärjäimen kautta mahdollisuus saada näihin tilanteisiin sopivaa tietoa oikealla tavalla. Tietoa, joka on kansalaisen näkökulmasta osuvaa ja joka tukisi (=valtaistaisi ja motivoisi) kunkin yksilön arjessa pärjäämistä.
Omaisten merkitys
Omaisilla ja muilla läheisillä on useasti myös tarve saada potilaan sairaudesta ja siihen liittyvistä asioista tietoa. On myös tilanteita, jossa potilaan omaiset hankkivat tietoa enemmän kuin sairastunut itse ja muutenkin ovat paremmin tilanteen tasalla. Syynä tähän on monesti se, että sairastunut itse ei ole jaksanut tietoa hankkia tai omainen, usein puoliso, on se aktiivisempi osapuoli.
Olisi hyvä, että joskus tämä läheinen voisi ottaa, jos sairastunut itse haluaa, enemmän vastuuta uuden elämänvaiheen hallinnasta. Yksi perustelu on, että sairaus vaikuttaa myös läheisiin, jolloin etenkin alkuvaiheessa yhteisvastuullisuus on perusteltua. Yleinen ratkaisu on läheisen valtuuttaminen Pärjäimen käyttöön, potilaan rinnalla, potilaan luvalla. Tämä aiheuttaa joitakin vaatimuksia järjestelmälle ja vaatii valtakirjan omaiselle, jotta hän saisi tarkastella esimerkiksi potilastietoja. Tilanteissa, jossa potilas ei jaksa hoitaa kaikkea itse, hän saisi tuekseen luotettavan läheisen ihminen. Tällöin läheisen valtaistaminen oikeastaan valtaistaisi potilasta itseään terveydenhuollon suuntaan. Silloin läheinen voisi aktiivisesti valvoa potilaan etuja ja auttaa tilanteen hallinnassa.
Motivaatio ja omat tavoitteet
Potilaille asetetaan hoitohenkilökunnan toimesta elintapoihin ja sairaudenhoitoon liittyviä erilaisia tavoitteita ja odotuksia. Näiden toteuttaminen ei aina ole helppo tehtävä. Omaan minäkuvaan on tullut kyllä Särö (elämä ja tuttu mukavuusalue on osin särkynyt), mutta miten se saataisiin muutettua Pyrinnöksi (aktiiviseksi toiminnaksi oman elämän ja terveyden parantamiseksi uudelleen, uudeksi). Tämä on suuri haaste. Yksi toimintamalli, jota voitaisiin onnistuneesti Pärjäimen avulla tukea, olisi omien tavoitteiden asettaminen yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa keskustellen. Vaikuttaa siltä, että potilaiden motivaation taso on korkeampi silloin kun he itse saavat asettaa itselleen tavoitteita, ei niin että heille annetaan vain ohjeita (katso myös Stevenson 2003 & Butterworth 2008). On siis tärkeää antaa tilaa potilaan omalle näkemykselle ja oikea mahdollisuus vaikuttaa. Pärjäimen tulee tukea potilaan omien tavoitteiden asettamista ja niiden toteutuksen seurantaa. merkitys
Yhtäläistä näille kaikille on suuri tiedon tarve. Yhtäkkiä on monia uusia asioita, joista ei tiedä eikä siten osaa kysyäkään, ja joista silti pitäisi tietää jotta uusi elämänvaihe sujuisi mahdollisimman hyvin kaikkien kannalta. Tätä varten potilaille pitäisi pystyä antamaan esimerkiksi Pärjäimen kautta mahdollisuus saada näihin tilanteisiin sopivaa tietoa oikealla tavalla. Tietoa, joka on kansalaisen näkökulmasta osuvaa ja joka tukisi (=valtaistaisi ja motivoisi) kunkin yksilön arjessa pärjäämistä.
Omaisten merkitys
Omaisilla ja muilla läheisillä on useasti myös tarve saada potilaan sairaudesta ja siihen liittyvistä asioista tietoa. On myös tilanteita, jossa potilaan omaiset hankkivat tietoa enemmän kuin sairastunut itse ja muutenkin ovat paremmin tilanteen tasalla. Syynä tähän on monesti se, että sairastunut itse ei ole jaksanut tietoa hankkia tai omainen, usein puoliso, on se aktiivisempi osapuoli.
Olisi hyvä, että joskus tämä läheinen voisi ottaa, jos sairastunut itse haluaa, enemmän vastuuta uuden elämänvaiheen hallinnasta. Yksi perustelu on, että sairaus vaikuttaa myös läheisiin, jolloin etenkin alkuvaiheessa yhteisvastuullisuus on perusteltua. Yleinen ratkaisu on läheisen valtuuttaminen Pärjäimen käyttöön, potilaan rinnalla, potilaan luvalla. Tämä aiheuttaa joitakin vaatimuksia järjestelmälle ja vaatii valtakirjan omaiselle, jotta hän saisi tarkastella esimerkiksi potilastietoja. Tilanteissa, jossa potilas ei jaksa hoitaa kaikkea itse, hän saisi tuekseen luotettavan läheisen ihminen. Tällöin läheisen valtaistaminen oikeastaan valtaistaisi potilasta itseään terveydenhuollon suuntaan. Silloin läheinen voisi aktiivisesti valvoa potilaan etuja ja auttaa tilanteen hallinnassa.
Motivaatio ja omat tavoitteet
Potilaille asetetaan hoitohenkilökunnan toimesta elintapoihin ja sairaudenhoitoon liittyviä erilaisia tavoitteita ja odotuksia. Näiden toteuttaminen ei aina ole helppo tehtävä. Omaan minäkuvaan on tullut kyllä Särö (elämä ja tuttu mukavuusalue on osin särkynyt), mutta miten se saataisiin muutettua Pyrinnöksi (aktiiviseksi toiminnaksi oman elämän ja terveyden parantamiseksi uudelleen, uudeksi). Tämä on suuri haaste. Yksi toimintamalli, jota voitaisiin onnistuneesti Pärjäimen avulla tukea, olisi omien tavoitteiden asettaminen yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa keskustellen. Vaikuttaa siltä, että potilaiden motivaation taso on korkeampi silloin kun he itse saavat asettaa itselleen tavoitteita, ei niin että heille annetaan vain ohjeita (katso myös Stevenson 2003 & Butterworth 2008). On siis tärkeää antaa tilaa potilaan omalle näkemykselle ja oikea mahdollisuus vaikuttaa. Pärjäimen tulee tukea potilaan omien tavoitteiden asettamista ja niiden toteutuksen seurantaa. merkitys
Yhdessä tekemisen merkitys on suuri, varsinkin kun kyse on elintapamuutosten tukemisessa. Sydänliiton tapahtumissa, jossa luennoidaan esimerkiksi sepelvaltimotaudista, on osallistujia yleensä paljon. Kun aiheena on ruokailu tai liikunta, luennoilla on paljon vähemmän kävijöitä. Haastatteluissa tuli esiin esimerkkejä, jotka tukevat yhdessä tekemisen merkitystä elintapoihin liittyen. Yhtenä esimerkkinä on Sydänliiton järjestämä jäsentapahtuma, jossa tehtiin terveellistä ruokaa yhdessä muiden osallistujien kesken. Lopuksi itse tehty ruoka syötiin. Tilaisuus oli kuulemma ollut täynnä innostuneita osallistujia. Samantyyppistä ”väljää” valtaistamista tapahtuu kuntosalilla. Salilla on oma varattu aika sydänpotilaille, ja silloin kuntoilun lomassa hankitaan lisätietoa, luonnollisesti, mielekkäässä kontekstissa. Potilaat menevät tukihenkilöiltä kysymään ”ihan ohimennen” asioita, jotka vaivaavat tai ovat jääneet epäselväksi. Tällainen seurafunktio on tärkeä meille ihmisille, olemmehan sosiaalisia olentoja.
On tärkeää laskea kynnystä yhteiseen toimintaan osallistumiseen. Ongelma on, että toimintamuotoja on hyvin formaaleista tilaisuuksista henkilökohtaisiin. Silti tällaisesta toiminnasta voisi Pärjäimen avulla jakaa ja hallita tietoa ja nostaa esille juuri kyseiselle henkilölle sopivaa toimintaa. Potilaskeskeistä näkemystä voisi laventaa läheisiä koskevaksi. Yksi muoto olisi sellainen, jossa potilas tullessaan johonkin yhteiseen toimintaan mukaan (esimerkiksi kuntosalille), hän voisi tuoda mukanaan yhden, ei välttämättä kohderyhmään kuuluvan, henkilön, läheisen ystävän, armeija- tai opiskelijakaverin, nuoruuden tuttavan. Naapurin Pirkon tai Pentin kanssa on helpompaa mennä tutustumaan uuteen paikkaan, jos yksin ei tulisi niin helposti lähdettyä. Sairauteen liikaa fokusoimalla potilas kokee olevansa liikaa erilainen muiden ”terveiden” kanssa. Ehkä oma kaveri liittää uuden elämän jutut osaksi vanhaa turvallista omaa elämää.
Ei väline vaan kokonaisuus
On selvää, että pelkkä väline (tässä Pärjäin) ei auta. Meidän tulee kehittää mekanismeja ja toimintamalleja, jotka huomioivat kansalaisten tarpeet heidän hoidossaan ja myös arjessa. Tämä potilaskeskeinen, yksilökeskeinen kansalaisnäkökulma on koko Pärjäin-pilotin keskeinen lähtökohta. Miten Pärjäin voi tukea potilaitten yksilöllisiä tarpeita? Miten voidaan varmistaa se, että toteutettavat palvelut ovat oikeasti niitä, joita kansalaiset myös käyttäisivät? Lopuksi: miten voimme varmistaa että kansalaiset käyttäisivät niitä siten, että lopputulos on hyödyllinen kaikille: kansalaiselle itselleen, terveydenhoitohenkilökunnalle ja yhteiskunnalle. Siinä on haastetta meille kaikille.
Linkkejä aihetta koskeviin muihin hankkeisiin.
http://kurkiaura.info/
http://www.taltioni.fi/
Keväisin terveisin,
Koskinen ja Tuomisto
Work Informatics, Tietojärjestelmätiede,
Turun Kauppakorkeakoulu, Turun Yliopisto
http://workinformatics.utu.fi/coper/index.html
Lähteet
Stevenson F, 2003. General practitioners’ view on shared decision making: a qualitative analysis. Patient Education and Counseling.Vol 50, 291-293
Butterworth S. 2008. Influencing Patient Adherence to Treatment Guidelines. Journal of Managed Care Pharmacy. Vol 14(6), 21-25
15. helmikuuta 2012
Tuotteistetut hyvinvointipalvelut tehokkaan toiminnan edellytys seudullisesti toimivissa tuottaja-tilaajamalleissa
Pumppu-hankkeen yksi kuudesta osatoteuttajasta on Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu. Siellä toteutaan TEHU-osahanketta.
TEHU -hanke jakautuu neljään osioon:
1. Loimaan seutukunnalla toteutettavaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseen, jossa tavoitteena on selkiyttää alueellisesti palliatiivisen hoidon ja erityisesti saattohoidon toteuttamistapaa niin, että organisaatioiden välinen yhteistyö tuottaa taloudellisesti parhaan mahdollisen tuloksen, hoidon laatutaso on korkea ja potilaiden itsemääräämisoikeus toteutuu lainsäädännön hengen mukaisesti. Loimaan seudulla yhteistyövalmius kuntien välillä sekä Loimaan aluesairaalan kanssa on erittäin hyvä. Projektin aihe on osoittautunut osallistuvia tahoja kiinnostavaksi ja yhteistyömotivaatiota entisestään lisääväksi asiaksi.
Loimaan seutukunnalla tapahtuvassa palliatiivisen hoidon kehittämisessä lähtöajatuksena on tuottaa palvelut ihmisen lähelle sen sijaan, että asiakkaita/potilaita siirretään palvelupisteestä toiseen. Tämä toimintatapa on onnistuessaan erittäin hyvä tapa kaikkien osallisten näkökulmasta: asiakas saa olla tutussa ympäristössään, sama hoitava henkilöstö on päävastuussa asiakkaan hoidosta ja tarpeettomilta potilassiirroilta vältytään.
2. Turun seudulla luotaviin uusiin, kolmannen sektorin käyttöön sopiviin, muistiterveyttä edistäviin ja muistisairauksien varhaista toteamista palveleviin toimintamuotoihin ja työkaluihin, joiden avulla voitaisiin täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon julkisten palveluiden kuntalaisille tarjolla olevaa palveluvalikkoa. Tällä hetkellä muistiterveydestä huolehtimisen ja muistisairauksien varhaisen toteamisen kannalta sosiaali- ja terveyspalveluiden harmaalle alueelle jäävät 65-75 –vuotiaat. Tälle ikäryhmälle tullaan suuntaamaan uusia, organisoituja ja tuotteistettuja mahdollisuuksia hoitaa muistiterveyttään. Tärkeänä pidetään ennaltaehkäisyn näkökulmaa ja työkalujen innovatiivisuutta.
3. Turun ja Loimaan seutukunnalla lähtökohtana on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellinen tarkastelu luo edellytykset palvelujen tehokkaalle tuottamiselle. Oleellinen osa kokonaisuuden kehittämisessä on yhteistyö. Neljän kunnan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle on tehty kysely, jonka avulla on tarkoitus tiedottaa henkilöstöä ja kartoitetaan ajatuksia kehittämistarpeista.
4. Turun, Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnissa tuotteistetaan hyvinvointipalveluja, jotta alalle saadaan uusia tuotteita ja palvelukonsepteja. Tällä hetkellä hyvinvointialalla on paljon osaamista, jota ei saada käyttöön, koska sitä ei ole tuotteistettu alalle sopiviksi tuotteiksi. Voimavarojen tehokas käyttö edellyttää, että prosessit ovat kuvattuja, määriteltyjä ja analysoituja.
Tuottavuus-osiota on alustavasti suunniteltu siten, että sitä toteutettaisiin sellaisena mallina, että se sisältäisi yhteisten työpajapäivien lisäksi organisaatioissa tapahtuvaa kehitystyötä. Tuottavuusosio on tarkoitus järjestää Uudessakaupungissa, Loimaalla, Turussa ja Salossa.
kirjoittajana
projektipäällikkö Annele Keskisarja
Turun ammattikorkeakoulu
TEHU -hanke jakautuu neljään osioon:
1. Loimaan seutukunnalla toteutettavaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseen, jossa tavoitteena on selkiyttää alueellisesti palliatiivisen hoidon ja erityisesti saattohoidon toteuttamistapaa niin, että organisaatioiden välinen yhteistyö tuottaa taloudellisesti parhaan mahdollisen tuloksen, hoidon laatutaso on korkea ja potilaiden itsemääräämisoikeus toteutuu lainsäädännön hengen mukaisesti. Loimaan seudulla yhteistyövalmius kuntien välillä sekä Loimaan aluesairaalan kanssa on erittäin hyvä. Projektin aihe on osoittautunut osallistuvia tahoja kiinnostavaksi ja yhteistyömotivaatiota entisestään lisääväksi asiaksi.
Loimaan seutukunnalla tapahtuvassa palliatiivisen hoidon kehittämisessä lähtöajatuksena on tuottaa palvelut ihmisen lähelle sen sijaan, että asiakkaita/potilaita siirretään palvelupisteestä toiseen. Tämä toimintatapa on onnistuessaan erittäin hyvä tapa kaikkien osallisten näkökulmasta: asiakas saa olla tutussa ympäristössään, sama hoitava henkilöstö on päävastuussa asiakkaan hoidosta ja tarpeettomilta potilassiirroilta vältytään.
2. Turun seudulla luotaviin uusiin, kolmannen sektorin käyttöön sopiviin, muistiterveyttä edistäviin ja muistisairauksien varhaista toteamista palveleviin toimintamuotoihin ja työkaluihin, joiden avulla voitaisiin täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon julkisten palveluiden kuntalaisille tarjolla olevaa palveluvalikkoa. Tällä hetkellä muistiterveydestä huolehtimisen ja muistisairauksien varhaisen toteamisen kannalta sosiaali- ja terveyspalveluiden harmaalle alueelle jäävät 65-75 –vuotiaat. Tälle ikäryhmälle tullaan suuntaamaan uusia, organisoituja ja tuotteistettuja mahdollisuuksia hoitaa muistiterveyttään. Tärkeänä pidetään ennaltaehkäisyn näkökulmaa ja työkalujen innovatiivisuutta.
3. Turun ja Loimaan seutukunnalla lähtökohtana on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellinen tarkastelu luo edellytykset palvelujen tehokkaalle tuottamiselle. Oleellinen osa kokonaisuuden kehittämisessä on yhteistyö. Neljän kunnan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle on tehty kysely, jonka avulla on tarkoitus tiedottaa henkilöstöä ja kartoitetaan ajatuksia kehittämistarpeista.
4. Turun, Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnissa tuotteistetaan hyvinvointipalveluja, jotta alalle saadaan uusia tuotteita ja palvelukonsepteja. Tällä hetkellä hyvinvointialalla on paljon osaamista, jota ei saada käyttöön, koska sitä ei ole tuotteistettu alalle sopiviksi tuotteiksi. Voimavarojen tehokas käyttö edellyttää, että prosessit ovat kuvattuja, määriteltyjä ja analysoituja.
Tuottavuus-osiota on alustavasti suunniteltu siten, että sitä toteutettaisiin sellaisena mallina, että se sisältäisi yhteisten työpajapäivien lisäksi organisaatioissa tapahtuvaa kehitystyötä. Tuottavuusosio on tarkoitus järjestää Uudessakaupungissa, Loimaalla, Turussa ja Salossa.
kirjoittajana
projektipäällikkö Annele Keskisarja
Turun ammattikorkeakoulu
13. tammikuuta 2012
Palveluseteli- miksi suun terveydenhuoltoon?
Suun terveydenhuollossa tapahtui suuri muutos vuonna 2002 kun ikärajat poistuivat julkisesta hoidosta ja sairausvakuutuksen korvauksesta. Tällöin koko väestö tuli julkisen hoidon piiriin. Tämä ja vuonna 2005 voimaan tullut hoitotakuu ohjaavat potilaita terveyskeskushoidon piiriin, vaikka lakimuutosten myötä terveyskeskuksiin ei juurikaan palkattu lisätyövoimaa. Suun terveydenhuollon palveluiden järjestämistä vaikeuttaa vielä tulevina vuosina jatkuva työssäkäyvien hammaslääkäreiden vähentyminen, mikä johtuu hammaslääkärikoulutuksen supistamisesta 1990-luvulla.
Palvelusetelin avulla voidaan ohjata julkisen sektorin suun terveydenhuollon kysyntää yksityiselle sektorille. Lisäksi sen käyttöönoton tavoitteena on saada aikaan yhteistyötä suun terveydenhuollon eri sektoreiden välillä sekä vahvistaa oman alueen elinkeinoelämää. Sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) että Hammaslääkäriliiton teettämän kyselyn perusteella Etelä-Karjalan yksityishammaslääkäreillä on käytettävissä jonkin verran kapasiteettia palvelujen tarjoamiseen palveluseteliasiakkaille.
Palvelusetelin arvon määrittäminen on tärkeä ja haasteellinen osa palveluseteliprosessia. Eksoten on laskettava palvelusetelin arvon määrittämistä varten omat tuotantokustannukset mahdollisimman oikein. Palvelusetelin arvon on oltava sellainen, että palveluiden tuottaminen palvelusetelillä on ostopalveluina tuotettavia palveluita edullisempaa. Asiakkaan kannalta palvelusetelillä tuotettu hoito tulee olla kela-korvattua hoitoa edullisempaa. Asiakkaan kannalta julkisen ja yksityisen palvelun tulisi periaatteessa olla yhtä houkuttelevia – vain palveluiden laatu ja saatavuus ratkaisisivat. Yksityiselle hammaslääkärille palvelusetelijärjestelmän tulee puolestaan olla helppokäyttöinen eikä se saa aiheuttaa liian paljon paperityötä.
Alkuvaiheessa suun terveydenhuollon palveluseteliä lähdetään kokeilemaan särkypotilaiden jatkohoidossa. Siinä palveluseteli otetaan käyttöön syksyllä 2012. Särkypotilaiden jatkohoitoon yleisimmin liittyvät toimenpiteet ovat rajattavissa ja toiminta pystytään toteuttamaan ilman sähköistä palvelusetelijärjestelmää. Palvelusetelin laajamittainen käyttö suun terveydenhuollon palveluissa eli kokonaishoidoissa sen sijaan edellyttää järjestelmän kaikkien osien (mm. potilastietojen välittyminen, rekisterinpito, laskutus, palveluntuottajien tiedot ja hintalaskuri) sähköistämistä. Kokonaishoidoissa palveluseteli otetaan käyttöön syksyllä 2013, mikäli sähköinen palvelusetelijärjestelmä on käytössä.
Suun terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönottoa Seteli-hankkeen puitteissa on syyskuusta 2011 valmistellut työryhmä, johon on kuulunut Eksoten hammaslääkäreitä, suuhygienistejä, toimistohenkilökuntaa ja yksityishammaslääkäreiden edustajia. Yhteistyön käynnistäminen ja keskustelu yksityissektorin kanssa on koettu jo alkuvaiheessa tärkeäksi. Työryhmä valmistelee suun terveydenhuollon palvelusetelisääntökirjaa, joka luo puitteet toiminnalle. Lisäksi parhaillaan on menossa palvelusetelin toimenpidekohtaisten arvojen määritys. Näiden lisäksi kevään aikana kuvataan palveluseteliprosessi, laaditaan hakemuslomake ja ohjeet palveluntuottajille sekä ohje asiakkaille. Myös hintalaskuri tarvitaan palveluntuottajien hintojen vertailua varten. Kevään aikana tiedotetaan palvelusetelistä yksityissektorille, jotta palvelusetelipalveluntuottajien haku voi käynnistyä loppukevään tai alkukesän aikana. Omankaan henkilöstön kouluttamista palvelusetelijärjestelmään ei pidä unohtaa.
Valmistelutyötä on siis vielä paljon, mutta työryhmän työskentely on sujunut suunnitelmallisesti ja aikataulussaan, mistä suuri kiitos kaikille työhön osallistuneille. Siten meillä on lupa odottaa Eksoten suun terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönottoa syksyllä 2012.
Palveluseteliterveisin
Maarit Natunen
Ylihammaslääkäri
Eksote
Suun terveydenhuolto
maarit.natunen@eksote.fi
puh: 040-194 4900
11. tammikuuta 2012
AVOIN TYÖPAJA: Terveyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä tukevat palvelut Länsi-Uudellamaalla
Aika: tiistai 24.1.2012. klo 11.30-16.30
Paikka: Laurea AMK, luokka AMK01, Nummentie 6, Lohja
Millaisia hyvinvointipalveluita Länsi-Uudellamaalla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Millaisia yhteistyömuotoja eri toimijoiden välillä voisi olla? Miten voisin itse kehittää omaa toimintaani?
Tervetuloa kehittämään hyvinvointia tukevia palveluita. Tilaisuudessa keskustellaan hyvinvoinnin nykytilasta, palvelutarpeista ja tulevaisuuden ratkaisuista Länsi-Uudellamaalla. Tilaisuudella on annettavaa hyvinvointiyrittäjille, tavallisille kansalaisille, järjestöille ja julkisen sektorin toimijoille.
Päivän ohjelma jakaantuu kahteen teemaan. Työttömän palveluiden teema keskittyy syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin, kuten työttömän terveyspalveluihin. Ennakoivien hyvinvointipalveluiden teema keskittyy terveyttä edistäviin ja hyvinvointia lisääviin palveluihin. Kansalaislähtöisyys ja toimijoiden välinen yhteistyö ovat avainsanoja molemmissa teemoissa. Tule verkostoitumaan ja luomaan kontakteja muihin hyvinvoinnin toimijoihin ja kuulemaan yhteistyömahdollisuuksista Pumppu-hankkeessa. Pumppaamme palveluiden kehittämiseen ja yritystoimintaan uutta virtaa!
Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Tilaisuuden tarkemman ohjelman ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä.
Paikka: Laurea AMK, luokka AMK01, Nummentie 6, Lohja
Millaisia hyvinvointipalveluita Länsi-Uudellamaalla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Millaisia yhteistyömuotoja eri toimijoiden välillä voisi olla? Miten voisin itse kehittää omaa toimintaani?
Tervetuloa kehittämään hyvinvointia tukevia palveluita. Tilaisuudessa keskustellaan hyvinvoinnin nykytilasta, palvelutarpeista ja tulevaisuuden ratkaisuista Länsi-Uudellamaalla. Tilaisuudella on annettavaa hyvinvointiyrittäjille, tavallisille kansalaisille, järjestöille ja julkisen sektorin toimijoille.
Päivän ohjelma jakaantuu kahteen teemaan. Työttömän palveluiden teema keskittyy syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin, kuten työttömän terveyspalveluihin. Ennakoivien hyvinvointipalveluiden teema keskittyy terveyttä edistäviin ja hyvinvointia lisääviin palveluihin. Kansalaislähtöisyys ja toimijoiden välinen yhteistyö ovat avainsanoja molemmissa teemoissa. Tule verkostoitumaan ja luomaan kontakteja muihin hyvinvoinnin toimijoihin ja kuulemaan yhteistyömahdollisuuksista Pumppu-hankkeessa. Pumppaamme palveluiden kehittämiseen ja yritystoimintaan uutta virtaa!
Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista. Tilaisuuden tarkemman ohjelman ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)