Taiteella aivot aktiiviseksi ja muisti virkeäksi

”Tuli sellaisia muistoja, mitä ei olisi osannut ajatella, että tulee.” (H2)

”Muistikuva synnyttää muistikuvan, toisen muistikuvan, et se… Tulee uusia ja uusia… (H1)

”Nyt muisti toimii! Silloin (ennen osallistumista) sanoin miehelleni, että olen huolissani muistista, nyt en enää. […]Taide on toisaalta rauhoittavaa, kun joutuu miettimään ja pinnistelemään, toisaalta kun ajattelee aivokapasiteettia niin virkistää. Ennen en ollut kiinnostunut lapsuudestani, nyt ymmärrän, että miten iso merkitys sillä on… eheyttää.” (H3) 

Turun ammattikorkeakoulun TEHU -osahankkeen Aivoterveyttä ja muistin toimintaa edistävät taide- ja kulttuurilähtöiset palvelumallit Turun seudun palvelurakennetta täydentämään osion pilotit ovat täydessä vauhdissa Salossa ja Turussa. Keväällä toteutettiin ensimmäinen pilottiryhmä hyvin tuloksin ja nyt syksyllä käynnissä ovat seuraavat kolme.

 

1. MITÄ HALUAN ELÄMÄSTÄNI MUISTAA
Elämän merkittävistä kokemuksista ja muistoista luodaan kuvallisia kertomuksia hyödyntäen omia lapsuuden valokuvia, tarinoita ja kuvataiteen keinoja aivoja ja muistin toimintaa aktivoiden.

2. KELTAINEN TUPA JA PERUNAMAA
Keltainen tupa ja perunamaa -ryhmässä aktivoidaan aivoja ja muistin toimintaa tutkimalla lapsuuden kodin ja ympäristön arkkitehtuuria valokuvien, henkilökohtaisten tarinoiden ja kuvataiteen keinoin.

3. MUISTOJEN NÄYTTÄMÖ
Muistojen näyttämöllä aktivoidaan aivoja ja muistin toimintaa vanhojen valokuvien, lehtien ja muun kuvamateriaalin avulla sekä paperiteatterin keinoin.

4. KEHONERO
Kehonerossa aktivoidaan aivoja ja muistin toimintaa luovan liikkumisen ja luovan itseilmaisun harjoitteita hyödyntäen: liikutaan, tanssitaan, nähdään, kuunnellaan, kohdataan ja kannustetaan lempeästi rikkomaan rajoja ja tekemään toisin.


Kehittämistyössä on lähdetty vastaamaan ajankohtaiseen teemaan. Aivoterveys ja muistin toiminnan edistäminen ovat ajankohtaisia ja kansanterveydellisesti merkittäviä aiheita. Muistisairaudet koskettavat lähes kaikkia. Monella on kokemusta omien vanhempien, isovanhempien, sukulaisen tai naapurin sairastumisesta (Halpern 2008; Immonen 2012).

Kansainvälisen Muistiliiton kattojärjestön Alzheimer´s Disease Internationalin (ADI) mukaan vuonna 2010 jo noin 35,6 miljoonaa ihmistä sairastaa muistisairautta ja vuoteen 2030 mennessä määrä saattaa arvioiden mukaan nousta jopa 65,7 miljoonaan. Suomessa etenevän muistisairauden diagnoosin saa vuosittain yli 13 000 ihmistä ja sairastuneita on kaikkiaan jo lähes 130 000 ja määrän uskotaan kasvavan lähitulevaisuudessa. Jatkuvasti lisääntyvät muistisairauksien määrä ja niistä johtuva huoli asettavat merkittävän haasteen sosiaali- ja terveysalalle koko Euroopassa. (Gränö 2010.) Julkisen sektorin voimavarat ja mahdollisuudet vastata tähän haasteeseen ovat rajalliset ja terveyden huollon kustannuksien jatkuvasti kasvaessa yhteisiin talkoisiin kaivataan myös muita tahoja ja uusia ennaltaehkäiseviä keinoja.

Aivoterveyttä ja muistin toimintaa edistävät taide- ja kulttuurilähtöiset palvelumallit Turun seudun palvelurakennetta täydentämään -hankeosio pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden, kuten kulttuuri- ja taiteilijayhdistysten, ammattitaiteilijoiden sekä muistiyhdistysten kanssa. Ensimmäisen pilotin kehittämistyössä mukana ollut Varsinais-Suomen muistiyhdistyksen palvelu- ja kehittämispäällikkö Hanne Suokas toteaakin:

”Lukeminen, kuuleminen, ajatteleminen aktivoituu eri kohdissa aivoissa. Mitä enemmän sitä lukee ja liikkuu sitä enemmän veri kiertää ja aivot toimii vilkkaammin. Kun katsellaan, se aktivoi, kun suunnittelemme, se aktivoi ja kun ajattelemme sitä, se aktivoi. Kaikki arjesta poikkeava on hyvää aivojumppaa. Käykää näyttelyissä, katsokaa taidetta jne., miellyttävä tekeminen on tärkeää.” (Hanne Suokas 27.3.2013.) 

Tehu Turun seudun hankeosiossa kehitetään edellä mainitut neljä ennaltaehkäisevää palvelumallia, jotka pilotoidaan, mallinnetaan ja tuotteistetaan sekä saatetaan osaksi alueellista palvelutarjontaa hankkeen päättyessä. Kehittämistoiminta on suunnattu 65–75 -vuotiaille muistin toiminnasta ja aktivoimisesta kiinnostuneille kolmasikäläisille, jotka eivät ole enää työelämässä, mutta eivät vielä varsinaisia vanhuksiakaan eläen vielä aktiivista elämää. Eläkkeelle jäämisen vaiheessa nykyiset kolmasikäläiset ovat luomassa uudenlaista seniorikulttuuria, vointi on usein vielä hyvä ja tyypillistä ikävaiheelle onkin usein henkilökohtaiseen hyvinvointiin keskittyminen, sillä vielä on aikaa itsensä toteuttamiselle ja uusille mahdollisuuksille. (Karisto 2004, Karisto & Konttinen 2004, Malmivirta 2013.)

Omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneiden kolmasikäläisten terveys- ja itsehoitokäyttäytymiseen on mahdollista vaikuttaa uudenlaisten taide- ja kulttuurilähtöisten palvelumallien avulla. Taide ja kulttuurilähtöisten palvelumallien avulla aivojen ja muistin toiminnan aktivoiminen voi olla sekä tehokasta että hauskaa.

Kansalaislähtöisten palvelumallien suunnittelussa on huomioitu viimeaikaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tulokset, jotka osoittavat taiteella ja kulttuurilla olevan suurta merkitystä ikääntyvien terveydelle ja hyvinvoinnille. Taidetoimintaan osallistumisella on todettu olevan vaikutusta puheen palautumiseen, sanavaraston aktivoitumiseen, keholliseen muutokseen sekä aktiiviseen läsnä olemiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntymiseen ja koettuun terveyteen ja hyvinvointiin. Useissa tutkimuksissa on myös osoitettu, että hyvä ja terveellinen ravinto, liikunta sekä älyllistä ponnistelua vaativa toiminta pitää aivot joustavina, jolloin myös uusien hermosolujen verkkoyhteyksien muodostuminen on mahdollista kaiken ikää. (Kramer & al. 2004.) Aivoissa syntyy uusia soluja, kun niitä stimuloidaan visuaalisilla, auditiivisilla, verbaalisilla ja kinesteettisillä aistiärsykkeillä. Itselle mieluinen toiminta ja merkityksellisten asioiden harrastaminen, uusien taitojen oppiminen ja kehittäminen muovaa aivoja ja pitää niitä kunnossa. Tarkemmissa aivotutkimuksissa on saatu selville, että sekä lyhyt että pitkäkestoisen muistin stimuloinnilla on keskeinen merkitys aivojen hyvinvoinnille ja siten myös kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. (Diamond 2000; Cohen 2006; Müller 2003; 2007; Zeki 2010.)

”Lisäsimme tauluumme decubas-tekniikalla valokuvia ja lisäksi lehtileikkeitä. Työ vei mukanaan enkä huomannut edes vilkaista kelloa ja olin hämmästynyt, kun projektin vetäjä Helena kertoi ajan olevan lopussa. Kuvien valinta, sommittelu, muutamien erikoiskohtien korostaminen värillä oli kiehtovaa. Valinnan varaa oli paljon ja piti karsia joitain hyviäkin kuvia, koska tauluun ei mahtunut ja siitä olisi tullut sekava. (H3)

Taide – ja kulttuurilähtöisten pilottien suunnittelussa kolmasikäläiset nähdään elinikäisinä oppijoina ja aktiivisina toimijoina, joiden elämänaikana kertyneet kokemukset ovat kaiken toiminnan ja samalla taidepedagogiikan tietopohjana ja alkuna. Taidepedagogiikan peruslähtökohtana on näin ihminen elämänkokemuksineen ja muistoineen. Elämänkokemuksia tarkastellaan ja tutkitaan kuvataiteen, valokuvien, arkkitehtuurin ja henkilökohtaisten tarinoiden keinoin ja luodaan niistä visuaalisia kertomuksia. Tavoitteisen taidetoiminnan tarkoituksena on saada aikaan tilanteita, joissa katseen mahdollista tarkentua lapsuuden aikaisiin muistikuviin ja valokuvissa oleviin punctum -kohtiin, jotka saavat aikaan tunteiden ja muistikerrosten aktivoitumisen. Taideprosessien ohjauksessa kiinnitetään erityisesti huomiota visuaaliseen havaitsemiseen, visuaaliseen ajatteluun, reflektiiviseen ajatteluun ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Interventioissa luodaan myös mahdollisuuksia muistojen aktivoitumiselle ja elämäntarinoiden kertomiselle ja jakamiselle. (Arnheim 1974; Dewey 1934/1980; 1997; 2010; Malmivirta 2011; 2013.)

Kolmessa kuvataidetta hyödyntävässä pilotissa suunnittelun lähtökohtana on ymmärrys siitä, että kuvataide noudattaa aivotoiminnan lainalaisuuksia siten, että taide voidaan nähdä aivotoiminnan jatkeena ja tuloksena. Taiteen vastaanottamisessa ja tekemisessä aivot käyvät läpi vastaavanlaisen prosessin kuin taiteilija on käynyt taideteosta tehdessään ja jonka aivot käyvät havainnoidessaan ympäristöään: taitelija tai taiteen vastaanottaja rakentaa näkemäänsä tehden valintoja, yksinkertaistaen muotoja, havaiten yhtäläisyyksiä, selkiyttäen kokonaisuutta ja karsien ja tiivistäen kokemustaan oman mielensä mukaisesti. Aivomme pyrkivät etsimään yhtäläisyyksiä tuttuihin asioihin, joiden kautta aivot pystyvät tulkitsemaan näkemäänsä. Taiteilija ja taiteen katsoja pyrkivät merkitysten paikantamiseen ja ymmärtämiseen liittäen havaintojaan aiempiin kokemuksiinsa. Taideteosten äärelle kannattaakin pysähtyä antamaan aivojen näköalueelle töitä. Katson – näen, tarkennan ja ymmärrän. (Zeki 1999; Dewey 1943/1980; 1997; 2010; Malmivirta 2013.)

Jokainen uusi kokemus muokkaa käsitystä omasta menneisyydestä, samalla nykyisyyttä tulkitaan aiempien kokemusten kautta ja muistissa olevat kokemukset aktivoituvat ja auttavat toimimaan uusissa tilanteissa. (Dewey 2010; Malmivirta 2011; 2013). Taiteessa muoto, rytmi ja väri koskettavat meitä siksi, koska elämänkulkumme aikana muistivarastoomme kertyy aistihavaintoja erilaisista muodoista, väreistä ja rytmeistä, joita taiteessa voimme kohdata. Tietoisesti havainnoimalla annamme aivoillemme töitä ja pidämme ne aktiivisina.

”Ennen tämän päivän taideteoksiin tutustumista muisteltiin edellisen kerran teoksia eli mitä yksityiskohtia niissä oli. Toinen muistaa toiset asiat, joku muu muistaa toiset asiat. Olemme erilaisia. Tarkoituksemme ryhmässä on tutustua muistin toimintaan ja oppia muistamaan, siis jollain lailla käsittelemään omaa muistia. Muisteleminen, kuuntelu ja keskittyminen auttavat muistia, luulen.”(H1)

Tutkimus- ja kehittämisprojektissamme käytämme vanhoja historiallisia maalauksia, osallistujien taidetoiminnan aikana rakentuvia visuaalisia kertomuksia, lapsuuden aikaisia valokuvia ja muistoja lapsuuden ympäristöstä ja arkkitehtuurista sekä henkilökohtaisia tarinoita aktivoimaan muistin eri kerroksia. Tämänkaltaiset muisti-impulssit toimivat linkkinä menneen, nykyisyyden ja tulevan välillä. Ne auttavat avaamaan uusia näkökulmia menneeseen ja näkemään asioita uudella tavalla (Immonen 2013).

Hankkeessa kehitettävien taide- ja kulttuurilähtöisten palvelumallien avulla onkin mahdollista pitää aivot liikkeessä, edistää aivojen ja muistin toimintaa ja joustavuutta sekä edistää yksilöiden aktiivisuutta. Taiteen kokemisella – tekemisen tai vastaanottamisen kautta – onkin todettu olevan suoria vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Taide ja kulttuuri voidaankin nähdä yksilöä voimaannuttavina toimintamuotoina muistisairauksien ennaltaehkäisyssä.


Katso kirjoitukseen liittyvä liitemateriaali täältä.

kirjoittajina

Helena Malmivirta ja Suvi Kivelä

Turun ammattikorkeakoulu

TEHU-osahanke


Lähteet:

Arnheim, R. (1974). Art and visual perception. A psychology of the creative eye. The new version. London: University of California press.

Dewey, J. LW = Later Works 1925–1953. Ed. Jo Ann Boydston, 17 Vols. Carbondale & Evansville. Southern Illinois: University Press.

Dewey, J. (1934/1980). Art as Experience. New York, NY: Pedigree Books.

Dewey, J. (1997). How we think. Mineola; Dower.

Dewey, J. Taide kokemuksena. 2010. (Suom. Antti Immonen & Jarkko S. Tuusvuori.) Tampere: Niin & Näin.

Cohen G.D. 2006. The Positive Impact of Arts on Health. Generations; George Washington University.

Diamond, M. 2000. Older brains and new connections. San Luis Obispo, CA: Davidson Publications.

Gränö, S., Härmä, H., Pikkarainen, A., Nikumaa, H., Riikonen, M. Aavaluoma, S. (2010). Katse tulevaisuuteen. Teoksessa: Työikäisten muisti ja muistisairaudet. Härmä, H. & Granö, S. (Toim.) Helsinki:WsoyPro.

Halpern, S. (2008). Can`t remember what I forgot. The good news from the front lines of memory research. United States: Books.

Immonen, A. (2012). Ikääntymisen kulttuurihistoria – tutkimuksen haastattelu ja kyselyaineisto 2011. Haastattelu 26.11.2012.

Immonen, A. (2013). Konferenssiesitys. Gerontologian konferenssi kesäkuu, 2013. Helsingin yliopisto.

Karisto, A. 2004. Kolmas ikä – uusi näkökulma väestön vanhenemiseen. Julkaisussa Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2004, 91–103.

Karisto, A. & Konttinen, R. 2004. Kotiruokaa, kotimatkailua, kaukomatkailua. Tutkimus ikääntyvien elämäntyyleistä. Helsinki: Palmenia.

Kramer, A.F, Bherer, L., Stanley, J., Colcombe, W.D., Greenough, W.T. 2004. Environmental influences on gognitive and brain plasticity during aging. Journal of Gerontology: Medical Sciences 2004, Vol. 59A, No .9, 940-957.

Malmivirta, H. 2011. Taide siltana sosionomiksi kasvamiselle. Art as a bridge for personal and professional growth of the student pursuing studies for the Bachelor of Social Services degree, Toimintatutkimus taide- ja ilmaisuaineiden opetuksen kehittämisestä postmodernin taidekasvatuksen suuntaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa vuosina 2001–2004. Acta Universitatis Tamperensis 1629. Tampere: Tampere University Press.

Malmivirta, H. 2013. Muistin menestykseksi. Teoksessa (toim.) K. Virjonen Muistin ongelmat – Toimiva palvelukokonaisuus ehkäisystä hoitoon. Helsinki: PS-kustannus.

Müller, K. 2003. Aivokutinaa. TTL Kustannus ja Kirjakauppa.

Müller, K. 2007. Aivojen virittelyä musiikin keinoin. Luento Meilahden avoin kampuspäivä 6.3.2007.

Zeki, S. 1999. Inner Vision. An Exploration of Art and the Brain. New York: Oxford University Press.