Sähköiset kontaktit – kenelle ja mihin tilanteeseen ne sopivat?

Mediassa on viime aikoina ollut vilkasta keskustelua sähköisistä terveyspalveluista. Ylen internet-sivuilla uutisoitiin 6.2.2013 otsikolla ”Terveyspalvelut sähköistyvät-Potilasliitto muistuttaa ihmiskontaktin tärkeydestä” terveyspalvelujen sähköistymisen seurauksista. Uutisessa oltiin huolestuneita siitä, että sähköisten terveyspalvelujen myötä ihmiskontakti katoaa hiljalleen. Tämä huolenaihe on aivan perusteltu, sillä esimerkiksi pankkipalveluiden sähköistymisen myötä palvelupisteitä lakkautettiin yksi toistensa jälkeen, ja näin kadottaen perinteiset ihmiskontaktit. Terveyspalvelujen pelätään myös kokevan saman kohtalon niiden sähköistyessä.

Sähköiset terveyspalvelut voivat kuitenkin mahdollistaa monia hyviä asioita. Sähköisillä terveyspalveluilla voidaan esimerkiksi laajentaa perinteisten terveyspalvelujen tarjoamia mahdollisuuksia. Hyvänä esimerkkinä on kontaktien mahdollistaminen silloin, kun henkilö ei esimerkiksi pääse fyysisesti tai maantieteellisesti hyödyntämään terveyspalveluja. Tällöin sähköisillä terveyspalveluilla voidaan tarjota uusia kontaktitapoja terveydenhuoltoon. Sähköisessä asioinnissa järjestelmä on kuitenkin vain väline, jonka molemmin puolin on ihminen. Näin ollen kontakti toteutuu, vaikkei välttämättä fyysisesti. Palveluja osittain sähköistämällä voidaan siis mahdollistaa uudenlaisia terveyspalveluja, joita ei muuten olisi mahdollista tuottaa sekä monipuolistaa potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välisiä vuorovaikutustapoja.

Lisäksi sähköisten terveyspalvelujen myötä voimavaroja voi säästyä kasvokkain tapahtuvaan asiakas ja potilastyöhön, kuten Vantaalla havaittiin (Yle 6.2.2013 ”Vantaa sähköistää terveyspalvelujaan ”).

Kansalaiselle sähköisten palvelujen merkittävyys näkyy parhaiten mahdollisuutena hallinnoida omaa arkea. Sähköisten palvelujen kautta kansalainen voi hallita sairauttaan, terveydentilaansa sekä hyvinvointiansa. Kansalaiselle jää siis aikaa elää omaa elämänsä, sillä kaikki asiat eivät vaadi lääkäriajan varaamista. Pärjäin-pilotin ideologia perustuukin OmaHyvinvointi-hankkeessa luotuun malliin kansalaisen apuvälineestä, joka auttaa hyödyntämään terveyteen ja terveyspalveluihin liittyviä sähköisiä tietosisältöjä kansalaisen omassa arjessa.


Ystävällisin terveisin,

Pärjäin-pilotti
Anna Korpela, Sari Knaapi-Junnila, Ronald Otim, Jani Koskinen ja Antti Tuomisto