Sähköiset kontaktit – kenelle ja mihin tilanteeseen ne sopivat?

Mediassa on viime aikoina ollut vilkasta keskustelua sähköisistä terveyspalveluista. Ylen internet-sivuilla uutisoitiin 6.2.2013 otsikolla ”Terveyspalvelut sähköistyvät-Potilasliitto muistuttaa ihmiskontaktin tärkeydestä” terveyspalvelujen sähköistymisen seurauksista. Uutisessa oltiin huolestuneita siitä, että sähköisten terveyspalvelujen myötä ihmiskontakti katoaa hiljalleen. Tämä huolenaihe on aivan perusteltu, sillä esimerkiksi pankkipalveluiden sähköistymisen myötä palvelupisteitä lakkautettiin yksi toistensa jälkeen, ja näin kadottaen perinteiset ihmiskontaktit. Terveyspalvelujen pelätään myös kokevan saman kohtalon niiden sähköistyessä.

Sähköiset terveyspalvelut voivat kuitenkin mahdollistaa monia hyviä asioita. Sähköisillä terveyspalveluilla voidaan esimerkiksi laajentaa perinteisten terveyspalvelujen tarjoamia mahdollisuuksia. Hyvänä esimerkkinä on kontaktien mahdollistaminen silloin, kun henkilö ei esimerkiksi pääse fyysisesti tai maantieteellisesti hyödyntämään terveyspalveluja. Tällöin sähköisillä terveyspalveluilla voidaan tarjota uusia kontaktitapoja terveydenhuoltoon. Sähköisessä asioinnissa järjestelmä on kuitenkin vain väline, jonka molemmin puolin on ihminen. Näin ollen kontakti toteutuu, vaikkei välttämättä fyysisesti. Palveluja osittain sähköistämällä voidaan siis mahdollistaa uudenlaisia terveyspalveluja, joita ei muuten olisi mahdollista tuottaa sekä monipuolistaa potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välisiä vuorovaikutustapoja.

Lisäksi sähköisten terveyspalvelujen myötä voimavaroja voi säästyä kasvokkain tapahtuvaan asiakas ja potilastyöhön, kuten Vantaalla havaittiin (Yle 6.2.2013 ”Vantaa sähköistää terveyspalvelujaan ”).

Kansalaiselle sähköisten palvelujen merkittävyys näkyy parhaiten mahdollisuutena hallinnoida omaa arkea. Sähköisten palvelujen kautta kansalainen voi hallita sairauttaan, terveydentilaansa sekä hyvinvointiansa. Kansalaiselle jää siis aikaa elää omaa elämänsä, sillä kaikki asiat eivät vaadi lääkäriajan varaamista. Pärjäin-pilotin ideologia perustuukin OmaHyvinvointi-hankkeessa luotuun malliin kansalaisen apuvälineestä, joka auttaa hyödyntämään terveyteen ja terveyspalveluihin liittyviä sähköisiä tietosisältöjä kansalaisen omassa arjessa.


Ystävällisin terveisin,

Pärjäin-pilotti
Anna Korpela, Sari Knaapi-Junnila, Ronald Otim, Jani Koskinen ja Antti Tuomisto

Verkkotyökalu sydänsairaan omien valintojen tueksi

Turkulaiset sydänpotilaat pääsevät ensimmäisinä Suomessa kokeilemaan Turun yliopistossa keksittyä Pärjäin-toimintamallia. Mallin uskotaan motivoivan sydänsairaita parantamaan elintapojaan.

Antti Tuomisto (vas.), Sari Knaapi-Junnila, Jani Koskinen ja Anna Korpela uskovat, että parhaiten ihminen saadaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään antamalla hänelle oikeus päättää toimistaan itse. Pärjäin kertoo mahdollisuudet, joista käyttäjä valitsee itselleen sopivimmat.

​Pärjäin on jatkoa vuosien 2008-2010 OmaHyvinvointi-hankkeelle. Se loi idean, miten kansalainen voi sähköisessä muodossa hallita erityisesti omia terveys- ja hyvinvointitietojaan. Tulosten tultua joukolta kysyttiin: mitä tästä hyötyy?

- Me vastasimme, että antakaa rahat niin me näytämme. Me haluamme saada aikaan muutoksia, tehdä konkreettisia asioita, projektin johtaja, lehtori Antti Tuomisto Turun yliopistosta sanoo.

EAKR-rahaa löytyi ja nyt joukko on näyttänyt. Pärjäimessä sydänpotilas voi käyttää Turun kaupungin e-terveyspalveluja ja valita millä eri keinoin voisi tukea omaa olonsa paranemista.

- Kevään aikana 50 turkulaista sydänpotilasta ottaa Pärjäimen käyttöön Turun kaupungin eTerveyspalvelu-alustalla, suunnittelija Jani Koskinen sanoo.

Vuoden pilotti paljastaa toimivuuden

Pilottipalveluun kootaan luotettavaa tietoa sydänsairauksista ja keinoista vähentää niiden haittavaikutuksia. Sivustolle voi myös tallentaa omia tietojaan vaikkapa päiväkirjaan ja verenpaineen seurantataulukoon.

Pärjäimestä löytyy myös linkkejä Turussa tarjolla oleviin liikuntapalveluihin ja vertaistukeen. Sen kautta voi myös varata hoitoaikoja ja olla yhteydessä hoitohenkilökuntaan.

- Kyseessä on nimenomaan ihmisen oma keino hallita terveystietojaan. Pärjäin ei ole suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille, mutta halutessaan kansalainen voi lähettää Pärjäimen kautta valitsemiaan tietoja hoitosuunnitelman mukaisesti lääkärilleen potilastietojärjestelmä Pegasoksen kautta, Koskinen sanoo.

Noin vuoden kestävän pilottijakson jälkeen mietitään, onko malli ja palvelut niin toimivia, että sitä voisi laajentaa myös muiden sairauksien hoitoon. Jo nyt mielessä välkkyy ajatus omasta Pärjäimestä esimerkiksi diabetespotilaille.

Ennen uusia sairausryhmien mukaanottoa edessä on vielä toinen kehityskierros sydänpotilaiden kohdalla jossa kerättyjen tietojen avulla muutettaan tai lisätään palveluita Pärjäimeen.

- Turun kaupunki miettii parhaillaan kliinisen tutkimuksen toteuttamista Pärjäimen vaikutuksista, siis selvittäisi lääketieteellisesti, mikä vaikutus Pärjäimeen osallistumisella on sydänpotilaan terveyteen, Koskinen sanoo.

Pärjäin korostaa omaa päätösvaltaa

Pärjäimen sydämenä on työinformatiikka, tiedettä kansaintajuistavan Tuomiston sanoin ihmisten oma ja yhteisöllinen tavoitteellinen toiminta yhtenä kokonaisuutena. Ajatuksena on hyödyntää työinformatiikan ajatusta siitä, että ihmisen pitää itse asettaa tavoitteensa ollakseen motivoitunut tavoittelemaan niitä.

- Kyllähän kaikki tietävät, että tupakointi on pahasta, mutta osa jatkaa tupakointia vaikka lääkäri avosydänleikkauksen jälkeen sen kieltäisi. Pärjäimessä kerrotaan, miten tupakanpoltto vaikuttaa sydänsairauteen ja miten sen vähentäminen vaikuttaa, Tuomisto sanoo.

Koskinen nostaakin esille sen, että on parempi että potilas itse haluaa vähentää tupakointiaan, kuin että lääkäri käskee lopettamaan sen, jolloin ei omaa sitoutumista välttämättä synny. Tavoitteiden asettamisessa ja muutoksessa onkin keskeistä ihmisen oma halu muutokseen.

Tutkimusavustaja, ryhmän terveystieteilijä Sari Knaapi-Junnila puolestaan kertoo, että liikunnan voi aloittaa vaikkapa osallistumalla kulttuurikävelylle. Keskeinen idea on, että pienillä yksittäisillä toimilla voi saada yhteisvaikutukseltaan ison muutoksen.

Ryhmän tavoitteena on rakentaa käyttäjien toiveiden mukainen malli. Siksi Tuomisto, Koskinen ja hankkeen tutkimusavustajat Sari Knaapi-Junnila, Anna Korpela ja Ronald Otim kyselevät pilottivaiheen aikana turkulaisilta sydänpotilailta parannusehdotuksia ja havaintoja toimivista osioista.

Pärjäin-hanketta ja sen tuloksia esitellään Turussa 6.3. ja Hämeenlinnassa 14.3. netissä lisätietoa myös työinformatiikasta.


Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Erja Hyytiäinen ja David Goehring.

Uutinen julkaistu Turun yliopiston nettisivuilla 15.2.2013 ks. täältä

Ilmoittaudu mukaan Pumppu-hankkeen seminaariin

PAREMPIA HYVINVOINTIPALVELUJA KEHITTÄVÄ PUMPPU-HANKE JÄRJESTÄÄ SEMINAARIN

KANSALAINEN NÄKYVÄKSI – ÄÄNI KUULUVIIN 

HÄMEENLINNASSA TORSTAINA 14.3.2013 KLO 9.30-15.30


Pumppu-hankkeen väliseminaarissa käsitellään hyvinvointipalvelujen kehittämistä neljän maakunnan alueella; tutustutaan hankkeen kautta toteutettaviin kehittämistoimenpiteisiin sekä jo aikaansaatuihin tuloksiin.

Seminaarin puheenjohtajana toimii tilaajajohtaja Jukka Lindberg Hämeenlinnan kaupungilta. Tilaisuuden ohjelmassa mm.

• Digitarina: Näin kommunikoin –Timon tarina sekä MINÄ OLEN –vammaispoliittiset arvot Hämeenlinnassa –julkistaminen, Virvelinranta, Hämeenlinnan kaupunki
• Kinttupoluilta valtatielle – Esimerkkejä saumattomasta hyvinvointipolusta Länsi-Uudellamaalla, Laurea-ammattikorkeakoulu
• SETELI - Palvelusetelin kehittämishanke Etelä-Karjalassa, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy SOCOM
• Pärjäin-pilotti – kansalaislähtöinen eTerveyspalvelujen kehittäminen Turun sydänpotilaille, Work Informatics, Turun yliopisto
• Hyvinvointipalvelujen kehittäminen Loimaan seutukunnassa, Turun ammattikorkeakoulu 

Seminaarin ohjelma päivittyy seminaarisivulla. Seminaarin kutsun löydät täältä.

Seminaari on maksuton, mutta ennakkoilmoittautuminen tarvitaan tila- ja kahvitusjärjestelyjen takia. Mukaan mahtuu 150 ensimmäisenä ilmoittautunutta henkilöä. Seminaaritilaksi valitaan esteetön tila, jonne pääsee myös mm. sähköpyörätuolilla.

Ilmoittautuminen seminaariin:

http://bit.ly/Pumppu2013
tai
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=958349&chk=H58GSN4W

Kotoisasta olosta särön kautta pyrintöön – Case Pärjäin

Monesti tapanamme on käyttää hienoja tai vaikeita sanoja osoittaaksemme että olemme asiantuntijoita tai muuten asiaan vihkiytyneitä. Kuka ei muistaisi sellaista kertaa, kun lääkäriltä lähtiessä tai reseptiä lukiessaan miettii, että mitä tuokin lause tai sana tarkoittaa. Viikonloppuna kävin terveyskeskuksen päivystyksessä kun 2 viikkoa jatkunut flunssa alkoi huolestuttaa. Vuorollani sitten lääkäri kuuntelee keuhkot ja toteaa että ”Ei kuulu mitään poikkeavaa, mutta kirjoitan varmuuden vuoksi antibiootin”. Katson paperia, jossa lukee antibiootti XX bronkiitin hoitoon. Siinä ei lue että keuhkoputken tulehdus. Mikä tuo bronkiitti on? Vähän mietitytti, miksi siinä ei voinut lukea myös tuota selkokielistä nimeä…

Kotoisa olo tässä maailmassa, särö ja pyrintö. Otsikon erikoisia termejä, joiden merkitys on epäselvä. Miksi siis käytämme niitä, juurihan valitin selkokielisyyden puutetta? Ongelma on siinä, että kaikille asioille ei ole olemassa selkokielistä vastinetta (toisin kuin bronkiitille) ja kuitenkin on tarve uuden asian tai ilmiön ilmaisulle. Pitää siis määrittää ja esitellä niitä, jotta niistä tulisi ymmärrettäviä ja hyödyllisiä, ilman turhaa professionalismin aiheuttamaa illuusiota.

Me olemme Pärjäin-pilotissa pohtineet sitä mikä on merkityksellistä ihmisille yleisesti terveyteen liittyen, ja mikä muuttuu kun he kohtaavat (sydän)sairauden jossain muodossa. Tästä nousi esiin termi kotoisa olo tässä maailmassa (katso Svenaeus 2001). Kun olemme terveitä (fyysisesti ja psyykkisesti) on elämämme aika kotoisaa. Elämä ei välttämättä ole aina iloa ja onnea, mutta se on kotoisaa, tuttua, turvallista ja meidän omaamme eli kotoisaa oloa tässä maailmassa. Uskonkin että tuo kotoisa oleminen maailmassa on jotain jota me tavoittelemme, vaikka se merkitsee ihmisille eri asiaa, heidän yksilöllisistä tarpeista ja lähtökohdista johtuen.

Kun kohtaamme jotain joka häiritsee meidän kotoisaa oloa, tulee meidän täällä maailmassa oloon särö. Särö on tuntemus siitä, että minun elämäni on muuttunut sellaisella tavalla että en sitä voi enää ohittaa. Kokemus omasta elämästä on siis muuttunut perustavanlaatuisesti, ja asialle pitäisi tehdä jotain melko pian. Muutoin särö pahenee.

Jotta särö voidaan poistaa tai ainakin hallita sen olemassaoloa, minun tulee tehdä jotain palauttaakseni kotoisa oloni tässä maailmassa. Tässä kohtaa astuu kuvioon pyrintö. Pyrintö on pyrkimys saada aikaan muutos minussa tai ympäristössäni, jonka avulla voidaan poistaa tai ainakin siirtää taka-alalle elämää häiritsevät tekijät. Tämä ei välttämättä tarkoita sairauden tai vaivan poistamista, riittävää voi olla se että saa esimerkiksi sydänsairauden sellaiseen hallintaan, että normaali elämä, arki palaan elämäni keskiöön tavanomaisuudessaan. Tässä mielessä tavallinen on hyvä, tavallinen on riittävää.

Pärjäin on yksi väline pyrinnön tukemiseen särön kohdatessa. Pärjäin (http://omahyvinvointi.utu.fi) on apuväline jolla kansalainen voi hallita, tarkastella ja jakaa omia tietojaan. Pärjäin-pilotissa (http://workinformatics.utu.fi/coper/) Turun kaupungin eTerveyspalveluihin määritellään sellaisia toiminnallisuuksia joiden avulla kansalaisen on helpompi saada tietoa omasta terveydestään, saada tukea omahoidolleen, kommunikoida terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja muutenkin aktivoitua oman terveytensä ylläpidossa.

Pärjäin-pilotti on korostuneesti kansalaiskeskeinen. Pärjäin tukee kansalaista yksilönä ja korostaa hänen tarpeisiinsa vastaamista, toisin kuin terveydenhuollon tietojärjestelmät yleensä, jotka ovat suunniteltu terveydenhuollon ammattilaisille. Tässä haasteena on saada näkyviin potilaan arjen haasteet ja niiden ratkaiseminen.Tämä on kiinteästi yhteydessä palveluihin, joita terveydenhuolto tarjoaa. Tässä tuleekin käydä rakentavaa keskustelua ja pohdintaa kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja järjestelmäkehittäjien kesken. Tämä on haaste johon nyt on tartuttu työinformatiikan keinoin(http://workinformatics.utu.fi/wi.html). Tämä tarkoittaa sitä että selvitämme mitä sydänpotilaan arkeen ja sairauden hoitoon sisältyy, sekä mitä asioita kansalaiset erityisesti kaipaavat. Tarkoituksena ei ole vain perinteisesti tehostaa toimintaa ja säästää euroja, vaan löytää sellaisia ideoita ja mekanismeja joiden avulla Pärjäin voisi parantaa kansalaisten normaalia elämää, sydänsairauden kanssa tai siitä huolimatta. Tämä vaatii kansalaisten kuuntelemista, ymmärrystä heidän arjen haasteista ja tulkkina toimimista eri toimijoiden välillä, joilla kaikilla on omat intressinsä. Tämä vaatii herkistymistä hienovaraisille viesteille joita ihmiset antavat, jos heitä vain kuunnellaan. He kuitenkin ovat oman arkensa ja elämänsä ammattilaisia.


Lähde:
Svenaeus F. 2001. The Hermeneutics of Medicine and Phenomenology of Health: Steps Towards Philosophy of Medical Practice. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers.


kirjoittajina
Jani Koskinen ja Antti Tuomisto
Work Informatics
Turun yliopisto