 |
| Antti Tuomisto (vas.), Sari Knaapi-Junnila, Jani Koskinen ja Anna Korpela uskovat, että parhaiten ihminen saadaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään antamalla hänelle oikeus päättää toimistaan itse. Pärjäin kertoo mahdollisuudet, joista käyttäjä valitsee itselleen sopivimmat. |
Pärjäin on jatkoa vuosien 2008-2010 OmaHyvinvointi-hankkeelle. Se loi idean, miten kansalainen voi sähköisessä muodossa hallita erityisesti omia terveys- ja hyvinvointitietojaan. Tulosten tultua joukolta kysyttiin: mitä tästä hyötyy?
- Me vastasimme, että antakaa rahat niin me näytämme. Me haluamme saada aikaan muutoksia, tehdä konkreettisia asioita, projektin johtaja, lehtori Antti Tuomisto Turun yliopistosta sanoo.
EAKR-rahaa löytyi ja nyt joukko on näyttänyt. Pärjäimessä sydänpotilas voi käyttää Turun kaupungin e-terveyspalveluja ja valita millä eri keinoin voisi tukea omaa olonsa paranemista.
- Kevään aikana 50 turkulaista sydänpotilasta ottaa Pärjäimen käyttöön Turun kaupungin eTerveyspalvelu-alustalla, suunnittelija Jani Koskinen sanoo.
Vuoden pilotti paljastaa toimivuuden
Pilottipalveluun kootaan luotettavaa tietoa sydänsairauksista ja keinoista vähentää niiden haittavaikutuksia. Sivustolle voi myös tallentaa omia tietojaan vaikkapa päiväkirjaan ja verenpaineen seurantataulukoon.
Pärjäimestä löytyy myös linkkejä Turussa tarjolla oleviin liikuntapalveluihin ja vertaistukeen. Sen kautta voi myös varata hoitoaikoja ja olla yhteydessä hoitohenkilökuntaan.
- Kyseessä on nimenomaan ihmisen oma keino hallita terveystietojaan. Pärjäin ei ole suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille, mutta halutessaan kansalainen voi lähettää Pärjäimen kautta valitsemiaan tietoja hoitosuunnitelman mukaisesti lääkärilleen potilastietojärjestelmä Pegasoksen kautta, Koskinen sanoo.
Noin vuoden kestävän pilottijakson jälkeen mietitään, onko malli ja palvelut niin toimivia, että sitä voisi laajentaa myös muiden sairauksien hoitoon. Jo nyt mielessä välkkyy ajatus omasta Pärjäimestä esimerkiksi diabetespotilaille.
Ennen uusia sairausryhmien mukaanottoa edessä on vielä toinen kehityskierros sydänpotilaiden kohdalla jossa kerättyjen tietojen avulla muutettaan tai lisätään palveluita Pärjäimeen.
- Turun kaupunki miettii parhaillaan kliinisen tutkimuksen toteuttamista Pärjäimen vaikutuksista, siis selvittäisi lääketieteellisesti, mikä vaikutus Pärjäimeen osallistumisella on sydänpotilaan terveyteen, Koskinen sanoo.
Pärjäimestä löytyy myös linkkejä Turussa tarjolla oleviin liikuntapalveluihin ja vertaistukeen. Sen kautta voi myös varata hoitoaikoja ja olla yhteydessä hoitohenkilökuntaan.
- Kyseessä on nimenomaan ihmisen oma keino hallita terveystietojaan. Pärjäin ei ole suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille, mutta halutessaan kansalainen voi lähettää Pärjäimen kautta valitsemiaan tietoja hoitosuunnitelman mukaisesti lääkärilleen potilastietojärjestelmä Pegasoksen kautta, Koskinen sanoo.
Noin vuoden kestävän pilottijakson jälkeen mietitään, onko malli ja palvelut niin toimivia, että sitä voisi laajentaa myös muiden sairauksien hoitoon. Jo nyt mielessä välkkyy ajatus omasta Pärjäimestä esimerkiksi diabetespotilaille.
Ennen uusia sairausryhmien mukaanottoa edessä on vielä toinen kehityskierros sydänpotilaiden kohdalla jossa kerättyjen tietojen avulla muutettaan tai lisätään palveluita Pärjäimeen.
- Turun kaupunki miettii parhaillaan kliinisen tutkimuksen toteuttamista Pärjäimen vaikutuksista, siis selvittäisi lääketieteellisesti, mikä vaikutus Pärjäimeen osallistumisella on sydänpotilaan terveyteen, Koskinen sanoo.
Pärjäin korostaa omaa päätösvaltaa
Pärjäimen sydämenä on työinformatiikka, tiedettä kansaintajuistavan Tuomiston sanoin ihmisten oma ja yhteisöllinen tavoitteellinen toiminta yhtenä kokonaisuutena. Ajatuksena on hyödyntää työinformatiikan ajatusta siitä, että ihmisen pitää itse asettaa tavoitteensa ollakseen motivoitunut tavoittelemaan niitä.
- Kyllähän kaikki tietävät, että tupakointi on pahasta, mutta osa jatkaa tupakointia vaikka lääkäri avosydänleikkauksen jälkeen sen kieltäisi. Pärjäimessä kerrotaan, miten tupakanpoltto vaikuttaa sydänsairauteen ja miten sen vähentäminen vaikuttaa, Tuomisto sanoo.
Koskinen nostaakin esille sen, että on parempi että potilas itse haluaa vähentää tupakointiaan, kuin että lääkäri käskee lopettamaan sen, jolloin ei omaa sitoutumista välttämättä synny. Tavoitteiden asettamisessa ja muutoksessa onkin keskeistä ihmisen oma halu muutokseen.
Tutkimusavustaja, ryhmän terveystieteilijä Sari Knaapi-Junnila puolestaan kertoo, että liikunnan voi aloittaa vaikkapa osallistumalla kulttuurikävelylle. Keskeinen idea on, että pienillä yksittäisillä toimilla voi saada yhteisvaikutukseltaan ison muutoksen.
Ryhmän tavoitteena on rakentaa käyttäjien toiveiden mukainen malli. Siksi Tuomisto, Koskinen ja hankkeen tutkimusavustajat Sari Knaapi-Junnila, Anna Korpela ja Ronald Otim kyselevät pilottivaiheen aikana turkulaisilta sydänpotilailta parannusehdotuksia ja havaintoja toimivista osioista.
Pärjäin-hanketta ja sen tuloksia esitellään Turussa 6.3. ja Hämeenlinnassa 14.3. netissä lisätietoa myös työinformatiikasta.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Erja Hyytiäinen ja David Goehring.
Uutinen julkaistu Turun yliopiston nettisivuilla 15.2.2013 ks. täältä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti