YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU ETENEE VAUHDILLA VIRVELINRANNASSA - olemmeko valmiit sitoutumaan?

Virvelinranta YKS osahankkeen punainen lanka eli yksilökeskeinen elämänsuunnittelu ja – suunnitelma on löytänyt vähitellen paikkansa osahankkeemme toiminnassa. Sinnikkäästi olemme käyttäneet YKS ajattelua ja työvälineitä kaikessa toiminnassamme niin Virvelinrannan palvelunkäyttäjien kuin työntekijöidenkin kanssa työskennellessä. Henkilökunnan ja palvelunkäyttäjien koulutukset ovat myös vahvistaneet YKS:n ideologian ymmärrystä. Ilolla olemme saaneet huomata, miten erityisesti palvelunkäyttäjien omat YKS-koulutukset ovat olleet meitä kaikkia voimaannuttavia. Näissä tilaisuuksissa palvelunkäyttäjän oma ääni on tullut kuulluksi, he ovat saaneet vertaistukea toisistaan ja esille on noussut paljon sellaisia asioita, joista aikaisemmin ei ole yhteisöissä ollut puhetta.

Interaktiivisen kosketustaulun hankkiminen on tuonut palvelunkäyttäjille, mutta myös työntekijöille uudenlaisen tavan olla vuorovaikutuksessa esimerkiksi elämänsuunnitelmia tehtäessä. Taulun iso näyttö, mahdollisuus työskennellä joko kynällä tai pelkästään omalla kämmenellä sekä monet muut tekniset mahdollisuudet ovat innostaneet meitä kaikkia kokeilemaan ja tuottamaan erilaisia asioita taulun avulla.

Johtajuuden merkitystä ei voi vähätellä, kun uutta toimintamenetelmää lähdetään juurruttamaan. Sitoutuminen uuteen työskentelymalliin, sen omaksuminen perustehtävää tehdessä, kehittäminen ja arviointi lähtevät aina siitä, miten johto on asiaan sitoutunut ja miten se tukee koko yhteisöä prosessin edetessä. Voimmekin kysyä itseltämme olemme sitten ohjaajia, hoitajia tai esimiehiä:

• Miten yksilökeskeisesti itse työskentelen ja miten se näkyy työssäni? 
• Miten yksilökeskeinen työskentely näkyy työyhteisössä ja johtajuudessa? 
• Miten valmis olen uuteen ja pystynkö laittamaan itseni likoon? 
• Kuulenko palvelunkäyttäjää ja haluanko oppia tuntemaan hänet? 

Oman, mutta myös sekä organisaation / yksikön arvopohjan ja asenteiden tutkiminen nousee tällöin keskeiseen asemaan. Vastuu yksilökeskeisestä työskentelymallista, silloin kun se on otettu toimintamalliksi, on kaikilla. Esimiehen pitää olla kiinnostunut ja tietoinen, mitä hänen porukkansa tekee. Aito ja vilpitön kiinnostus toisten tarpeille ja toisten näkökulmien arvostus sekä yhteistyön arvostus näkyy sovituista asioista kiinnipitämisenä. Henkilön todellinen osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuus on tärkeää. 

Ilahduttavaa on, että yksilökeskeinen elämänsuunnitelma ja – suunnittelu on alkanut kiinnostaa muun muassa ikäihmisten ja psykiatrian palveluita. Kevään YKS-koulutuksissa on ollutkin osallistujia eri palvelutuotannon alueilta ja näissä ryhmissä esimerkiksi ryhmän keskinäinen vuorovaikutus ja hyvien käytäntöjen jakaminen on antanut kaikille osallistujille uusia kokemuksia.


Kirjoittaja Merja Laurén / Virvelinranta YKS osahanke

Uusia innovaatioita ja yhdessä tekemistä

”Olin itse paikalla Hämeenlinnan Raatihuoneella Pumppu hankkeen väliseminaarissa 14.3.2013, niin mieleeni jäi kaksi melkeinpä tärkeintä asiaa koko suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Tässä olisi nyt hyvä paikka suomalaisen identiteetin uudelleenmuokkaukselle. Kerron nyt oman mielipiteeni näistä asioista.

Se on hyvä, että uusia innovaatioita kehitetään, mutta testataanko niitä käytännössä ennen kun niitä aletaan tuomaan markkinoille. Jos testataan, niin tehdäänkö sitä tarpeeksi?  Jos puhutaan terveydenhoitoalan lanseeraamista innovaatioista, niin niitä ei pitäisi kokeilla vaan tietyllä vammaryhmällä, vaan ottaa tutkimukseen mukaan henkilöitä yli vammarajojen. Selitys sille on päivänselvä, koska kaikki ovat erilaisia, kaikilla on omat haaste- ja osaamisalueensa. Joku on hyvä tekemään ruokaa, toinen taas osaa suunnitella paremmin, missä järjestyksessä tekee asiat.

Virvelinranta YKS - osahankkeen alullepanema Vammaispoliittiset arvot -työryhmä on saanut aikaan vammaisille suunnatut arvot, joita ei vielä muualla Suomessa ole tällä tavoin tiettävästi tehty. Erityisen tästä tekee se, että niitä oli tekemässä joukko palvelunkäyttäjiä, eli vammaisia.

Vammaispoliittiset arvot -työryhmän työt eivät suinkaan loppuneet siihen, että he tekivät arvot, joita noudatetaan vammaisten henkilöiden keskuudessa. Työryhmän seuraava työtehtävä on, että saadaan kaupungin päättäjät niin vakuuttuneeksi, että he alkavat kehitellä niistä osaa koko kaupungin arvoiksi, joka tekisi siitä yhteiskunnallisen asian. Tätä työvaihetta työryhmä itse ei voi valvoa, vaan sitten kun projekti loppuu, niin vammaisneuvoston pitää ottaa se rooli, että he ajavat asiaa eteenpäin, jos kukaan muu ei sitä lähde tekemään”. 

kirjoittajana

Juho Lehtonen 5.4.2013

Virvelinranta YKS –osahanke käynnisti vammaispolitiikan arvot työryhmän toiminnan

”Vammaispoliittiset arvot ovat pieni, mutta tärkeä askel yhteisten arvojen ja suunnannäyttäjänä vammaisten asioiden edistämiseksi.”

Virvelinranta YKS -osahankkeen yhtenä tavoitteena on vammaispoliittisten arvojen luominen yhdessä palvelun käyttäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa tasavertaisesti YKS -menetelmää apuna käyttäen. Vammaispoliittiset arvojen kohdat poimittiin valtakunnallisesta vammaispoliitiikan ohjelmasta ja Hämeenlinnan kaupungin strategisista arvoista niin, että ne tukevat Virvelinrannan YKS -hankkeen tavoitteita. Näitä ovat: Itsenäinen elämä ja yhteiskunnallinen osallistuminen, liikennepalvelut, koulutus, opiskelu ja työ, kulttuuri ja vapaa-aika sekä syrjinnän torjuminen. Näiden asioiden työstämiseen perustettiin vammaispolitiikan arvot työryhmä. Työryhmä koottiin palvelunkäyttäjistä, työntekijöistä, vammaisneuvoston edustajista, omaisista, vammaispalveluiden edustajista, hankkeen edustajista sekä vierailevista puhujista. Työryhmässä työskennellään tasavertaisesti niin, että palvelunkäyttäjät ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja heitä oikeasti kuullaan. Vierailevat puhujat tuovat oman näkökulmansa asioihin ja vievät omalla esimerkillään viestiä vammaispoliittisista arvoista eteenpäin muille kansalaisille.

Vammaispolitiikan arvot kokonaisuus käynnistyi seminaarilla: Vammaispolitiikkaa tehdään yhdessä. Seminaarin tarkoituksena oli herättää keskustelua aiheesta ja siitä miten se toteutuu. Valtakunnallisen vammaisneuvoston Sari Loijas puhui siitä miten vammaispolitiikka toteutuu Suomessa ja mitkä ovat sen haasteet. Hämeenlinnan kaupungin Tapio Vekka kertoi puheessaan Hämeenlinnan kaupungin strategisista arvoista. Etevan Markku Niemelä valotti puheessaan miten vammaiset otetaan mukaan yhteiskuntaan. Sari Lehikoinen Hämeenlinnan vammaisneuvostosta kertoi miten voi vaikuttaa kunnassa vammaispolitiikkaan.

Seminaariosallistuja Panu Matikka oli tyytyväinen seminaariin. Kaikki puhujat olivat Panun mielestä vaikuttavia ja varsinkin Markku Niemelän esitys oli selkeä ja yksinkertaisella tavalla toi esille vammaisten asemaa yhteiskunnassa; vammaiset kuuluvat porukkaan.

Panu kertoi, että ”vammaisten hyväksi on tehty paljon, mutta paljon on vielä tekemättä. Perusasioita olisi saatava parempaan kuntoon esimerkiksi, että jokainen pääsisi töihin. Se on kuitenkin ihmisten perusoikeus niin vammaistenkin esimerkiksi liikuntavamma ja kehitysvamma evät saisi olla este työllistymiselle. Perusoikeuksien pitäisi olla samat kuin muillakin ja ei syrjittäisi sen perusteella millainen ihminen on. Kaikkien arvoja pitää kunnioittaa, ottaa vastaan, hyväksyä ja arvostaa. Paljon on tehty vammaisten hyväksi, mutta tehtävää vielä on. Annan seminaarille arvosanan 9 +”.

Itse työryhmän työskentely käynnistyi 29.8.201 aiheella: Itsenäinen elämä ja yhteiskuntaan osallistuminen. Vierailevana puhujana oli Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén.

Puheensa alussa Tapani Hellstén korosti, että vammaispolitiikkaan liittyy niin kansainväliset kuin valtakunnalliset säädökset joita kuntien on noudatettava. ”Kuntatasolla on toki omat arvot, jotka vaikuttavat vammaispolitiikkaan. Yhteiskunnan pitäisi olla tasa-arvoinen. Pitäisi rakentaa palvelujärjestelmää niin, että kuullaan ihmistä; kuullaanko ihmistä oikeasti?”.

Tapani Hellstén jatkoi puheessaan seuraavasti: ”Hyvä arki asua Hämeenlinnassa on Hämeenlinnan kaupungin motto. Kouluilla on kasvatuksellinen vastuu erilaisuuden hyväksymisessä, mutta kaikkien meidän on tehtävä työtä erilaisuuden kohtaamisissa niin arjessa kuin myös työpaikoilla. Työn tekemisestä pitäisi ajatella laajemmin ja luovemmin”.

Lopuksi Tapani Hellstén totesi, että kiusaamiselle pitää olla ns. nollatoleranssi ja jokaisella pitäisi olla uskallusta nostaa esille asia, jos jotain kiusataan. Kysymys on ajatusten muuttamisesta ja jokainen ihminen pitäisi saada kiinni yhteiskuntaan omista näkökulmista käsin.

Työryhmä jatkaa työskentelyä ja vammaispoliittiset arvot valmistuvat ensi vuoden puolella.


Kirjoittajana:
Mervi Rajamäki
Asiakkuuskoordinaattori
Pumppu – Virvelinranta YKS –osahanke
Hämeenlinnan kaupunki

Laurean Pumppu-seminaarin satoa

Olemme kuluneen vuoden aikana tehneet Pumppu-hankkeen puitteissa paljon tutkimustyötä sekä järjestäneet useita tapahtumia ja työpajoja. Ensimmäisen toimintavuoden tultua täyteen oli aika koota yhteenvetoa tuloksista, joten järjestimme keskiviikkona 5.9.2012 Laurea Pumppu-osahankkeen vuosiseminaarin Lohjalla. Emme kuitenkaan pitäytyneet pelkästään mennessä vaan raotimme myös suunnitelmiamme tulevalle hankevuodelle.

Iloksemme saimme seminaariimme vierailevaksi puhujaksi Hämeenlinnan Pumppu / Virvelinranta YKS -osahankkeesta projektisuunnittelija Merja Laurénin sekä tilaisuuden avaajaksi terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommilan Lohjan kaupungilta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi yliopettaja Tarja Meristö.

Laurean LbD-pedagogiikan (Learning by Developing; kehittämispohjainen oppiminen) mukaisesti opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti hankkeen toteutukseen. Niinpä tässäkin tilaisuudessa oli esiteltävänä opiskelijoiden tekemiä tutkimusosuuksia. 



Eija Tommilan esitteli avajaissanoissaan Pumppu-hanketta ja pohti teemojamme julkisen toimijan näkökulmasta. Palvelusuunnitelman teko yhdessä asiakkaan kanssa on usein kriittinen vaihe hyvinvointipolulle pääsemiseksi. Kasvavat terveyserot ovat myös suuri haaste yhteiskunnalle. Lopuksi Tommila totesi Pärjäimen olevan hieno visio, jossa on menestystarinan ainekset uudeksi palveluinnovaatioksi.



Osa tilaisuuden puhujista: Anne Makkonen, Merja Laurén ja Hanna Tuohimaa



Hämeenlinnan Pumppu Virvelinranta YKS-osahankkeen Merja Laurén esitteli YKS - yksilökeskeinen elämänsuunnitelma - menetelmää innostavasti, ja menetelmä herättikin keskustelua. YKS-menetelmän käyttöönoton vaikutukset henkilöstöön ja työtavan muutos puhuttivat yleisöä. Hämeenlinnassa on kuitenkin saatu myönteisiä kokemuksia menetelmän käyttöönotosta, vaikkakin sitkeyttä on vaadittu.



Laurean projektitutkija Hanna Tuohimaa esitteli hankkeen teoreettista taustaa ja hyvinvointipolun mallia.



Laurean Pumppu-hankkeen lähtökohtana on ajatus saumattomasta kansalaislähtöisestä hyvinvointipolusta. Hankkeen sisältöä koordinoiva projektitutkija Hanna Tuohimaa esitteli hyvinvointipolun elementit ja kertoi tavoitteena olevan hyvinvointipolkua kulkeva motivoitunut ja voimaantunut kansalainen. Tuohimaa esitteli myös Pumppu-hankkeen tavoitteita alueen toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi sekä opinnäytetyön tuloksia hyvinvointinavigaattori Pärjäimen soveltuvuudesta sydänsairautta sairastavien apuvälineeksi.

Selkokielisen, ymmärrettävän tiedon merkitys nousi esiin Laurean lehtoreiden Anne Makkosen ja Liisa Rannan esityksessä, jossa käsiteltiin sydänsairautta ja/tai diabetesta sairastavien kokemuksia arjesta selviytymisestä. Selkokielisyyttä tullaankin käsittelemään tarkemmin Pumppu-hankkeen puitteissa tehtävässä opinnäytetyössä.

Aktiivisen kahvitauon aikana keskusteltiin päivän teemoista. Hämeenlinnalaisten vieraidemme pöydässä pohdittiin YKS-menetelmän mahdollisuuksia



Aktiivisten kahvitaukojen tarkoituksena on innostaa kuulijoita keskustelemaan ryhmissä esitysten aihepiireistä. Hanketiimi saa näin tietoa kuulijoiden näkemyksistä ja uusista ideoista. Tosin keskustelu vie välillä niin mennessään, että muistiinpanojen teko ryhmiltä unohtuu... Keskustelut toimivat myös mukavasti verkostoitumisen edistäjänä.

Laurean lehtorit Outi Ahonen ja Ritva Hautala esittelivät alakoululaisten terveyden edistämisestä saatuja tuloksia. Alakoululaisten parissa tehdyllä ennaltaehkäisevällä työllä on suurta merkitystä, sillä terveelliset elämäntavat opitaan jo nuorena ja toisaalta syrjäytymisen kierre voi myös alkaa lapsena

Laurean Pumppu-hankkeen uutena osana on alkamassa Mielentuki-projekti. Lehtori Elina Rajalahti kertoi meille tästä Lohjan kaupungin opetustoimen kanssa yhteistyössä toteutettavasta projektista, jonka tavoitteena on kehittää syrjäytymistä ennakoivaa varhaisen tuen ja tunnistamisen mallia kouluyhteisössä sekä pilotoida mielenterveystyöhön painottuvaa sairaanhoitajan ennakoivaa toimintaa kouluyhteisössä

Tilaisuuden lopuksi Elina Rajalahti esitti parhaita paloja keväällä toteutetuista työttömän arkea kuvaavista digitarinoista. Digitarinat ovat nähtävillä myös netissä. http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/Sivut/Digitarinat.aspx

Seminaaripäivän järjestelyihin osallistui joukko Laurea Lohjan liiketalouden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Heistä oli meille paljon apua käytännön asioiden hoitamisessa, tilaisuuden lopuksikin pöydät siirtyivät kuin itsestään takaisin alkuperäiseen järjestykseensä. Toivottavasti tilaisuuteen osallistuminen oli myös heille antoisaa!

Laurea Lohja jatkaa tilaisuuksien ja työpajojen järjestämistä tuttuun tapaan loppuvuoden aikana. Jo nyt esitämme kaikille kutsun osallistua Hyvinvointifoorumiin, joka järjestetään keskiviikkona 7.11.2012 Lohjan kaupunginkirjastossa Järnefeltin salissa, yhteistyössä KOKO-hankkeen Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa kärkiteeman kanssa.

Esitysten materiaali löytyy osoitteesta
http://www.laurea.fi/fi/cofi/tiedotteet-ja-tapahtumat/Sivut/Tutustu-Pumppu-seminaarin-esityksiin.aspx

Lisätietoa Laurean Pumppu-osahankkeesta:
http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/Sivut/pumppu.aspx

Terveisin,
Laurean Pumppu-tiimi

YKS - Yksilökeskeinen elämänsuunnitelma

Pumppu-hankkeessa edistetään ja kehitetään käyttäjälähtöisiä monituottajamalleja hyvinvointipalveluissa. Tavoitteena on uudistaa hyvinvointipalveluita sekä tapaa, jolla niitä tuotetaan.

Hämeenlinnan kaupungin osaprojekti VIRVELINRANTA YKS lähtee edistämään käyttäjälähtöisyyttä YKS (yksilökeskeinen elämänsuunnitelma) menetelmän avulla. YKS menetelmä perustuu yksilökeskeiseen ajatteluun ja lähestymistapaan.

Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua on kehitetty 1970-luvulta alkaen erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Suomessa menetelmää alettiin vähitellen käyttämään1990-luvun lopulla. Alun perin yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on kehitetty laitoksista pois muuttaneiden ja itsenäistymässä olevien kehitysvammaisten henkilöiden elämänsuunnittelun tueksi.

YKS:n avulla pyritään enemmän ajattelemaan asioita asiakkaan näkökulmasta. YKS-työskentely tarkoittaa, että hoito-, hoiva-, ohjaus-, kasvatus- tai kuntoutustyötä tehdään entistä yksilökeskeisemmin ja käyttäjälähtöisemmin. YKS:n tavoitteena on henkilön voimaantuminen ja osallisuus ja siksi yksilökeskeinen elämänsuunnittelu lähtee henkilön omista tavoitteista eikä tarjottavista palveluista. Voimaantuminen on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi. Jotta vammainen henkilö voi tuntea voimaantumista omassa elämässään, tarvitsee henkilöstön kuunnella ja oppia, mitä ihminen odottaa ja toivoo elämässään. Tärkeätä on myös auttaa henkilöä tunnistamaan hänelle niitä asioita, joita hän haluaa elämässään ja toimimaan siten, että löydetään keinot, joilla voidaan tukea henkilöä hänen oman näköiseen elämäänsä. Keskeistä on arvostaminen ja kunnioitus ja henkilölle tärkeiden ihmisten ja tärkeiden ja merkityksellisten asioiden löytäminen. Itsensä ilmaisemisen tukeminen eri tavoin ja elämäntarinan tunteminen ovat myös työskentelyn peruslähtökohtia.

YKS:n tärkeät periaatteet ovat, että henkilö on työskentelyn keskipiste ja hän on oikeasti siinä mukana. Läheiset ja työntekijät auttavat henkilöä saamaan oikeanlaista tukea ja toimitaan niin, että henkilön oma elämäntapa voisi toteutua. Suunnitelma kertoo, mikä on henkilölle tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Se kertoo myös, mitkä ovat henkilön vahvuudet ja millaista tukea hän tarvitsee. Henkilön elämänsuunnitelman työstäminen edellyttää kaikilta sitoutumisen työskentelyyn, oman arvopohjan ja omien asenteiden tutkimista ja kysymysten esittämistä itselle: miten valmis olen uuteen ja pystynkö laittamaan itseni likoon sekä kuulenko asiakasta ja haluanko oppia tuntemaan hänet?

YKS-työskentelyssä voidaan kysyä: keskitymmekö henkilön vahvuuksiin vai puutteisiin ja keskitymmekö ongelmaan vai ratkaisuun ja miten voimme tukea henkilön itsemääräämisoikeutta? Jokaisella ihmisellä on oikeus ohjata ja suunnitella elämäänsä. Häntä tulee kuulla ja hänen mielipidettään kunnioittaa. Vammaisia henkilöitä on tuettava ja autettava oman elämän suunnittelussa ja heille pitää antaa todellinen mahdollisuus oppimiseen ja kehittymiseen.

Virvelinranta YKS -hanke järjestää aiheeseen liittyvää koulutusta sekä erimuotoisia työpajoja, joissa YKS-menetelmää harjoitellaan ja toteutetaan asiakkaiden, heidän omaistensa ym. verkoston kesken.


Kirjoittaja
Merja Laurén
Asiakkuuskoordinaattori
Hämeenlinnan kaupunki / Virvelinranta YKS
http://www.virvelinranta.fi/


Kirjoittajalla on usean vuoden kokemus YKS-menetelmästä toimiessaan sen kehittäjänä, kouluttajana ja tuutorina vammaisalan organisaatiossa.