Laurean Pumppu-seminaarin satoa

Olemme kuluneen vuoden aikana tehneet Pumppu-hankkeen puitteissa paljon tutkimustyötä sekä järjestäneet useita tapahtumia ja työpajoja. Ensimmäisen toimintavuoden tultua täyteen oli aika koota yhteenvetoa tuloksista, joten järjestimme keskiviikkona 5.9.2012 Laurea Pumppu-osahankkeen vuosiseminaarin Lohjalla. Emme kuitenkaan pitäytyneet pelkästään mennessä vaan raotimme myös suunnitelmiamme tulevalle hankevuodelle.

Iloksemme saimme seminaariimme vierailevaksi puhujaksi Hämeenlinnan Pumppu / Virvelinranta YKS -osahankkeesta projektisuunnittelija Merja Laurénin sekä tilaisuuden avaajaksi terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommilan Lohjan kaupungilta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi yliopettaja Tarja Meristö.

Laurean LbD-pedagogiikan (Learning by Developing; kehittämispohjainen oppiminen) mukaisesti opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti hankkeen toteutukseen. Niinpä tässäkin tilaisuudessa oli esiteltävänä opiskelijoiden tekemiä tutkimusosuuksia. 



Eija Tommilan esitteli avajaissanoissaan Pumppu-hanketta ja pohti teemojamme julkisen toimijan näkökulmasta. Palvelusuunnitelman teko yhdessä asiakkaan kanssa on usein kriittinen vaihe hyvinvointipolulle pääsemiseksi. Kasvavat terveyserot ovat myös suuri haaste yhteiskunnalle. Lopuksi Tommila totesi Pärjäimen olevan hieno visio, jossa on menestystarinan ainekset uudeksi palveluinnovaatioksi.



Osa tilaisuuden puhujista: Anne Makkonen, Merja Laurén ja Hanna Tuohimaa



Hämeenlinnan Pumppu Virvelinranta YKS-osahankkeen Merja Laurén esitteli YKS - yksilökeskeinen elämänsuunnitelma - menetelmää innostavasti, ja menetelmä herättikin keskustelua. YKS-menetelmän käyttöönoton vaikutukset henkilöstöön ja työtavan muutos puhuttivat yleisöä. Hämeenlinnassa on kuitenkin saatu myönteisiä kokemuksia menetelmän käyttöönotosta, vaikkakin sitkeyttä on vaadittu.



Laurean projektitutkija Hanna Tuohimaa esitteli hankkeen teoreettista taustaa ja hyvinvointipolun mallia.



Laurean Pumppu-hankkeen lähtökohtana on ajatus saumattomasta kansalaislähtöisestä hyvinvointipolusta. Hankkeen sisältöä koordinoiva projektitutkija Hanna Tuohimaa esitteli hyvinvointipolun elementit ja kertoi tavoitteena olevan hyvinvointipolkua kulkeva motivoitunut ja voimaantunut kansalainen. Tuohimaa esitteli myös Pumppu-hankkeen tavoitteita alueen toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi sekä opinnäytetyön tuloksia hyvinvointinavigaattori Pärjäimen soveltuvuudesta sydänsairautta sairastavien apuvälineeksi.

Selkokielisen, ymmärrettävän tiedon merkitys nousi esiin Laurean lehtoreiden Anne Makkosen ja Liisa Rannan esityksessä, jossa käsiteltiin sydänsairautta ja/tai diabetesta sairastavien kokemuksia arjesta selviytymisestä. Selkokielisyyttä tullaankin käsittelemään tarkemmin Pumppu-hankkeen puitteissa tehtävässä opinnäytetyössä.

Aktiivisen kahvitauon aikana keskusteltiin päivän teemoista. Hämeenlinnalaisten vieraidemme pöydässä pohdittiin YKS-menetelmän mahdollisuuksia



Aktiivisten kahvitaukojen tarkoituksena on innostaa kuulijoita keskustelemaan ryhmissä esitysten aihepiireistä. Hanketiimi saa näin tietoa kuulijoiden näkemyksistä ja uusista ideoista. Tosin keskustelu vie välillä niin mennessään, että muistiinpanojen teko ryhmiltä unohtuu... Keskustelut toimivat myös mukavasti verkostoitumisen edistäjänä.

Laurean lehtorit Outi Ahonen ja Ritva Hautala esittelivät alakoululaisten terveyden edistämisestä saatuja tuloksia. Alakoululaisten parissa tehdyllä ennaltaehkäisevällä työllä on suurta merkitystä, sillä terveelliset elämäntavat opitaan jo nuorena ja toisaalta syrjäytymisen kierre voi myös alkaa lapsena

Laurean Pumppu-hankkeen uutena osana on alkamassa Mielentuki-projekti. Lehtori Elina Rajalahti kertoi meille tästä Lohjan kaupungin opetustoimen kanssa yhteistyössä toteutettavasta projektista, jonka tavoitteena on kehittää syrjäytymistä ennakoivaa varhaisen tuen ja tunnistamisen mallia kouluyhteisössä sekä pilotoida mielenterveystyöhön painottuvaa sairaanhoitajan ennakoivaa toimintaa kouluyhteisössä

Tilaisuuden lopuksi Elina Rajalahti esitti parhaita paloja keväällä toteutetuista työttömän arkea kuvaavista digitarinoista. Digitarinat ovat nähtävillä myös netissä. http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/Sivut/Digitarinat.aspx

Seminaaripäivän järjestelyihin osallistui joukko Laurea Lohjan liiketalouden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Heistä oli meille paljon apua käytännön asioiden hoitamisessa, tilaisuuden lopuksikin pöydät siirtyivät kuin itsestään takaisin alkuperäiseen järjestykseensä. Toivottavasti tilaisuuteen osallistuminen oli myös heille antoisaa!

Laurea Lohja jatkaa tilaisuuksien ja työpajojen järjestämistä tuttuun tapaan loppuvuoden aikana. Jo nyt esitämme kaikille kutsun osallistua Hyvinvointifoorumiin, joka järjestetään keskiviikkona 7.11.2012 Lohjan kaupunginkirjastossa Järnefeltin salissa, yhteistyössä KOKO-hankkeen Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa kärkiteeman kanssa.

Esitysten materiaali löytyy osoitteesta
http://www.laurea.fi/fi/cofi/tiedotteet-ja-tapahtumat/Sivut/Tutustu-Pumppu-seminaarin-esityksiin.aspx

Lisätietoa Laurean Pumppu-osahankkeesta:
http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/Sivut/pumppu.aspx

Terveisin,
Laurean Pumppu-tiimi

Hyvinvoinnin pitkospuut – kansalaisen saumaton hyvinvointipolku kohti terveempää elämää

Kansalaislähtöinen, saumaton hyvinvointipolku on erilaisiin elämäntilanteisiin ja sairauksiin sovellettavissa oleva malli siitä, miten palveluita nivotaan yhteen kansalaisen näkökulmasta mielekkäiksi kokonaisuuksiksi tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Terveydenhuollossa tavoitteena on usein tervehtyminen ja terveyden ylläpito, mutta tavoite voi olla myös kroonisen sairauden etenemisen hidastaminen tai pysäyttäminen. Laajemmin ajateltuna hyvinvointipolun ajatusta voidaan soveltaa myös muihin elämänalueisiin, kuten työpaikan löytämiseen tai ammattiin valmistumiseen.

Ongelmana hyvinvointipolun katkokset
Ongelmalliseksi tietyn tavoitteen saavuttaminen ja hyvinvointipolulla eteneminen muodostuu usein silloin, kun tavoitteen saavuttaminen edellyttää useamman palveluntarjoajan palveluiden käyttämistä. Esimerkiksi tyypillinen katkoskohta terveydenhuollossa on siirtyminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen. Länsiuusimaalaisten sydänpotilaiden haastatteluissa on käynyt ilmi, että moni sydänpotilas kokee tämän siirtymän vaikeaksi; yhtäkkiä vaivojensa ja huoliensa kanssa on yksin, eikä välttämättä tiedä, mitä seuraavaksi kuuluisi tehdä ja keneen ottaa yhteyttä. Tieto toimijalta toiselle ei aina kulje, potilas on ehkä jo unohtanut ohjeet, jotka on hoidon akuuttivaiheessa saanut, eikä hänellä välttämättä ole mitään tietoa siitä, millaista sopeutumisvalmennusta ja vertaistukea on omalla kotiseudulla saatavilla.

Polku johdattaa mielekkääseen tavoitteeseen
Kansalaisen näkökulmasta olennaista on tavoitteen saavuttaminen, terveempi elämä. Kuntoutusvaiheessa tavoitteena saattaa olla selvitä päivä kerrallaan ja yrittää ottaa uusi elämäntilanne haltuun. Ihmisillä on erilaiset voimavarat ja edellytykset saavuttaa tavoitteita ja siksi he myös tarvitsevat erilaisia palveluita. Myös mieltymykset ovat erilaiset. Sillä, kuka palveluita tuottaa, ei sinänsä ole merkitystä. Onnistunut hyvinvointipolku voidaan koota monenlaisista palveluista ja se voi edetä mutkitellen. Tärkeintä kuitenkin on, että tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat selkeät. Konkreettisten, ammattilaisten toteuttamien hoitotoimenpiteiden lisäksi tarvitaan mm. tietoa omasta terveydestä ja sairauksien riskitekijöistä, omista sairauksista ja niiden kanssa elämisestä, oman kunnan palveluista, hoidon etenemisestä ja kaikesta oman terveyden ja hoidon kannalta olennaisesta. Tämän lisäksi tarvitaan tukea läheisiltä, vertaisilta, asiantuntijoilta; kannustusta, kuuntelemista, opastusta. Myös tavoite pitää olla itse asetettu eikä ulkopuolelta annettu. Sen pitää olla itselle mielekäs, sopivan kokoinen ja suhteutettu omiin voimavaroihin. Ennaltaehkäisyssä yleinen terveenä pysymisen tavoite voi konkretisoitua esimerkiksi painon pudottamiseen muutamalla kilolla tai alkoholin kulutuksen vähentämiseen kesälomalla.

Yhteistyötä, yksilöllisesti
Olennaista saumattoman hoidon etenemisen kannalta on eri toimijoiden välinen yhteistyö. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lisäksi tämä tarkoittaa yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden ja yksityisen sektorin palveluntarjoajien sekä järjestöjen kanssa. Kansalaisen elämäntilanne vaikuttaa siihen, mitkä kaikki toimijat hyvinvointipolulla täytyy ottaa huomioon. Toisinaan palvelut jäsentyvät polun sijaan verkostoksi: monen palveluntarjoajan palveluita käytetään rinnakkain, yhtä aikaa, vuorotellen ja erilaisina kokonaisuuksina. Ihminen voi samaan aikaan kulkea myös useampaa eri polkua. Yhtä aikaa voi olla sekä kroonisia että akuutteja sairauksia, mutta myös elämäntilanne voi samanaikaisesti tempoa useaan suuntaan.

Laurean osahanke käytännössä
Laurean Pumppu-osahankkeen tavoitteena on laatia kansalaislähtöisen, saumattoman hyvinvointipolun toimintamalli, ja sen sovellukset sydän- ja diabetespotilaille, syrjäytymisuhan alaisille työttömille ja nuorille sekä vammaisten lasten ja nuorten perheille. Hyvinvointipolulla tai -poluilla etenemistä tukemaan pilotoidaan erilaisia palveluita yhteistyössä palveluiden käyttäjien ja alueen toimijoiden kanssa. Tärkeässä roolissa ovat alueen järjestöt, mm. Lohjan seudun sydänyhdistys, Lohjan seudun diabetesyhdistys, Lohjan seudun työttömät, Apuomena ry sekä Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) jäsenistöineen. Hyvinvointipolulla etenemistä voidaan tukea myös it-apuvälineillä. Tällainen väline on esimerkiksi OmaHyvinvointi-hankkeessa (v. 2008-2010) kehitetty hyvinvointinavigaattori Pärjäin, jota Turun yliopiston Pumppu-osahankkeessa pilotoidaan ja jonka sovellettavuutta myös Länsi-Uudellamaalle tarkastellaan.

Laurean Pumppu-osahankkeen työskentelytapana on opiskelija- ja tutkijatyönä tehtävien tausta- ja kenttätutkimusten sekä kansalaisten ja alueen toimijoiden kanssa järjestettävien työpajojen ja seminaarien vuorottelu.

Digitarina voimaannuttaa
Helmikuussa 2012 Laurean osahankkeessa kuvattiin työttömien arkea digitarinoina. Tavoitteena oli tutkia ja kehittää digitaalista tarinankerrontaa työttömien voimaannuttamisprosessina. Opiskelijat keräsivät työttömiltä aineistoa digitarinoihin voimaannuttavalla dialogisella haastattelumenetelmällä, jonka tavoitteena on vahvistaa yksilön terveyden voimavaroja ja sitä kautta arjen hallintaa. Syntyneiden digitarinoiden avulla voimme myös tarkastella työtöntä ja häntä ympäröivää maailmaa uudenlaisesta perspektiivistä ja perinteisestä poikkeavalla tutkimus- ja kehittämistyön analyysimenetelmällä. Tuloksena syntyi työttömän digitaalinen tarinamaailmakokonaisuus, jonka ensi-ilta on 24.5.2012 Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan yksikössä.


Lisätietoja:
tutkija Hanna Tuohimaa
lehtori Elina Rajalahti
Laurea-ammattikorkeakoulu
http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/khankkeet/Sivut/pumppu.aspx