Kansalaislähtöinen, saumaton hyvinvointipolku on erilaisiin elämäntilanteisiin ja sairauksiin sovellettavissa oleva malli siitä, miten palveluita nivotaan yhteen kansalaisen näkökulmasta mielekkäiksi kokonaisuuksiksi tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Terveydenhuollossa tavoitteena on usein tervehtyminen ja terveyden ylläpito, mutta tavoite voi olla myös kroonisen sairauden etenemisen hidastaminen tai pysäyttäminen. Laajemmin ajateltuna hyvinvointipolun ajatusta voidaan soveltaa myös muihin elämänalueisiin, kuten työpaikan löytämiseen tai ammattiin valmistumiseen.
Ongelmana hyvinvointipolun katkokset
Ongelmalliseksi tietyn tavoitteen saavuttaminen ja hyvinvointipolulla eteneminen muodostuu usein silloin, kun tavoitteen saavuttaminen edellyttää useamman palveluntarjoajan palveluiden käyttämistä. Esimerkiksi tyypillinen katkoskohta terveydenhuollossa on siirtyminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen. Länsiuusimaalaisten sydänpotilaiden haastatteluissa on käynyt ilmi, että moni sydänpotilas kokee tämän siirtymän vaikeaksi; yhtäkkiä vaivojensa ja huoliensa kanssa on yksin, eikä välttämättä tiedä, mitä seuraavaksi kuuluisi tehdä ja keneen ottaa yhteyttä. Tieto toimijalta toiselle ei aina kulje, potilas on ehkä jo unohtanut ohjeet, jotka on hoidon akuuttivaiheessa saanut, eikä hänellä välttämättä ole mitään tietoa siitä, millaista sopeutumisvalmennusta ja vertaistukea on omalla kotiseudulla saatavilla.
Polku johdattaa mielekkääseen tavoitteeseen
Kansalaisen näkökulmasta olennaista on tavoitteen saavuttaminen, terveempi elämä. Kuntoutusvaiheessa tavoitteena saattaa olla selvitä päivä kerrallaan ja yrittää ottaa uusi elämäntilanne haltuun. Ihmisillä on erilaiset voimavarat ja edellytykset saavuttaa tavoitteita ja siksi he myös tarvitsevat erilaisia palveluita. Myös mieltymykset ovat erilaiset. Sillä, kuka palveluita tuottaa, ei sinänsä ole merkitystä. Onnistunut hyvinvointipolku voidaan koota monenlaisista palveluista ja se voi edetä mutkitellen. Tärkeintä kuitenkin on, että tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat selkeät. Konkreettisten, ammattilaisten toteuttamien hoitotoimenpiteiden lisäksi tarvitaan mm. tietoa omasta terveydestä ja sairauksien riskitekijöistä, omista sairauksista ja niiden kanssa elämisestä, oman kunnan palveluista, hoidon etenemisestä ja kaikesta oman terveyden ja hoidon kannalta olennaisesta. Tämän lisäksi tarvitaan tukea läheisiltä, vertaisilta, asiantuntijoilta; kannustusta, kuuntelemista, opastusta. Myös tavoite pitää olla itse asetettu eikä ulkopuolelta annettu. Sen pitää olla itselle mielekäs, sopivan kokoinen ja suhteutettu omiin voimavaroihin. Ennaltaehkäisyssä yleinen terveenä pysymisen tavoite voi konkretisoitua esimerkiksi painon pudottamiseen muutamalla kilolla tai alkoholin kulutuksen vähentämiseen kesälomalla.
Yhteistyötä, yksilöllisesti
Olennaista saumattoman hoidon etenemisen kannalta on eri toimijoiden välinen yhteistyö. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lisäksi tämä tarkoittaa yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden ja yksityisen sektorin palveluntarjoajien sekä järjestöjen kanssa. Kansalaisen elämäntilanne vaikuttaa siihen, mitkä kaikki toimijat hyvinvointipolulla täytyy ottaa huomioon. Toisinaan palvelut jäsentyvät polun sijaan verkostoksi: monen palveluntarjoajan palveluita käytetään rinnakkain, yhtä aikaa, vuorotellen ja erilaisina kokonaisuuksina. Ihminen voi samaan aikaan kulkea myös useampaa eri polkua. Yhtä aikaa voi olla sekä kroonisia että akuutteja sairauksia, mutta myös elämäntilanne voi samanaikaisesti tempoa useaan suuntaan.
Laurean osahanke käytännössä
Laurean Pumppu-osahankkeen tavoitteena on laatia kansalaislähtöisen, saumattoman hyvinvointipolun toimintamalli, ja sen sovellukset sydän- ja diabetespotilaille, syrjäytymisuhan alaisille työttömille ja nuorille sekä vammaisten lasten ja nuorten perheille. Hyvinvointipolulla tai -poluilla etenemistä tukemaan pilotoidaan erilaisia palveluita yhteistyössä palveluiden käyttäjien ja alueen toimijoiden kanssa. Tärkeässä roolissa ovat alueen järjestöt, mm. Lohjan seudun sydänyhdistys, Lohjan seudun diabetesyhdistys, Lohjan seudun työttömät, Apuomena ry sekä Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) jäsenistöineen. Hyvinvointipolulla etenemistä voidaan tukea myös it-apuvälineillä. Tällainen väline on esimerkiksi OmaHyvinvointi-hankkeessa (v. 2008-2010) kehitetty hyvinvointinavigaattori Pärjäin, jota Turun yliopiston Pumppu-osahankkeessa pilotoidaan ja jonka sovellettavuutta myös Länsi-Uudellamaalle tarkastellaan.
Laurean Pumppu-osahankkeen työskentelytapana on opiskelija- ja tutkijatyönä tehtävien tausta- ja kenttätutkimusten sekä kansalaisten ja alueen toimijoiden kanssa järjestettävien työpajojen ja seminaarien vuorottelu.
Digitarina voimaannuttaa
Helmikuussa 2012 Laurean osahankkeessa kuvattiin työttömien arkea digitarinoina. Tavoitteena oli tutkia ja kehittää digitaalista tarinankerrontaa työttömien voimaannuttamisprosessina. Opiskelijat keräsivät työttömiltä aineistoa digitarinoihin voimaannuttavalla dialogisella haastattelumenetelmällä, jonka tavoitteena on vahvistaa yksilön terveyden voimavaroja ja sitä kautta arjen hallintaa. Syntyneiden digitarinoiden avulla voimme myös tarkastella työtöntä ja häntä ympäröivää maailmaa uudenlaisesta perspektiivistä ja perinteisestä poikkeavalla tutkimus- ja kehittämistyön analyysimenetelmällä. Tuloksena syntyi työttömän digitaalinen tarinamaailmakokonaisuus, jonka ensi-ilta on 24.5.2012 Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan yksikössä.
Lisätietoja:
tutkija Hanna Tuohimaa
lehtori Elina Rajalahti
Laurea-ammattikorkeakoulu
http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/khankkeet/Sivut/pumppu.aspx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti