Näytetään tekstit, joissa on tunniste Seteli-hanke. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Seteli-hanke. Näytä kaikki tekstit

12. joulukuuta 2012

Palveluntarpeen arvio ja palveluohjaus ikääntyvien asiakaslähtöisen palvelun perustana

Sosiaali-ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste 2012–2015) mainitaan, että palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi. Kansalaislähtöisessä toimintatavassa palvelujen tuottaminen keskittyy kansalaisen esiin tuomiin tarpeisiin ja kansalaisen oma ääni tulee kuuluville. Tällöin asiakas osallistuu palveluiden suunnitteluun, tuotantoon ja valintojen tekemiseen.

Palveluntarpeen arvio


Pumppu Seteli -osahankkeessa luodaan Etelä-Karjalaan toimiva palveluprosessi julkisen sektorin, asiakkaan ja palveluntuottajan näkökulmasta kehittämällä palveluseteliä.

Asiakaslähtöistä apua ja palvelua saadakseen on asiakkaan palvelun tarve arvioitava yksilöllisesti. Palveluntarpeen arvioijan tulee osata kuunnella asiakasta aidosti ja kommunikoinnin tulee olla luontevaa, jotta luottamuksellinen ilmapiiri syntyy. Palvelutarpeen arvioi sosiaali- tai terveysalan ammattilainen, lisäksi mukana voi olla myös asiakkaan läheinen. Tarvittaessa on hyvä ottaa tulkki avuksi.

Palveluntarpeen arvio tehdään yleensä asiakkaan kotona, toimistolla tai sairaalassa. Asiakasta ja hänen läheistään haastatellaan sekä havainnoidaan asiakkaan toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista tilannetta. Arvioinnin apuna voidaan käyttää erilaisia asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä mittaavia mittareita.

Seteli -osahankkeen myötä Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirissä (Eksote) kehitetään palveluseteliä lapsiperheiden tilapäiseen kotiapuun, suun terveydenhuoltoon, henkilökohtaiseen apuun ja tuettuun asumiseen, omaishoitajan sijaistoimintaan ja tehostettuun kotiutukseen. Palveluseteli on ollut omaishoidon yhtenä vapaan järjestämisen muotona noin kymmenen vuotta ja tehostetussa kotiutuksessakin jo usean vuoden ajan. Eksoten muodostamisen myötä tämä Lappeenrannan kaupungin aloittama käytäntö on laajennettu myös Eksoten muihin kuntiin. Nyt toimintoja tarkennetaan mm. tekemällä palvelusetelipalveluntuottajille palvelukohtaiset toimintaohjeet ja asiakkaille asiakasohjeet.

Palvelusetelin myöntäminen perustuu aina asiakkaan palvelun tarpeen arvioon. Asiakkaalle myönnetään palveluseteli, jos tietyt asetetut kriteerit täyttyvät. Nämä kriteerit vaihtelevat palveluseteleittäin. Palveluntarpeen arvioija tekee hoito-ja palvelusuunnitelman ja kirjaa tapahtuman yhteenvedon ja päätökset asiakkaan tietoihin.

Kuusinen – James (2012) on tutkinut palvelusetelin valinnan vapautta ikäihmisten säännöllisen kotihoidon järjestämisessä. Hän tuo esille, että palveluntarpeen arviointia tulee edelleen yhdenmukaistaa siten, että tilanne on vuorovaikutteinen, jotta ikäihmisen näkemys omasta tilanteestaan ja palveluntarpeesta tulee aidosti kuulluksi. Myös omainen, palveluohjaaja ja mahdollisesti tilanteessa oleva palveluntuottaja voivat esittää asiasta omat arvionsa. Kuusinen-James painottaa, että palveluntuottajan mukaantuloa neuvotteluihin on kuitenkin syytä harkita ja mukaantulon sopivuus tulee aina varmistaa asiakkaalta. Parhaimmassa tapauksessa yhteisessä tapaamisessa syntyvä yhteinen näkemys asioista helpottaa asioiden etenemistä.

Asiakas tarvitsee palvelun tarpeen arviota yleensä siinä vaiheessa, kun elämäntilanne on jotenkin muuttunut. Elämäntilanne voi olla vaikea, eikä asiakas tiedä keneltä, mistä ja mitä palvelua tai apua hänellä on mahdollisuus saada. Lisäksi hän voi tarvita palveluohjausta.

Palveluohjaus


Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa. Sillä tarkoitetaan sekä asiakastyön menetelmää että palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla. Palveluohjaajalla tulee olla valtavasti tietoa ja hänellä tulee olla taidot saavuttaa asiakkaan luottamus. Hänellä tulee kuitenkin olla kyky arvioida objektiivisesti asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä siten, että hän pystyy ohjaamaan asiakkaan oikeanlaisen avun tai palvelun piiriin. Palveluohjaajalla tulee olla mahdollisuus toimia poikkihallinnollisesti.

Palveluohjaajalla tulee olla tietoa mm. kunnan/kuntayhtymän ja yksityisten palveluntuottajien palveluista, Kelan ja muista yhteiskunnan tukimuodoista ja tukipalveluista, vapaaehtoisjärjestöistä sekä erilaisista vapaa-ajan käytön ja liikunnan mahdollisuuksista. Asiakasta pitää pystyä ohjaamaan niin, että asiakas ymmärtää miten toimia. Palveluohjaajan tulee tarvittaessa järjestää palvelu asiakkaalle, jos hän ei itse siihen kykene.

Eksoten palvelusetelin toimintaohjeessa palveluntuottajille kuvataan myös asiakkaan oikeuksia. Asiakkaalla on mm. oikeus saada Eksotelta tietoa asemastaan palvelusetelin käyttäjänä, palvelusetelin arvosta, palvelun tuottajien hinnoista, omavastuuosuuden määräytymisen perusteista ja arvioidusta suuruudesta sekä vastaavasta palvelusta julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluna. Asiakkaan on saatava myös tieto siitä, mistä ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hänen suostumuksestaan riippumatta hankkia. Asiakkaalla on oikeus saada ohjeet ja yhteystiedot tarvittaessa myös kirjallisena. Palveluohjaajalla tuleekin olla varsin vankka kokemus ja rautainen ammattitaito, jotta asiakas tulee autetuksi. Vaarana voi olla, että asiakas ”hukkuu tietotulvaan”. Palveluohjauksen pitää olla jatkuvaa ja perustua palveluohjaajan ja asiakkaan säännölliseen vuorovaikutukseen, siten että asiakas tai omainen on tietoinen mihin ja keneen ottaa yhteyttä, jos tulee ongelmia.

Palvelujen vertailtavuus ja asiakaspalaute


Omaishoitolain (2009) mukaan palvelusetelipalvelua valitessaan asiakkaalla tulee olla mahdollisuus vertailla palveluntuottajien hintoja. Tietojen tulee olla asiakkaan saatavilla sekä sähköisesti että muulla tavoin. Hinnat ja asiakkaalle mahdollisesti jäävä omavastuuosuus tulee esittää vertailukelpoisesti. Setelihankkeen toimesta on kehitetty palvelusetelilaskuria, jonka avulla asiakas voi vertailla palveluntuottajien hintoja.

Laskuri on hyvä apu palvelun valinnassa. Sen avulla saa yrittäjien tuntihinnat vertailuun. Sillä voi vertailla myös, montako tuntia tietyn arvoisella palvelusetelillä asiakas saa kultakin palveluntuottajalta palvelua. Laskurin käyttö edellyttää kuitenkin, että asiakas osaa käyttää tietokonetta. Palvelusetelilaskuri on hyvä apuväline myös palveluohjaajalle tai omaiselle, koska laskurin avulla voidaan puolueettomasti tarkastella palveluntuottajien hintoja ja omavastuuosuutta. Asiakkaalla on oikeus saada hinnat ja palveluntuottajan tiedot myös paperiversiona.

Asiakkaan kokemus ja mielipide palveluista on tärkeä. Palvelujen laatua pitää kartoittaa säännöllisillä asiakaskyselyillä. Asiakaspalautejärjestelmiä tulee kehittää niin, että myös iäkkäät ja sairaat saavat äänensä kuuluviin. Palautetta tulee voida antaa sekä suullisesti että kirjallisesti ja myös Internetin käytön tuomat mahdollisuudet palautteen antamisessa tulee huomioida.

Palvelusetelipalveluntuottajat voivat tehdä laatunsa takeeksi ja palvelunsa kehittämiseksi asiakastyytyväisyyskyselyjä asiakkailleen. He sitoutuvat osallistumaan Eksoten järjestämään asiakastyytyväisyyskyselyyn. Palveluseteleiden kehittämisen rinnalla on tärkeää kehittää myös Eksoten asiakaspalautejärjestelmää.



Lähteet:
Sosiaali-ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste 2012-2015
Kuusinen-James Kirsi 2012, Tuoko palveluseteli valinnan vapautta?


kirjoittajana Anna Behm
projektipäällikkö, Seteli-hanke
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy SOCOM

22. elokuuta 2012

Palvelusetelit – loistava mahdollisuus uudistaa palveluiden tuottamistapoja ja edistää maakunnan omien yritysten toimintaa

Palvelusetelilaki astui voimaan kolme vuotta sitten heinäkuussa 2009. Lain tarkoituksena oli, ja on edelleen, lisätä hoivaa ja hoitoa tarvitsevien ihmisten valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä.

Laki laadittiin luonteeltaan mahdollistavaksi. Kunta tai kuntayhtymä voi itse päättää ottaako setelin käyttöön ja missä laajuudessa. Päätös palvelusetelin käytöstä on siis mitä isoimmassa määrin palvelustrateginen päätös. Mikä on palveluiden järjestämisvastuussa olevan tahon tahtotila laajentaa palveluiden tuottamista yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa, halutaanko luoda edellytyksiä paikallisille, pienehköille yksityisille hyvinvointialan yrityksille ja pidetäänkö tärkeänä, että kuntalaisille todellakin annetaan mahdollisuus valinnanvapauteen? Jos näihin kysymyksiin on vastaus kyllä, palveluseteli on mitä mainioin ratkaisu.

Meillä Etelä-Karjalassa setelien käyttöönotosta päättää Etelä-Karjalan Sosiaali- ja Terveyspiiri eli EKSOTE. Valitettavasti EKSOTE ei ole linjannut selkeästi kantaansa palvelusetelien käyttöön. Yrittäjän ja myös kuntalaisen näkökulmasta katsottuna setelien käyttöönotto on ollut tuskastuttavan hidasta. Käytössä on jäänteenä ajalta, jolloin Lappeenrannalla oli palveluiden järjestämisvastuu, seteli omaishoidettavien vapaapäivissä sekä tilapäisessä kotiavussa. Uutena mukaan on tullut henkilökohtaisen avun seteli ja nyt on suunnitteilla seteli hammashoitoihin. Uusia avauksia kaivataan, ja odotukset Seteli-hankkeelle ovatkin suuret. Valoa näkyy onneksi tunnelin päässä, mutta vielä on matkaa esimerkiksi Jyväskylään. Jyväskylä on jo nyt edelläkävijä palvelusetelien käyttäjänä ja on päättänyt kasvattaa setelien käyttöä 10–20-kertaiseksi. Tämä tarkoittaa euroissa kymmeniä miljoonia.

Nyt tarvitaan aitoa halua uudistaa palveluiden tuottamistapoja ja katsoa myös asioita elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Halutaanko, että kansainväliset pörssiyhtiöt valtaavat markkinat vai annetaanko maakunnan omille pienille yrityksille kasvun mahdollisuus? Palveluseteli antaa mahdollisuuden kuntalaisen itsensä päättää, miltä yritykseltä hän palvelunsa ostaa. Näin myös paikalliset, usein vahvaan asiantuntijuuteen pohjautuvat yritykset, ovat samalla viivalla isojen, kansainvälisten toimijoiden kanssa. Palvelusetelin onnistunut käyttö edellyttää myös tiivistä yhteistyötä yksityisen ja järjestämisvastuussa olevan tahon välillä. Uskallan väittää, että paikallisilla yrityksillä on tähän selkeästi parempi valmius ja motivaatio kuin kasvottomilla pörssiyhtiöillä.

Kumppanuusyhteistyöllä kehitetty palvelusetelijärjestelmä on kaikkien etu. Se antaa kuntalaisille vaihtoehtoja ja valinnanvapautta tulotasoon katsomatta, yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kunnille lisää veroeuroja paikallisten kasvuyritysten kautta sekä vähentää paineita julkisella sektorilla ja turvaa näin jatkossakin hyvinvointipalvelut!


kirjoittajana
Helena Puolakka
Seteli-hankkeen hankeryhmän puheenjohtaja
Yrittäjä

13. tammikuuta 2012

Palveluseteli- miksi suun terveydenhuoltoon?

PUMPPU-hankkeen Seteli-osahanke luo Etelä-Karjalaan yhdenmukaista palveluseteliprosessia ja tukee palveluseteleiden käyttöönottoa useissa palveluissa. Väestön palvelutarpeet tulevat kasvamaan tulevaisuudessa ja niihin vastaaminen edellyttää palvelujen tuotantotapojen kehittämistä julkisen, yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin tiiviissä yhteistyössä. Palveluseteli on yksi vaihtoehto kuntien järjestämisvastuun alaisten palveluiden tuottamiseen. Etelä-Karjalassa on käytetty palveluseteliä palvelujen järjestämistapana vasta pienessä mittakaavassa. Palvelusetelin käyttöä halutaan laajentaa, koska se on koettu alueella tarpeelliseksi ja joustavaksi keinoksi vastata kasvavaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntään. Palvelujen kysynnän kasvaminen on ollut ongelma myös suun terveydenhuollossa.

Suun terveydenhuollossa tapahtui suuri muutos vuonna 2002 kun ikärajat poistuivat julkisesta hoidosta ja sairausvakuutuksen korvauksesta. Tällöin koko väestö tuli julkisen hoidon piiriin. Tämä ja vuonna 2005 voimaan tullut hoitotakuu ohjaavat potilaita terveyskeskushoidon piiriin, vaikka lakimuutosten myötä terveyskeskuksiin ei juurikaan palkattu lisätyövoimaa. Suun terveydenhuollon palveluiden järjestämistä vaikeuttaa vielä tulevina vuosina jatkuva työssäkäyvien hammaslääkäreiden vähentyminen, mikä johtuu hammaslääkärikoulutuksen supistamisesta 1990-luvulla.

Palvelusetelin avulla voidaan ohjata julkisen sektorin suun terveydenhuollon kysyntää yksityiselle sektorille. Lisäksi sen käyttöönoton tavoitteena on saada aikaan yhteistyötä suun terveydenhuollon eri sektoreiden välillä sekä vahvistaa oman alueen elinkeinoelämää. Sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) että Hammaslääkäriliiton teettämän kyselyn perusteella Etelä-Karjalan yksityishammaslääkäreillä on käytettävissä jonkin verran kapasiteettia palvelujen tarjoamiseen palveluseteliasiakkaille.

Palvelusetelin arvon määrittäminen on tärkeä ja haasteellinen osa palveluseteliprosessia. Eksoten on laskettava palvelusetelin arvon määrittämistä varten omat tuotantokustannukset mahdollisimman oikein. Palvelusetelin arvon on oltava sellainen, että palveluiden tuottaminen palvelusetelillä on ostopalveluina tuotettavia palveluita edullisempaa. Asiakkaan kannalta palvelusetelillä tuotettu hoito tulee olla kela-korvattua hoitoa edullisempaa. Asiakkaan kannalta julkisen ja yksityisen palvelun tulisi periaatteessa olla yhtä houkuttelevia – vain palveluiden laatu ja saatavuus ratkaisisivat. Yksityiselle hammaslääkärille palvelusetelijärjestelmän tulee puolestaan olla helppokäyttöinen eikä se saa aiheuttaa liian paljon paperityötä.

Alkuvaiheessa suun terveydenhuollon palveluseteliä lähdetään kokeilemaan särkypotilaiden jatkohoidossa. Siinä palveluseteli otetaan käyttöön syksyllä 2012. Särkypotilaiden jatkohoitoon yleisimmin liittyvät toimenpiteet ovat rajattavissa ja toiminta pystytään toteuttamaan ilman sähköistä palvelusetelijärjestelmää. Palvelusetelin laajamittainen käyttö suun terveydenhuollon palveluissa eli kokonaishoidoissa sen sijaan edellyttää järjestelmän kaikkien osien (mm. potilastietojen välittyminen, rekisterinpito, laskutus, palveluntuottajien tiedot ja hintalaskuri) sähköistämistä. Kokonaishoidoissa palveluseteli otetaan käyttöön syksyllä 2013, mikäli sähköinen palvelusetelijärjestelmä on käytössä. 


Suun terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönottoa Seteli-hankkeen puitteissa on syyskuusta 2011 valmistellut työryhmä, johon on kuulunut Eksoten hammaslääkäreitä, suuhygienistejä, toimistohenkilökuntaa ja yksityishammaslääkäreiden edustajia. Yhteistyön käynnistäminen ja keskustelu yksityissektorin kanssa on koettu jo alkuvaiheessa tärkeäksi. Työryhmä valmistelee suun terveydenhuollon palvelusetelisääntökirjaa, joka luo puitteet toiminnalle. Lisäksi parhaillaan on menossa palvelusetelin toimenpidekohtaisten arvojen määritys. Näiden lisäksi kevään aikana kuvataan palveluseteliprosessi, laaditaan hakemuslomake ja ohjeet palveluntuottajille sekä ohje asiakkaille. Myös hintalaskuri tarvitaan palveluntuottajien hintojen vertailua varten. Kevään aikana tiedotetaan palvelusetelistä yksityissektorille, jotta palvelusetelipalveluntuottajien haku voi käynnistyä loppukevään tai alkukesän aikana. Omankaan henkilöstön kouluttamista palvelusetelijärjestelmään ei pidä unohtaa.

Valmistelutyötä on siis vielä paljon, mutta työryhmän työskentely on sujunut suunnitelmallisesti ja aikataulussaan, mistä suuri kiitos kaikille työhön osallistuneille. Siten meillä on lupa odottaa Eksoten suun terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönottoa syksyllä 2012. 

Palveluseteliterveisin

Maarit Natunen
Ylihammaslääkäri
Eksote
Suun terveydenhuolto
maarit.natunen@eksote.fi
puh: 040-194 4900



8. joulukuuta 2011

Palvelusetelit parantavat sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta Etelä-Karjalassa

Tulevaisuudessa Etelä-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat voivat ostaa yrittäjiltä mitä moninaisempia palveluita ja maksaa ne kunnan myöntämällä palvelusetelillä. Eksotessa palveluseteli on jo ollut käytössä omaishoidossa ja tilapäisessä kotihoidossa, Imatralla ateriapalveluissa ja kylvetyksessä.

Palvelusetelin käyttö laajenee uusiin palveluihin, koska sen katsotaan parantavan palvelujen saatavuutta.

Uusia palveluseteleitä otetaan käyttöön jo ensi vuoden alussa. Eksotessa palveluseteli tulee ensimmäisenä vaikeavammaisten henkilökohtaiseen avustamiseen. Henkilökohtainen apu on avustamista niissä asioissa, joita avustettava tekisi itse, jos ilman vammaa tai sairautta pystyisi.

”Avustaminen ei ole sairaanhoitoa, vaan arkisissa askareissa auttamista, minkä takia avustajalta ei  vaadita sosiaali- tai terveysalan tutkintoa.”, Eksoten vammaispalvelupäällikkö Riitta Hakoma selventää.

Vaikeavammaisten henkilökohtaisille avustajille on vaikea saada sijaisia äkillisiin tarpeisiin esimerkiksi vakituisen avustajan sairastuessa.

”Nyt toivotaan yrittäjiä avuksi”, Hakoma korostaa.

Palvelusetelillä voi ostaa henkilökohtaista apua myös tilanteessa, jossa apua tarvitaan vain muutamia tunteja viikossa tai kuukaudessa.

Kunta myöntää asiakkaalle palvelusetelin, jolla asiakas voi maksaa yritykseltä ostamansa palvelun. Palvelusetelin voi saada asiakas, joka on oikeutettu kyseiseen kunnalliseen sosiaali- tai terveyspalveluun ja joka kykenee käyttämään palveluseteliä. Asiakkaan ei ole pakko ottaa palveluseteliä, vaan hän voi halutessaan turvautua myös kunnalliseen palvelutarjontaan.

Palveluseteliyrittäjät ovat kunnan hyväksymiä ja kunnat valvovat niiden toimintaa. Kunta päättää myös palvelusetelin arvosta.

”Palveluseteli on keino lisätä asiakkaan valinnanvapautta sekä kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä. Yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, koska väestön ikääntymisen myötä palvelutarve kasvaa”, projektipäällikkö Niina Turunen valottaa.

Palvelusetelien käyttöönottoa Etelä-Karjalassa jouduttaa PUMPPU-hankkeen Seteli-osahanke, jota toteuttaa Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom.

Lisätietoja:
PUMPPU/Seteli-osahanke, projektipäällikkö Niina Turunen p. 040 3520320
Socom