Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pumppu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pumppu. Näytä kaikki tekstit

30. elokuuta 2013

Aktiivista vastuuta omasta hyvinvoinnista – ilman syyllisyyttä


Viime kädessä jokainen on itse vastuussa omasta terveydestään. Näinhän sitä sanotaan. Mutta mitä se vastuu sitten käytännössä tarkoittaa?

Monesti keskusteluissa vastuu sekoittuu syyllisyyteen, jolloin ajatellaan vastuuta takaperoisesti, menneeseen suuntautuen. Tällöin vastuu on sitä, että tupakoitsija tai ylipainoinen maksaa itse hoitonsa, jos sattuu sairastumaan elintapojensa seurauksena. Näin menneestä käytöksestä vaaditaan rangaistusta – omapahan oli valintansa. Vai oliko?

Tästä nousee monipolvinen eettinen keskustelu siitä, onko ihminen vapaa valitsemaan elämäntapansa vai vaikuttavatko taustalla kenties perimä, perhe tai yhteiskunnan rakenteet laajemmin. Huono-osaisuus kasaantuu ja periytyy, valintojako kaikki vain?

Jättäisimmekö huono-osaiset hoitamatta, koska he ehkä ovat eläneet epäterveellisesti? Tällaista ratkaisua ei suomalainen hyvinvointiyhteiskunnan perinne helposti niele. Suomalaiset uskovat edelleen, että hyvinvointivaltio on hintansa väärti1. Haluamme pitää kaikista huolen hädän hetkellä.

Silti jotenkin kaikertaa, että sitä vastuuta omasta terveydestä tulisi ottaa. Varsinkin terveyden edistämisen näkökulmasta yksilön oma aktiivisuus nousee keskiöön: se, mitä tapahtuu lääkärin vastaanoton ulkopuolella, ratkaisee.

Tästä päästään asian ytimeen: vastuuta voidaan ajatella myös aktiivisuuden, toimeen ryhtymisen näkökulmasta. Katse voidaan suunnata tulevaan, ei menneisiin valintoihin vaan siihen, mitä tapahtuu nyt ja tästä eteenpäin. Jokainen meistä voi tehdä terveellisempiä valintoja arkipäivässään.

Avainkysymykseksi nousee, miten terveellisiin valintoihin kannustetaan ja terveyttä tuetaan myös silloin, kun omat voimavarat ovat ehtyneet ja houkutusten välttäminen tuntuu vaikealta, ellei jopa mahdottomalta.
Tämä edellyttää terveydenhuollon palveluilta paljon. Harva meistä lähtee terveyskeskukseen terveenä, ennaltaehkäisevää apua hakemaan. Millaisia olisivat terveydenhuollon palvelut, jotka houkuttelisivat terveelliseen elämään?

Avainsana ovat matalan kynnyksen palvelut ja terveydenhuollon astuminen ulos vastaanotoilta ja terveyskeskuksista. Huoli suomalaisten terveydestä on meidän kaikkien yhteinen, ei vain terveydenhuollon asia. Siksi tarvitaan monipuolista yhteistyötä erilaisten toimijoiden kesken ja terveyden edistämisen silmälaseja kaikessa toiminnassa. Terveyttä voidaan edistää päiväkodeissa, kouluissa, kodeissa, kaupoissa, palvelutaloissa, bussipysäkeillä, puistoissa ja kaikkialla missä ihmisiä liikkuu.

Tärkeää on tietää, millaisten asioiden kanssa ihmiset arjessaan kamppailevat, millaisia toiveita ja haaveita heillä on ja minkälaiset asiat herättävät innostuksen kipinän. Tämän vuoksi kansalaislähtöisyys on kaiken palveluiden kehittämisen a ja o. Erilaiset ihmiset innostuvat eri asioista ja meillä kaikilla on omat tarpeemme ja toiveemme.  Joustavasti räätälöiden löytyy erilaisia polkuja kohti terveempää ja parempaa elämää, sen mukaan, mitä itse kukin tulevaisuudeltaan odottaa.



Kannustava yhteiskunta tukee eteenpäin eikä keskity märehtimään menneitä valintoja tai mahdollista syyllisyyttä tämänhetkiseen terveydentilaan. Panostus terveyden edistämiseen on tiukassa taloustilanteessa kuitenkin vaikeaa. Siksi uusia innovaatioita ja ruohonjuuritason yhteistyökuvioita kaivataan.
Laurea-ammattikorkeakoulun Pumppu-osahankkeessa terveyden edistämisen perusvoima on sairaanhoitajaopiskelijoissa. Opiskelijavoimin on mahdollista toteuttaa monenlaisia kokeiluita ja rakentaa yhteistyöverkostoja alueen toimijoiden kesken. Yhteistyöverkostojen kautta onnistuneita kokeiluja on mahdollista juurruttaa vakituiseen käyttöön.

Osahankkeen toiminnasta terveyden edistämisen saralla Karkkilan ja Vihdin alueella voi lukea lisää blogista: http://casekarviainen.blogspot.fi/.

Loppukesän terveisin,
Laurean Pumppu-tiimi

Viitteet:

Lähteet:
Cappelen, A.W. and Norheim, O.F., Responsibility in health care: a liberal egalitarian approach. Medical Ethics. 31(2005): 476-480.
Tuohimaa, H. Responsibility for Health and Wellbeing – Looking Forward. In Id.net-conference “Living Responsibly: Reflecting on the Ethical Issues of Everyday Life” in Prague 18.-20.5.2013. Draft paper: http://www.inter-disciplinary.net/probing-the-boundaries/wp-content/uploads/2013/04/hannarlpaper.pdf
Waller, Bruce N. Responsibility and Health. Cambridge Quarterly of Healthcare Ethics. 14 (2005): 177-188.

7. maaliskuuta 2013

Sydänpotilaista tehdään oman elämänsä herroja

Näin otsikoi Ari Welling (YLE Turku) tekemänsä jutun Pumppu-hankkeen Pärjäin-pilotista.

YLEn juttu kertoi maassamme ainutlaatuisen sydänpotilaiden omahoitohankkeen käynnistymisestä Turussa. Pärjäin-pilotissa luodun nettipalvelun avulla pyritään tekemään potilaista oman lääkehoitonsa ja oman elämänsä herroja.

Turun yliopiston Pumppu-hankkeen osana toteuttama Pärjäin-pilotti kestää vuoden. Pilottijakson päätyttyä tehdään arvio siitä, voisiko palvelu toimia myös muiden sairauksien hoidossa.



Lähde: YLE Turku, Ari Welling.


31. tammikuuta 2013

Sähköiset terveyspalvelut tukevat sydänpotilaan arkea

1 Sydänsairaus rajoittaa usein potilaan elämää niin, ettei tämä välttämättä pysty toteuttamaan jokapäiväisiä toimiaan normaalisti. 


2 Sydänpotilas kohtaa arjessaan erilaisia haasteita, jotka hidastavat ja vaikeuttavat arjen normalisoitumista.


3 Turun kaupungille on kehitteillä Pärjäin-konseptiin  perustuva kansalaislähtöinen eTerveyspalvelu, joka tulee olemaan osa kaupungin terveydenhuollon eTerveyspalvelua.



Noin joka toisen suomalaisen kuolinsyy on jokin sydän- ja verisuonisairaus siitä huolimatta, että kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt Suomessa viime vuosina huomattavasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2010 sydäninfarkti- ja sepelvaltimotautikohtauksia tapahtui kaikkiaan noin 22 000. Sepelvaltimotauti on suurin yksittäinen kuolinsyy. Vuonna 2010 siihen kuoli kaikkiaan yli 12 000 suomalaista.

Sydän- ja verisuonitauteihin sairastuvien suuri määrä johtuu elintavoista, riskitekijöistä ja ikääntyneiden suhteellisen osuuden lisääntymisestä. Eurostatin ennusteen mukaan vuonna 2020 ikääntyvien määrä Suomessa kasvaa nopeammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tilastokeskus ennustaa yli 65-vuotiaiden osuuden kasvavan 26,5 prosenttiin väestöstä vuoteen 2030 mennessä.

Sydänsairauden myötä ihmisen elämä voi muuttua radikaalisti. Tuttu ja totuttu arki saattaa muuttua täysin toisenlaiseksi, epävarmaksi arjeksi. Pahimmassa tapauksessa epävarmuudet arjessa voivat johtaa masentumiseen ja eristäytymiseen. Tämä taas voi johtaa yhteiskunnasta syrjäytymiseen.

Arki on käsitteenä moniselitteinen ja monimuotoinen. Periaatteessa sillä tarkoitetaan elämää, johon kuuluvat toistuvat päivittäiset rutiinit. Nämä jokapäiväiseen elämään kuuluvat toiminnot liittyvät ihmisen perusselviytymiseen ja hyvinvoinnin rakentumiseen.

Päivittäisiä toimintoja ovat muun muassa peseytyminen, pukeutuminen, liikkuminen ja syöminen. Niihin liittyvät lisäksi välineelliset toiminnot, jotka tukevat yksilön päivittäistä elämää – esimerkiksi puhelimen ja internetin käyttö, talousasioiden hoito sekä lääkityksestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen.

Päivittäiset ja välineelliset toiminnot muodostavat yhdessä tavallisen terveen ihmisen normaalin arjen. Sydänsairaille arki voi olla haastavampi. Sairaus saattaa rajoittaa potilaan elämää niin, että tämä ei pysty toteuttamaan jokapäiväisiä aktiviteetteja normaalisti. Rajoitukset ja muutokset voivat joskus vieraannuttaa potilaan omasta elämästään siinä määrin, ettei se tunnu enää omalta samalla tavalla kuin ennen sairautta.

Palatessaan takaisin arkeen sydänsairauden puhkeamisen jälkeen sydänpotilas on usein tietämätön, epävarma ja saattaa törmätä erilaisiin haasteisiin. Riitta Penttilä kirjoittaa Duodecimissa (6.5.2011) julkaistussa artikkelissa, että suomalaiset sydänpotilaat ovat usein tietämättömiä keskeisistä hoitoonsa kuuluvista asioista, kuten oireiden ja lääkitysten hallinnasta sekä reseptien uusimisesta. Nämä ovat konkreettisia asioita, joiden pitää olla selvillä, jotta paluu arkeen onnistuu.

Arki kuitenkin muuttuu ja hoidettavaksi tulee uusia asioita. Näitä ovat muun muassa sairauden, terveyden, hyvinvoinnin ja lääkityksen seuraaminen. Lisäksi sairaus muuttaa potilaan elämää siten, että tavallisten päivittäisten toimintojen lisäksi tulee lisää välineellisiä toimintoja, jotka ovat tarpeellisia sairauden hallinnassa. Tietämättömänä on kuitenkin vaikea saada otetta asioihin. Arjesta tulee haastavaa.

Haasteita lisää se, ettei arki normalisoidu riittävän nopeasti ja elämänhallinta vaikeutuu. Yksi tärkeimmistä asioista sydänpotilaan arjen normalisoitumisessa kotiutumisen jälkeen onkin elämänhallinnan saaminen takaisin mahdollisimman nopeasti.

On todettu, että sähköiset terveyspalvelut vaikuttavat positiivisesti sydänpotilaiden arjen tukemisessa. Yksi tapa käsittää arkea onkin nähdä se paikkana, jossa ihminen ja teknologia kohtaavat. Arjen välineellisiin rutiineihin kuuluvat esimerkiksi internetin käyttö, astioiden ja pyykkien pesu sekä television katselu. Sydänpotilailla välineellisiin toimintoihin liittyvät lisäksi erilaisten mittauslaitteiden käyttö ja mittaustulosten kirjaaminen.

Miten sähköiset terveyspalvelut sitten auttaisivat arjessa? Oikeampi kysymys on, mitä sydänpotilaat haluavat sähköisiltä terveyspalveluilta. Ajatellaan asiaa vaikka näin. Ennen sydänsairautta sydänpotilas on elänyt tavallista, normaalia arkea. Kotiutumisen jälkeen arki on jotain muuta, jotain tuntematonta ja jotain, mikä pitää opetella. Usein ihminen haluaisi palata takaisin siihen arkeen, jossa asiat olivat hitusen yksinkertaisempia. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista, mutta lähemmäksi sitä voitaisiin ehkä päästä sähköisten terveyspalvelujen avulla.

Sähköisten terveyspalvelujen kautta yksilön valtaistumista eli oman elämän hallintaa tuetaan perinteisten terveyspalvelujen ohella. Valtaistumisen suhteen muutos parempaan voi olla merkittävä. Onnistuneen valtaistumisen mahdollistamiseksi sähköisiä terveyspalveluja tulee kuitenkin kehittää kansalaislähtöisesti.

Kansalaisen käytettäväksi tarkoitettu Pärjäin on pitkään kehitetty apuväline terveyteen ja terveyspalveluihin liittyvien sähköisten tietosisältöjen hyödyntämiseksi omassa arjessa. Se perustuu Tekesin FinnWell-teknologiaohjelman OmaHyvinvointi-hankkeessa muodostettuun visioon kansalaisesta, joka hallitsee omaa elämäänsä erilaisten palveluiden avulla.

Pärjäin-pilotti osana laajempaa Pumppu-hanketta on Turun yliopiston toteuttama, Etelä-Suomen EAKR:n rahoittama hanke, jonka rahoitukseen osallistuvat myös Logica Suomi Oy, Turun kaupunki ja Turku Science Park Oy. Pilotti on Pärjäimen osatoteutus, joka koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäinen, kansalaisilta kerätyn tiedon perusteella kehitetty versio sähköisistä terveyspalveluista tulee niiden turkulaisten saataville, jotka asioivat Mäntymäen sydänosastolla vuoden 2013 alkupuolella. Toisessa vaiheessa kehitetään edelleen ensimmäisessä vaiheessa saatujen käyttökokemusten ja palautteiden perusteella.

Pärjäin-pilotissa lähtökohdaksi on otettu kansalainen ja hänen toimintansa omaan terveyteen liittyvien asioiden hoidossa. Sen kautta kansalainen voi tarkastella terveyshistoriaansa, seurata omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Kansalaislähtöisyys takaa sen, että kehitettävät palvelut ovat juuri sitä, mitä kansalainen haluaa eivätkä sitä, mitä hänen luullaan haluavan.

Tulevaisuudessa Pärjäin-pilotissa kehitetyt sähköiset terveyspalvelut tulevat osaksi Turun kaupungin terveydenhuollon eTerveyspalvelua kaikille, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään sitä omassa arjessaan.



Ronald Otim
Kirjoittaja on filosofian maisteri. Hän työskentelee Pärjäin-pilotissa Turun yliopiston Work Informatics -yksikössä.

Sari Knaapi-Junnila
Kirjoittaja on terveystieteiden maisteri. Hän työskentelee Pärjäin-pilotissa Turun yliopiston Work Informatics -yksikössä. 


Janne Lahtiranta
Kirjoittaja on terveys- ja  hyvinvointiteknologian toimialapäällikkö (Turku Science Park Oy).



Teksti on julkaistu myös Turun Sanomien 24.1.2013 aliossa

12. joulukuuta 2012

Palveluntarpeen arvio ja palveluohjaus ikääntyvien asiakaslähtöisen palvelun perustana

Sosiaali-ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste 2012–2015) mainitaan, että palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi. Kansalaislähtöisessä toimintatavassa palvelujen tuottaminen keskittyy kansalaisen esiin tuomiin tarpeisiin ja kansalaisen oma ääni tulee kuuluville. Tällöin asiakas osallistuu palveluiden suunnitteluun, tuotantoon ja valintojen tekemiseen.

Palveluntarpeen arvio


Pumppu Seteli -osahankkeessa luodaan Etelä-Karjalaan toimiva palveluprosessi julkisen sektorin, asiakkaan ja palveluntuottajan näkökulmasta kehittämällä palveluseteliä.

Asiakaslähtöistä apua ja palvelua saadakseen on asiakkaan palvelun tarve arvioitava yksilöllisesti. Palveluntarpeen arvioijan tulee osata kuunnella asiakasta aidosti ja kommunikoinnin tulee olla luontevaa, jotta luottamuksellinen ilmapiiri syntyy. Palvelutarpeen arvioi sosiaali- tai terveysalan ammattilainen, lisäksi mukana voi olla myös asiakkaan läheinen. Tarvittaessa on hyvä ottaa tulkki avuksi.

Palveluntarpeen arvio tehdään yleensä asiakkaan kotona, toimistolla tai sairaalassa. Asiakasta ja hänen läheistään haastatellaan sekä havainnoidaan asiakkaan toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista tilannetta. Arvioinnin apuna voidaan käyttää erilaisia asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä mittaavia mittareita.

Seteli -osahankkeen myötä Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirissä (Eksote) kehitetään palveluseteliä lapsiperheiden tilapäiseen kotiapuun, suun terveydenhuoltoon, henkilökohtaiseen apuun ja tuettuun asumiseen, omaishoitajan sijaistoimintaan ja tehostettuun kotiutukseen. Palveluseteli on ollut omaishoidon yhtenä vapaan järjestämisen muotona noin kymmenen vuotta ja tehostetussa kotiutuksessakin jo usean vuoden ajan. Eksoten muodostamisen myötä tämä Lappeenrannan kaupungin aloittama käytäntö on laajennettu myös Eksoten muihin kuntiin. Nyt toimintoja tarkennetaan mm. tekemällä palvelusetelipalveluntuottajille palvelukohtaiset toimintaohjeet ja asiakkaille asiakasohjeet.

Palvelusetelin myöntäminen perustuu aina asiakkaan palvelun tarpeen arvioon. Asiakkaalle myönnetään palveluseteli, jos tietyt asetetut kriteerit täyttyvät. Nämä kriteerit vaihtelevat palveluseteleittäin. Palveluntarpeen arvioija tekee hoito-ja palvelusuunnitelman ja kirjaa tapahtuman yhteenvedon ja päätökset asiakkaan tietoihin.

Kuusinen – James (2012) on tutkinut palvelusetelin valinnan vapautta ikäihmisten säännöllisen kotihoidon järjestämisessä. Hän tuo esille, että palveluntarpeen arviointia tulee edelleen yhdenmukaistaa siten, että tilanne on vuorovaikutteinen, jotta ikäihmisen näkemys omasta tilanteestaan ja palveluntarpeesta tulee aidosti kuulluksi. Myös omainen, palveluohjaaja ja mahdollisesti tilanteessa oleva palveluntuottaja voivat esittää asiasta omat arvionsa. Kuusinen-James painottaa, että palveluntuottajan mukaantuloa neuvotteluihin on kuitenkin syytä harkita ja mukaantulon sopivuus tulee aina varmistaa asiakkaalta. Parhaimmassa tapauksessa yhteisessä tapaamisessa syntyvä yhteinen näkemys asioista helpottaa asioiden etenemistä.

Asiakas tarvitsee palvelun tarpeen arviota yleensä siinä vaiheessa, kun elämäntilanne on jotenkin muuttunut. Elämäntilanne voi olla vaikea, eikä asiakas tiedä keneltä, mistä ja mitä palvelua tai apua hänellä on mahdollisuus saada. Lisäksi hän voi tarvita palveluohjausta.

Palveluohjaus


Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa. Sillä tarkoitetaan sekä asiakastyön menetelmää että palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla. Palveluohjaajalla tulee olla valtavasti tietoa ja hänellä tulee olla taidot saavuttaa asiakkaan luottamus. Hänellä tulee kuitenkin olla kyky arvioida objektiivisesti asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä siten, että hän pystyy ohjaamaan asiakkaan oikeanlaisen avun tai palvelun piiriin. Palveluohjaajalla tulee olla mahdollisuus toimia poikkihallinnollisesti.

Palveluohjaajalla tulee olla tietoa mm. kunnan/kuntayhtymän ja yksityisten palveluntuottajien palveluista, Kelan ja muista yhteiskunnan tukimuodoista ja tukipalveluista, vapaaehtoisjärjestöistä sekä erilaisista vapaa-ajan käytön ja liikunnan mahdollisuuksista. Asiakasta pitää pystyä ohjaamaan niin, että asiakas ymmärtää miten toimia. Palveluohjaajan tulee tarvittaessa järjestää palvelu asiakkaalle, jos hän ei itse siihen kykene.

Eksoten palvelusetelin toimintaohjeessa palveluntuottajille kuvataan myös asiakkaan oikeuksia. Asiakkaalla on mm. oikeus saada Eksotelta tietoa asemastaan palvelusetelin käyttäjänä, palvelusetelin arvosta, palvelun tuottajien hinnoista, omavastuuosuuden määräytymisen perusteista ja arvioidusta suuruudesta sekä vastaavasta palvelusta julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluna. Asiakkaan on saatava myös tieto siitä, mistä ja mitä häntä koskevia tietoja voidaan hänen suostumuksestaan riippumatta hankkia. Asiakkaalla on oikeus saada ohjeet ja yhteystiedot tarvittaessa myös kirjallisena. Palveluohjaajalla tuleekin olla varsin vankka kokemus ja rautainen ammattitaito, jotta asiakas tulee autetuksi. Vaarana voi olla, että asiakas ”hukkuu tietotulvaan”. Palveluohjauksen pitää olla jatkuvaa ja perustua palveluohjaajan ja asiakkaan säännölliseen vuorovaikutukseen, siten että asiakas tai omainen on tietoinen mihin ja keneen ottaa yhteyttä, jos tulee ongelmia.

Palvelujen vertailtavuus ja asiakaspalaute


Omaishoitolain (2009) mukaan palvelusetelipalvelua valitessaan asiakkaalla tulee olla mahdollisuus vertailla palveluntuottajien hintoja. Tietojen tulee olla asiakkaan saatavilla sekä sähköisesti että muulla tavoin. Hinnat ja asiakkaalle mahdollisesti jäävä omavastuuosuus tulee esittää vertailukelpoisesti. Setelihankkeen toimesta on kehitetty palvelusetelilaskuria, jonka avulla asiakas voi vertailla palveluntuottajien hintoja.

Laskuri on hyvä apu palvelun valinnassa. Sen avulla saa yrittäjien tuntihinnat vertailuun. Sillä voi vertailla myös, montako tuntia tietyn arvoisella palvelusetelillä asiakas saa kultakin palveluntuottajalta palvelua. Laskurin käyttö edellyttää kuitenkin, että asiakas osaa käyttää tietokonetta. Palvelusetelilaskuri on hyvä apuväline myös palveluohjaajalle tai omaiselle, koska laskurin avulla voidaan puolueettomasti tarkastella palveluntuottajien hintoja ja omavastuuosuutta. Asiakkaalla on oikeus saada hinnat ja palveluntuottajan tiedot myös paperiversiona.

Asiakkaan kokemus ja mielipide palveluista on tärkeä. Palvelujen laatua pitää kartoittaa säännöllisillä asiakaskyselyillä. Asiakaspalautejärjestelmiä tulee kehittää niin, että myös iäkkäät ja sairaat saavat äänensä kuuluviin. Palautetta tulee voida antaa sekä suullisesti että kirjallisesti ja myös Internetin käytön tuomat mahdollisuudet palautteen antamisessa tulee huomioida.

Palvelusetelipalveluntuottajat voivat tehdä laatunsa takeeksi ja palvelunsa kehittämiseksi asiakastyytyväisyyskyselyjä asiakkailleen. He sitoutuvat osallistumaan Eksoten järjestämään asiakastyytyväisyyskyselyyn. Palveluseteleiden kehittämisen rinnalla on tärkeää kehittää myös Eksoten asiakaspalautejärjestelmää.



Lähteet:
Sosiaali-ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste 2012-2015
Kuusinen-James Kirsi 2012, Tuoko palveluseteli valinnan vapautta?


kirjoittajana Anna Behm
projektipäällikkö, Seteli-hanke
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy SOCOM