Pärjäin-pilotissa kohdataan ihminen

Matti Meikäläinen, 66 v, sydänpotilas. Edellinen toteamus kuvastaa miten kansalainen luokitellaan ensisijaisesti hänen sairautensa kautta. Sairaus määrittää hänet, varsinkin terveydenhuollossa, mutta myös muualla.

Mutta, kansalainen ei ole sairautensa ja sairaus ei määritä kansalaista, vaan ihan jotain muuta. Kansalainen on ensisijaisesti ihminen. Sairaus on vain yksi häneen liittyvä ominaisuus tai asia, joskin usein sellainen joka koskettaa monia toimijoita, kanssaihmisiä ja ammattilaisia. Me Pumppu-hankkeen Pärjäin-pilotissa väitämme, että ihminen tulee nostaa esille ja sairaus tulee vasta sitten. Tämä ei tarkoita sitä, että sairautta ei ole. Se tarkoittaa, että sairaus, kuten muutkin arjen asiat hoidetaan siten, että ihminen toimijana on keskiössä omine tavoitteineen.

Diabetes-potilaat ovat hyvä esimerkki siitä, miten sairaus on osa arkea, mutta itse sairaus usein siirtyy kokonaan taka-alalle, pois arkisten asioiden ja elämisen tieltä. Tämä on mahdollista siksi, että diabetespotilaat ovat sairautensa asiantuntijoita, ja kukin tietää parhaiten toimia diabeteksen kanssa arjessa. Tämä sama idea tulee esille terveydenhuollossa valtaistamisen ja motivaation osalta: ihmiset tarvitsevat tietoa ja välineitä pärjätäkseen sairautensa kanssa siten, että sairaus ei hallitse elämää vaan kansalainen hallitsee omaa elämäänsä. Motivoinnin ja valtaistamisen kannalta tällä on valtava merkitys.

Kuten De Vries (1980) totesi jo aikanaan, ihmisillä on vastuu omasta terveydestään. Samalla hän kuitenkin korosti, että ennen kuin voi olla vastuuta pitää olla myös resursseja, tai muuten vastuuta ei voi ottaa. Kolme tärkeää seikkaa: 1) Potilaalla pitää olla autonomiaa, muuten ei voida antaa vastuuta koska ei voi tehdä päätöksiä. 2) Hänellä pitää olla myös oikeus hoitoon ja tukeen. 3) Hänellä tulee olla käytössään informaatiota, jotta hänellä on ymmärrys ja tarvittava tietämys. Ilman näitä ei voida antaa vastuuta omasta terveydestään ihmiselle.

Onkin tärkeää että ymmärrämme sairauden merkityksen kansalaiselle, mutta emme näe häntä sen edustajana vaan omana itsenään. Kansalaiskeskeisesti ihmisenä.

terveisin, Jani Koskinen ja Antti Tuomisto
Pärjäin-pilotti, Pumppu-hanke
Work Informatics, Turun yliopisto

De Vries, A. 1980. Health Care Resposibility. Theorethical Medicine and Bioethics, 1, 95-106.

KUTSU: Diabetesta ja sydänsairautta sairastavien kokemuksia arjessa selviytymisestä - kehitysehdotuksia saumattomalle hyvinvointipolulle Lohjalla ti 22.5.2012

Tervetuloa kuuntelemaan Pumppu-hankkeen opiskelijatöiden tuloksia ja osallistumaan keskusteluun uusien toimintakäytäntöjen kehittämiseksi!

Tilaisuudessa esitellään kolme Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetyötä, jotka käsittelevät diabeetikon elämänlaatua, voimaantumista ja elämäntapaohjausta. Tilaisuus järjestetään ti 22.05. klo 16.00 -19.00 Lohjalla Laurean luentosalissa (os. Nummentie 6, Lohja).

Tilaisuus on maksuton. Pyydämme Teitä ystävällisesti ilmoittautumaan ti 16.5.2012 mennessä osoitteessa: http://digiumenterprise.com/answer/?sid=845592&chk=KWVPSVNM

Tarkempi ohjelma tilaisuuteen löytyy osoitteesta http://www.innopark.fi/attachments/kutsu_laurea_22052012.pdf.

KUTSU: Voimaannuttava digitarinailta Lohjalla to 24.5.2012

Tervetuloa katselemaan Pumppu-hankkeessa opiskelijatöinä tuotettuja digitarinoita työttömän arjesta!

Voimaannuttava digitarinailta järjestetään to 24.05. klo 16.15 -19.00 Lohjalla Laurean luentosalissa (os. Nummentie 6, Lohja) Tarinat syntyivät haastatteluista ja kohtaamisista, joita tehtiin yhteistyössä mm. Lohjan seudun työttömien kanssa. Digitarinat koottiin Satu Nurmelan (Tmi Satu ja Tarina) johdolla.

Pumppu-hankkeen tarkoituksena on tuottaa hyvinvointipolun malli ja kehittää yhdessä eri toimijoiden kanssa kansalaislähtöisesti palveluja ja malleja yli sektorirajojen. Tuotetun tiedon avulla on tavoitteena mm. luoda edellytyksiä ja polkuja hyvään, aktiiviseen arkeen sekä työllistymiseen.

Tilaisuus on maksuton, ilmoittaudu mukaan ke 16.5.2012 mennessä osoitteessa: http://digiumenterprise.com/answer/?sid=842952&chk=6CZTSUYY

Tarkempi kutsu tilaisuuteen löytyy osoitteesta: http://www.innopark.fi/attachments/kutsu_digitarinailta.pdf

YKS - Yksilökeskeinen elämänsuunnitelma

Pumppu-hankkeessa edistetään ja kehitetään käyttäjälähtöisiä monituottajamalleja hyvinvointipalveluissa. Tavoitteena on uudistaa hyvinvointipalveluita sekä tapaa, jolla niitä tuotetaan.

Hämeenlinnan kaupungin osaprojekti VIRVELINRANTA YKS lähtee edistämään käyttäjälähtöisyyttä YKS (yksilökeskeinen elämänsuunnitelma) menetelmän avulla. YKS menetelmä perustuu yksilökeskeiseen ajatteluun ja lähestymistapaan.

Yksilökeskeistä elämänsuunnittelua on kehitetty 1970-luvulta alkaen erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Suomessa menetelmää alettiin vähitellen käyttämään1990-luvun lopulla. Alun perin yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on kehitetty laitoksista pois muuttaneiden ja itsenäistymässä olevien kehitysvammaisten henkilöiden elämänsuunnittelun tueksi.

YKS:n avulla pyritään enemmän ajattelemaan asioita asiakkaan näkökulmasta. YKS-työskentely tarkoittaa, että hoito-, hoiva-, ohjaus-, kasvatus- tai kuntoutustyötä tehdään entistä yksilökeskeisemmin ja käyttäjälähtöisemmin. YKS:n tavoitteena on henkilön voimaantuminen ja osallisuus ja siksi yksilökeskeinen elämänsuunnittelu lähtee henkilön omista tavoitteista eikä tarjottavista palveluista. Voimaantuminen on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi. Jotta vammainen henkilö voi tuntea voimaantumista omassa elämässään, tarvitsee henkilöstön kuunnella ja oppia, mitä ihminen odottaa ja toivoo elämässään. Tärkeätä on myös auttaa henkilöä tunnistamaan hänelle niitä asioita, joita hän haluaa elämässään ja toimimaan siten, että löydetään keinot, joilla voidaan tukea henkilöä hänen oman näköiseen elämäänsä. Keskeistä on arvostaminen ja kunnioitus ja henkilölle tärkeiden ihmisten ja tärkeiden ja merkityksellisten asioiden löytäminen. Itsensä ilmaisemisen tukeminen eri tavoin ja elämäntarinan tunteminen ovat myös työskentelyn peruslähtökohtia.

YKS:n tärkeät periaatteet ovat, että henkilö on työskentelyn keskipiste ja hän on oikeasti siinä mukana. Läheiset ja työntekijät auttavat henkilöä saamaan oikeanlaista tukea ja toimitaan niin, että henkilön oma elämäntapa voisi toteutua. Suunnitelma kertoo, mikä on henkilölle tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Se kertoo myös, mitkä ovat henkilön vahvuudet ja millaista tukea hän tarvitsee. Henkilön elämänsuunnitelman työstäminen edellyttää kaikilta sitoutumisen työskentelyyn, oman arvopohjan ja omien asenteiden tutkimista ja kysymysten esittämistä itselle: miten valmis olen uuteen ja pystynkö laittamaan itseni likoon sekä kuulenko asiakasta ja haluanko oppia tuntemaan hänet?

YKS-työskentelyssä voidaan kysyä: keskitymmekö henkilön vahvuuksiin vai puutteisiin ja keskitymmekö ongelmaan vai ratkaisuun ja miten voimme tukea henkilön itsemääräämisoikeutta? Jokaisella ihmisellä on oikeus ohjata ja suunnitella elämäänsä. Häntä tulee kuulla ja hänen mielipidettään kunnioittaa. Vammaisia henkilöitä on tuettava ja autettava oman elämän suunnittelussa ja heille pitää antaa todellinen mahdollisuus oppimiseen ja kehittymiseen.

Virvelinranta YKS -hanke järjestää aiheeseen liittyvää koulutusta sekä erimuotoisia työpajoja, joissa YKS-menetelmää harjoitellaan ja toteutetaan asiakkaiden, heidän omaistensa ym. verkoston kesken.


Kirjoittaja
Merja Laurén
Asiakkuuskoordinaattori
Hämeenlinnan kaupunki / Virvelinranta YKS
http://www.virvelinranta.fi/


Kirjoittajalla on usean vuoden kokemus YKS-menetelmästä toimiessaan sen kehittäjänä, kouluttajana ja tuutorina vammaisalan organisaatiossa.

Tutustu hyvinvoinnin pitkospuut -välirapottiin

Hyvinvoinnin pitkospuut – lähtökohdat kansalaisen saumattoman hyvinvointipolun kehitystyölle on Laurea-ammattikorkeakoulun ensimmäinen väliraportti Pumppu-hankkeessa.

Tämä raportti kannattaa lukea, jos olet kiinnostunut:

• sydän- ja diabetespotilaiden hoitokokemuksista Länsi-Uudellamaalla
• neurologisia sairauksia omaavien henkilöiden ja heidän perheidensä kokemuksista hoitopolulla Länsi-Uudellamaalla
• työttömyyden vaikutuksista yksilön hyvinvointiin ja syrjäytymisvaaraan
• eri hyvinvointitoimijoiden saumattomasta yhteistyöstä ja kansalaislähtöisestä palveluiden jäsentämisestä

Raportti toimii myös esimerkkinä kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallin (LbD) käytännön soveltamisesta. Opiskelijat ovat keränneet raportin aihepiireihin liittyvää aineistoa osana hankkeistettua opetusta, ja nämä opinnäytetyöt sekä työpaperit toimivat tämän raportin perustana.

Tiedote Laurean sivuilla: http://www.laurea.fi/fi/cofi/tiedotteet-ja-tapahtumat/Sivut/Pumppu_valiraportti.aspx

Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumi 12.4.2012 Lohjalla

Tervetuloa Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumiin! Foorumin teemana on palvelustrategiat ja palveluseteli.

Hyvinvointifoorumin yhteydessä voit myös liittää yhteisösi tai yrityksesi mukaan Länsi-Uudenmaan Hyvinvointiverkoston uudelle nettisivustolle. Tule kuulemaan lisää!

Tilaisuudessa mukana Laurea Lohjan Pumppu-osahanke.
 
aika: torstaina 12.4.2012 klo 12.30-16.00
paikka: Laurea-ammattikorkeakoulu, luentosali, Nummentie 6, Lohja

Hyvinvointifoorumin puheenjohtajana toimii yliopettaja Tarja Meristö

OHJELMA

12.30- 12.45 Tilaisuuden avaus
Outi Nyman, projektipäällikkö, Novago Yrityskehitys Oy

12.45- 13.30 Palveluntuottajaverkoston ja palveluseteleiden sähköinen hallinta
Veli-Matti Pietilä, toimitusjohtaja, Nexamed Oy

13.30- 14.15 Sokeat miehet ja elefantti – näkökulmia palvelustrategiaan
Teemu Ylikoski, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohja
Marja Sivula, sairaanhoitajaopiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu

14.15-15.15 Aktiivinen kahvitauko: Hyvinvointiverkoston toiminnan kehittäminen

15.15-16.00 Seudullinen palveluseteli käyttöön tehokkaalla yhteistyöllä
Heli Peltola, palveluseteliasiantuntija, Posintra Oy

Ohjelman muutokset mahdollisia.

Lisätietoja: Liisa Ranta, liisa.ranta@laurea.fi, 0400 659 073

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu mukaan to 5.4.2012 mennessä osoitteessa:
http://digiumenterprise.com/answer/?sid=815022&chk=CZ9EPK7W

Hyvinvoinnin pitkospuut – kansalaisen saumaton hyvinvointipolku kohti terveempää elämää

Kansalaislähtöinen, saumaton hyvinvointipolku on erilaisiin elämäntilanteisiin ja sairauksiin sovellettavissa oleva malli siitä, miten palveluita nivotaan yhteen kansalaisen näkökulmasta mielekkäiksi kokonaisuuksiksi tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Terveydenhuollossa tavoitteena on usein tervehtyminen ja terveyden ylläpito, mutta tavoite voi olla myös kroonisen sairauden etenemisen hidastaminen tai pysäyttäminen. Laajemmin ajateltuna hyvinvointipolun ajatusta voidaan soveltaa myös muihin elämänalueisiin, kuten työpaikan löytämiseen tai ammattiin valmistumiseen.

Ongelmana hyvinvointipolun katkokset
Ongelmalliseksi tietyn tavoitteen saavuttaminen ja hyvinvointipolulla eteneminen muodostuu usein silloin, kun tavoitteen saavuttaminen edellyttää useamman palveluntarjoajan palveluiden käyttämistä. Esimerkiksi tyypillinen katkoskohta terveydenhuollossa on siirtyminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen. Länsiuusimaalaisten sydänpotilaiden haastatteluissa on käynyt ilmi, että moni sydänpotilas kokee tämän siirtymän vaikeaksi; yhtäkkiä vaivojensa ja huoliensa kanssa on yksin, eikä välttämättä tiedä, mitä seuraavaksi kuuluisi tehdä ja keneen ottaa yhteyttä. Tieto toimijalta toiselle ei aina kulje, potilas on ehkä jo unohtanut ohjeet, jotka on hoidon akuuttivaiheessa saanut, eikä hänellä välttämättä ole mitään tietoa siitä, millaista sopeutumisvalmennusta ja vertaistukea on omalla kotiseudulla saatavilla.

Polku johdattaa mielekkääseen tavoitteeseen
Kansalaisen näkökulmasta olennaista on tavoitteen saavuttaminen, terveempi elämä. Kuntoutusvaiheessa tavoitteena saattaa olla selvitä päivä kerrallaan ja yrittää ottaa uusi elämäntilanne haltuun. Ihmisillä on erilaiset voimavarat ja edellytykset saavuttaa tavoitteita ja siksi he myös tarvitsevat erilaisia palveluita. Myös mieltymykset ovat erilaiset. Sillä, kuka palveluita tuottaa, ei sinänsä ole merkitystä. Onnistunut hyvinvointipolku voidaan koota monenlaisista palveluista ja se voi edetä mutkitellen. Tärkeintä kuitenkin on, että tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat selkeät. Konkreettisten, ammattilaisten toteuttamien hoitotoimenpiteiden lisäksi tarvitaan mm. tietoa omasta terveydestä ja sairauksien riskitekijöistä, omista sairauksista ja niiden kanssa elämisestä, oman kunnan palveluista, hoidon etenemisestä ja kaikesta oman terveyden ja hoidon kannalta olennaisesta. Tämän lisäksi tarvitaan tukea läheisiltä, vertaisilta, asiantuntijoilta; kannustusta, kuuntelemista, opastusta. Myös tavoite pitää olla itse asetettu eikä ulkopuolelta annettu. Sen pitää olla itselle mielekäs, sopivan kokoinen ja suhteutettu omiin voimavaroihin. Ennaltaehkäisyssä yleinen terveenä pysymisen tavoite voi konkretisoitua esimerkiksi painon pudottamiseen muutamalla kilolla tai alkoholin kulutuksen vähentämiseen kesälomalla.

Yhteistyötä, yksilöllisesti
Olennaista saumattoman hoidon etenemisen kannalta on eri toimijoiden välinen yhteistyö. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lisäksi tämä tarkoittaa yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden ja yksityisen sektorin palveluntarjoajien sekä järjestöjen kanssa. Kansalaisen elämäntilanne vaikuttaa siihen, mitkä kaikki toimijat hyvinvointipolulla täytyy ottaa huomioon. Toisinaan palvelut jäsentyvät polun sijaan verkostoksi: monen palveluntarjoajan palveluita käytetään rinnakkain, yhtä aikaa, vuorotellen ja erilaisina kokonaisuuksina. Ihminen voi samaan aikaan kulkea myös useampaa eri polkua. Yhtä aikaa voi olla sekä kroonisia että akuutteja sairauksia, mutta myös elämäntilanne voi samanaikaisesti tempoa useaan suuntaan.

Laurean osahanke käytännössä
Laurean Pumppu-osahankkeen tavoitteena on laatia kansalaislähtöisen, saumattoman hyvinvointipolun toimintamalli, ja sen sovellukset sydän- ja diabetespotilaille, syrjäytymisuhan alaisille työttömille ja nuorille sekä vammaisten lasten ja nuorten perheille. Hyvinvointipolulla tai -poluilla etenemistä tukemaan pilotoidaan erilaisia palveluita yhteistyössä palveluiden käyttäjien ja alueen toimijoiden kanssa. Tärkeässä roolissa ovat alueen järjestöt, mm. Lohjan seudun sydänyhdistys, Lohjan seudun diabetesyhdistys, Lohjan seudun työttömät, Apuomena ry sekä Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) jäsenistöineen. Hyvinvointipolulla etenemistä voidaan tukea myös it-apuvälineillä. Tällainen väline on esimerkiksi OmaHyvinvointi-hankkeessa (v. 2008-2010) kehitetty hyvinvointinavigaattori Pärjäin, jota Turun yliopiston Pumppu-osahankkeessa pilotoidaan ja jonka sovellettavuutta myös Länsi-Uudellamaalle tarkastellaan.

Laurean Pumppu-osahankkeen työskentelytapana on opiskelija- ja tutkijatyönä tehtävien tausta- ja kenttätutkimusten sekä kansalaisten ja alueen toimijoiden kanssa järjestettävien työpajojen ja seminaarien vuorottelu.

Digitarina voimaannuttaa
Helmikuussa 2012 Laurean osahankkeessa kuvattiin työttömien arkea digitarinoina. Tavoitteena oli tutkia ja kehittää digitaalista tarinankerrontaa työttömien voimaannuttamisprosessina. Opiskelijat keräsivät työttömiltä aineistoa digitarinoihin voimaannuttavalla dialogisella haastattelumenetelmällä, jonka tavoitteena on vahvistaa yksilön terveyden voimavaroja ja sitä kautta arjen hallintaa. Syntyneiden digitarinoiden avulla voimme myös tarkastella työtöntä ja häntä ympäröivää maailmaa uudenlaisesta perspektiivistä ja perinteisestä poikkeavalla tutkimus- ja kehittämistyön analyysimenetelmällä. Tuloksena syntyi työttömän digitaalinen tarinamaailmakokonaisuus, jonka ensi-ilta on 24.5.2012 Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan yksikössä.


Lisätietoja:
tutkija Hanna Tuohimaa
lehtori Elina Rajalahti
Laurea-ammattikorkeakoulu
http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/khankkeet/Sivut/pumppu.aspx