2. marraskuuta 2012

Virvelinranta YKS –osahanke käynnisti vammaispolitiikan arvot työryhmän toiminnan

”Vammaispoliittiset arvot ovat pieni, mutta tärkeä askel yhteisten arvojen ja suunnannäyttäjänä vammaisten asioiden edistämiseksi.”


Virvelinranta YKS -osahankkeen yhtenä tavoitteena on vammaispoliittisten arvojen luominen yhdessä palvelun käyttäjien ja yhteistyökumppaneiden kanssa tasavertaisesti YKS -menetelmää apuna käyttäen. Vammaispoliittiset arvojen kohdat poimittiin valtakunnallisesta vammaispoliitiikan ohjelmasta ja Hämeenlinnan kaupungin strategisista arvoista niin, että ne tukevat Virvelinrannan YKS -hankkeen tavoitteita. Näitä ovat: Itsenäinen elämä ja yhteiskunnallinen osallistuminen, liikennepalvelut, koulutus, opiskelu ja työ, kulttuuri ja vapaa-aika sekä syrjinnän torjuminen. Näiden asioiden työstämiseen perustettiin vammaispolitiikan arvot työryhmä. Työryhmä koottiin palvelunkäyttäjistä, työntekijöistä, vammaisneuvoston edustajista, omaisista, vammaispalveluiden edustajista, hankkeen edustajista sekä vierailevista puhujista. Työryhmässä työskennellään tasavertaisesti niin, että palvelunkäyttäjät ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja heitä oikeasti kuullaan. Vierailevat puhujat tuovat oman näkökulmansa asioihin ja vievät omalla esimerkillään viestiä vammaispoliittisista arvoista eteenpäin muille kansalaisille.

Vammaispolitiikan arvot kokonaisuus käynnistyi seminaarilla: Vammaispolitiikkaa tehdään yhdessä. Seminaarin tarkoituksena oli herättää keskustelua aiheesta ja siitä miten se toteutuu. Valtakunnallisen vammaisneuvoston Sari Loijas puhui siitä miten vammaispolitiikka toteutuu Suomessa ja mitkä ovat sen haasteet. Hämeenlinnan kaupungin Tapio Vekka kertoi puheessaan Hämeenlinnan kaupungin strategisista arvoista. Etevan Markku Niemelä valotti puheessaan miten vammaiset otetaan mukaan yhteiskuntaan. Sari Lehikoinen Hämeenlinnan vammaisneuvostosta kertoi miten voi vaikuttaa kunnassa vammaispolitiikkaan.

Seminaariosallistuja Panu Matikka oli tyytyväinen seminaariin. Kaikki puhujat olivat Panun mielestä vaikuttavia ja varsinkin Markku Niemelän esitys oli selkeä ja yksinkertaisella tavalla toi esille vammaisten asemaa yhteiskunnassa; vammaiset kuuluvat porukkaan.

Panu kertoi, että ”vammaisten hyväksi on tehty paljon, mutta paljon on vielä tekemättä. Perusasioita olisi saatava parempaan kuntoon esimerkiksi, että jokainen pääsisi töihin. Se on kuitenkin ihmisten perusoikeus niin vammaistenkin esimerkiksi liikuntavamma ja kehitysvamma evät saisi olla este työllistymiselle. Perusoikeuksien pitäisi olla samat kuin muillakin ja ei syrjittäisi sen perusteella millainen ihminen on. Kaikkien arvoja pitää kunnioittaa, ottaa vastaan, hyväksyä ja arvostaa. Paljon on tehty vammaisten hyväksi, mutta tehtävää vielä on. Annan seminaarille arvosanan 9 +”.

Itse työryhmän työskentely käynnistyi 29.8.201 aiheella: Itsenäinen elämä ja yhteiskuntaan osallistuminen. Vierailevana puhujana oli Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén.

Puheensa alussa Tapani Hellstén korosti, että vammaispolitiikkaan liittyy niin kansainväliset kuin valtakunnalliset säädökset joita kuntien on noudatettava. ”Kuntatasolla on toki omat arvot, jotka vaikuttavat vammaispolitiikkaan. Yhteiskunnan pitäisi olla tasa-arvoinen. Pitäisi rakentaa palvelujärjestelmää niin, että kuullaan ihmistä; kuullaanko ihmistä oikeasti?”.

Tapani Hellstén jatkoi puheessaan seuraavasti: ”Hyvä arki asua Hämeenlinnassa on Hämeenlinnan kaupungin motto. Kouluilla on kasvatuksellinen vastuu erilaisuuden hyväksymisessä, mutta kaikkien meidän on tehtävä työtä erilaisuuden kohtaamisissa niin arjessa kuin myös työpaikoilla. Työn tekemisestä pitäisi ajatella laajemmin ja luovemmin”.

Lopuksi Tapani Hellstén totesi, että kiusaamiselle pitää olla ns. nollatoleranssi ja jokaisella pitäisi olla uskallusta nostaa esille asia, jos jotain kiusataan. Kysymys on ajatusten muuttamisesta ja jokainen ihminen pitäisi saada kiinni yhteiskuntaan omista näkökulmista käsin.

Työryhmä jatkaa työskentelyä ja vammaispoliittiset arvot valmistuvat ensi vuoden puolella.


Kirjoittajana:
Mervi Rajamäki
Asiakkuuskoordinaattori
Pumppu – Virvelinranta YKS –osahanke
Hämeenlinnan kaupunki

24. lokakuuta 2012

KUTSU: Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa

Hyvinvointifoorumi & Minimessut

Keskiviikkona 7.11.2012 klo 12.30-17.30
Järnefeltinsali, Lohjan pääkirjasto, Karstuntie 3, Lohja

Ilmoittaudu mukaan ma 29.10.2012 mennessä osoitteessa: https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/6272/lomake.html

Ohjelma:

12.30 Tilaisuuden avaus

12.45 Hyvää hoivaa ja elämänlaatua - yrittäjänä hyvinvointipolulla Kaarina Liljeström, yrittäjä, Palvelukoti Rantakartano Oy

13.30 Karviaisen kotiutustiimin esittely Virpi Jylhä-Ollila, vanhustyön fysioterapeutti, Perusturvakuntayhtymä Karviainen

14.00 Saumattomuus hyvinvointipalveluissa Hanna Tuohimaa, tutkija, Pumppu-hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu

14.15 Aktiivinen kahvitauko: Hyvinvointiverkoston toiminnan kehittäminen

14.45 Hyvinvointiyrittäjien tuen tarve Sanna Kuparinen ja Marika Suomi, sairaanhoitajaopiskelijat, Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohja

Erikoissairaanhoidon ja perus-terveydenhuollon yhteistyömuodot - hoitajien näkemyksiä organisaatioiden välisestä yhteistyöstä Hannele Penttilä, sairaanhoitajaopiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohja
15.30 Loppukeskustelu
16.00 - 17.30 Minimessut:
- Paikallisia toimijoita
- Laurean opiskelijoiden posterinäyttely hyvinvointiyrityksistä
- Yhteistyömahdollisuuksia Laurea Lohjan kanssa: Terveystori, Yrityslabra, FuturesLab CoFi
- Pumppu-hanke: ennovaatio-onnenpyörä!
- Tarjolla pientä naposteltavaa

Tilaisuus on maksuton. Katso tilaisuuden virallinen kutsu tästä.


Yhteistyössä:

Koko Länsi-Uusimaa
Laurea Lohja
Novago Yrityskehitys Oy
Pumppu-hanke

2. lokakuuta 2012

Kotihoito vanhustyön sydämenä ja kotiin vietävät palvelut

PUMPPU-hankkeen TEHU-osahanke jakaantuu neljään osioon:1. Loimaan seutukunta: PALLIATIIVISEN HOIDON UUSI PALVELUMUOTO; 2. Turun seutu; MUISTITERVEYTTÄ EDISTÄVIÄ TYÖKALUJA, 3. Turun ja Loimaan seutukunta: KOTIHOITO VANHUSTYÖN SYDÄMENÄ JA KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT 4. Turun, Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen seutukunnat: UUSIA PALVELUJAKONSEPTEJA TUOTTEISTAMALLA.

Kotihoito vanhustyön sydämenä ja kotiin vietävät palvelut -osiossa tavoitteena on rakentaa tulevalle yhteistoiminta-alueelle seutukunnallinen ja sosiaali- ja terveystyön sektorirajat ylittävä palvelukokonaisuus.

Palvelujen seudullinen tarkastelu luo edellytyksiä palvelujen tehokkaammalle tuottamiselle. Voimavarojen yhdistäminen ja tehokas käyttö edellyttää, että seudulla olevat kehittämiskohteen kannalta keskeiset resurssit selvitetään. Voimavarojen yhdistäminen ja kuntien välinen työnjako voi tuottaa taloudellista etua ja parantaa tarjottavien palvelujen laatua. Tärkeää on löytää kunkin kunnan vahvuudet ja erikoistuminen. Kunnat voivat tuottaa palveluita myös toisilleen yhteisten sopimusten mukaisesti.

Tuottavuutta voidaan lisätä joko pienentämällä kustannuksia ja tuottamalla sama määrä tuotteita tai tuottamalla samoilla panoksella enemmän tuotoksia. Tuottavuutta voidaan tarkastella eri tasoilla: kansantalouden, kuntien, organisaatioiden tai yksilöiden.

Ehyt palvelukokonaisuus syntyy sosiaali- ja terveystyön yhteistoiminnalla. Saumattomalla yhteistoiminnalla voidaan tuottaa sekä parempaa palvelun laatua että käyttää olemassa olevia resursseja tehokkaammin. Tiettyjen palvelujen kehittäminen voi toimia ko. alueella hyvänä pilottina organisaatiorajat ylittävästä toiminnasta.

Palveluprosessien tarkastelun ja tehostamisen tavoitteena on parantaa selviytymisedellytyksiä niissä haasteissa, joita lisääntyvän vanhusväestö kunnille ja sosiaali- ja terveyspalveluille tuo.

Kuntien sosiaali- ja terveystyön tavoitteena on hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne. Palveluiden tulisi mahdollistaa ikäihmisille kotona selviytymistä uhkaavien asioiden varhainen toteaminen, ripeä puuttuminen ja palveluiden tarjoaminen niin, että kotona asuminen on mahdollista. Hyvin iäkkäiden henkilöiden määrä tulee lisääntymään merkittävästi, joten tärkeää on, että asiakas elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Tämä on erittäin tärkeää kuntien talouden kannalta, ts. tavoitteena on kotihoidon ensisijaisuus.

Kotihoito on käsitteenä uusi Suomessa eli sen käyttö on yleistynyt maassamme vasta 1990-luvulta lähtien kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämiskehityksen myötä. Kotihoitoa voidaan määritellä monesta näkökulmasta käsin, joista tässä yksi:
  1. ennakoiva toiminta sekä palveluneuvonta ja ohjaus
  2. kodinhoidolliset tehtävät
  3. hoiva- ja hoitotyö eli ”kodinhoitoapu”
  4. kuntoutus
  5. lääketieteellinen hoito
  6. akuuttitilanteiden sairaanhoito
  7. saattohoito
(Tepponen, Merja, Kotihoidon integrointi ja laatu, 2009)

Hankkeessa työskentelevät Turun ammattikorkeakoulusta:
Annele Keskisarja, projektipäällikkö
Sari Kataja, projektityöntekijä
Hannele Lampo, projektityöntekijä
Elina Vuorio, projektityöntekijä

14. syyskuuta 2012

Laurean Pumppu-seminaarin satoa

Olemme kuluneen vuoden aikana tehneet Pumppu-hankkeen puitteissa paljon tutkimustyötä sekä järjestäneet useita tapahtumia ja työpajoja. Ensimmäisen toimintavuoden tultua täyteen oli aika koota yhteenvetoa tuloksista, joten järjestimme keskiviikkona 5.9.2012 Laurea Pumppu-osahankkeen vuosiseminaarin Lohjalla. Emme kuitenkaan pitäytyneet pelkästään mennessä vaan raotimme myös suunnitelmiamme tulevalle hankevuodelle.

Iloksemme saimme seminaariimme vierailevaksi puhujaksi Hämeenlinnan Pumppu / Virvelinranta YKS -osahankkeesta projektisuunnittelija Merja Laurénin sekä tilaisuuden avaajaksi terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommilan Lohjan kaupungilta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi yliopettaja Tarja Meristö.
Laurean LbD-pedagogiikan (Learning by Developing; kehittämispohjainen oppiminen) mukaisesti opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti hankkeen toteutukseen. Niinpä tässäkin tilaisuudessa oli esiteltävänä opiskelijoiden tekemiä tutkimusosuuksia. 

Eija Tommilan esitteli avajaissanoissaan Pumppu-hanketta ja pohti teemojamme julkisen toimijan näkökulmasta. Palvelusuunnitelman teko yhdessä asiakkaan kanssa on usein kriittinen vaihe hyvinvointipolulle pääsemiseksi. Kasvavat terveyserot ovat myös suuri haaste yhteiskunnalle. Lopuksi Tommila totesi Pärjäimen olevan hieno visio, jossa on menestystarinan ainekset uudeksi palveluinnovaatioksi.

Osa tilaisuuden puhujista: Anne Makkonen, Merja Laurén ja Hanna Tuohimaa

Hämeenlinnan Pumppu Virvelinranta YKS-osahankkeen Merja Laurén esitteli YKS - yksilökeskeinen elämänsuunnitelma - menetelmää innostavasti, ja menetelmä herättikin keskustelua. YKS-menetelmän käyttöönoton vaikutukset henkilöstöön ja työtavan muutos puhuttivat yleisöä. Hämeenlinnassa on kuitenkin saatu myönteisiä kokemuksia menetelmän käyttöönotosta, vaikkakin sitkeyttä on vaadittu.


Laurean projektitutkija Hanna Tuohimaa esitteli hankkeen teoreettista taustaa ja hyvinvointipolun mallia.

Laurean Pumppu-hankkeen lähtökohtana on ajatus saumattomasta kansalaislähtöisestä hyvinvointipolusta. Hankkeen sisältöä koordinoiva projektitutkija Hanna Tuohimaa esitteli hyvinvointipolun elementit ja kertoi tavoitteena olevan hyvinvointipolkua kulkeva motivoitunut ja voimaantunut kansalainen. Tuohimaa esitteli myös Pumppu-hankkeen tavoitteita alueen toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi sekä opinnäytetyön tuloksia hyvinvointinavigaattori Pärjäimen soveltuvuudesta sydänsairautta sairastavien apuvälineeksi.

Selkokielisen, ymmärrettävän tiedon merkitys nousi esiin Laurean lehtoreiden Anne Makkosen ja Liisa Rannan esityksessä, jossa käsiteltiin sydänsairautta ja/tai diabetesta sairastavien kokemuksia arjesta selviytymisestä. Selkokielisyyttä tullaankin käsittelemään tarkemmin Pumppu-hankkeen puitteissa tehtävässä opinnäytetyössä.

Aktiivisen kahvitauon aikana keskusteltiin päivän teemoista. Hämeenlinnalaisten vieraidemme pöydässä pohdittiin YKS-menetelmän mahdollisuuksia

Aktiivisten kahvitaukojen tarkoituksena on innostaa kuulijoita keskustelemaan ryhmissä esitysten aihepiireistä. Hanketiimi saa näin tietoa kuulijoiden näkemyksistä ja uusista ideoista. Tosin keskustelu vie välillä niin mennessään, että muistiinpanojen teko ryhmiltä unohtuu... Keskustelut toimivat myös mukavasti verkostoitumisen edistäjänä.
Laurean lehtorit Outi Ahonen ja Ritva Hautala esittelivät alakoululaisten terveyden edistämisestä saatuja tuloksia. Alakoululaisten parissa tehdyllä ennaltaehkäisevällä työllä on suurta merkitystä, sillä terveelliset elämäntavat opitaan jo nuorena ja toisaalta syrjäytymisen kierre voi myös alkaa lapsena

Laurean Pumppu-hankkeen uutena osana on alkamassa Mielentuki-projekti. Lehtori Elina Rajalahti kertoi meille tästä Lohjan kaupungin opetustoimen kanssa yhteistyössä toteutettavasta projektista, jonka tavoitteena on kehittää syrjäytymistä ennakoivaa varhaisen tuen ja tunnistamisen mallia kouluyhteisössä sekä pilotoida mielenterveystyöhön painottuvaa sairaanhoitajan ennakoivaa toimintaa kouluyhteisössä

Tilaisuuden lopuksi Elina Rajalahti esitti parhaita paloja keväällä toteutetuista työttömän arkea kuvaavista digitarinoista. Digitarinat ovat nähtävillä myös netissä. http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/Sivut/Digitarinat.aspx

Seminaaripäivän järjestelyihin osallistui joukko Laurea Lohjan liiketalouden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Heistä oli meille paljon apua käytännön asioiden hoitamisessa, tilaisuuden lopuksikin pöydät siirtyivät kuin itsestään takaisin alkuperäiseen järjestykseensä. Toivottavasti tilaisuuteen osallistuminen oli myös heille antoisaa!

Laurea Lohja jatkaa tilaisuuksien ja työpajojen järjestämistä tuttuun tapaan loppuvuoden aikana. Jo nyt esitämme kaikille kutsun osallistua Hyvinvointifoorumiin, joka järjestetään keskiviikkona 7.11.2012 Lohjan kaupunginkirjastossa Järnefeltin salissa, yhteistyössä KOKO-hankkeen Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa kärkiteeman kanssa.

Esitysten materiaali löytyy osoitteesta
http://www.laurea.fi/fi/cofi/tiedotteet-ja-tapahtumat/Sivut/Tutustu-Pumppu-seminaarin-esityksiin.aspx

Lisätietoa Laurean Pumppu-osahankkeesta:
http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/Sivut/pumppu.aspx

Terveisin,
Laurean Pumppu-tiimi



29. elokuuta 2012

Töitä tarjolla Pärjäin-pilotissa

Projektitutkijan tai tutkimusavustajan tehtävä


Pärjäin-pilotissa kehitetään kansalaisille suunnattuja e-terveyspalveluja. Pilottiympäristö on Turun kaupungin eTerveyspalvelualusta. Pilotti on Pumppu-hankkeen osahanke ja hanke jatkuu helmikuulle 2014. Pärjäin-pilotti on tietojärjestelmätieteen oppiaineen hanke (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu).

Pärjäin-pilotissa määritellään hankkeessa suunnitellun taustatutkimuksen ja kansalaisten tarpeiden mukaisesti sähköistä e-terveyspalvelua pilotin kohderyhmälle, sydänpotilaille. Pilotin avulla testataan Omahyvinvointi-hankkeessa kehitetyn Pärjäin-konseptin toimivuutta rajatulla kohderyhmällä ja rajatuilla ominaisuuksilla. Pilottien toteutukseen ja arviointiin liittyy sovellus- (käytettävyys, käyttäjäkokemus), kansalais- (motivointi, valtaistaminen) ja terveydenhuollon organisaatiokohtaisia (saumattomat palveluketjut) osa-alueita. Lisäksi selvitetään kansalaisen e-palvelujen tuottamista ja tarjontaa.

Avoinna olevat tehtävät

Etsimme joukkoomme osaavia ja innostuneita henkilöitä tekemään erilaisia käytännön toteutuksia. Tehtävä voi olla projektitutkijan tai tutkimusavustajan tehtävä (osa-aikainen, kokoaikainen). Osa tehtävistä on mahdollisuus tehdä opinnäytteinä tai muina opintosuorituksina. Opinnäytteinä tai muina opintosuorituksina tehtävä työ on palkatonta. Pienehkökin projekti on siis mahdollinen, jos olet kiinnostunut aiheesta ja asiasta sekä saamaan arvokasta käytännön työkokemusta.
Haemme henkilöitä seuraaviin tehtäviin:
  1. Pärjäin-pilotin palvelujen määrittelyyn, käyttöönottoon ja arviointiin keskittyvä tehtävä
  2. Käytettävyys-, käyttäjäkokemus ja toiminnallisuustutkimus Pärjäin-pilotissa
  3. Pk-yritysten parissa tehtävä kartoitusta alueen yritysten kiinnostuksesta ja valmiudesta kehittää kansalaislähtöisiä tai muita e-terveyspalveluita
Tehtävistä muokataan tarvittaessa sopiva kokonaisuus tekijät ja toteutusmalli (palkallinen tehtävä/opinnäyte) huomioiden.

Katso koko ilmoitus Turun yliopiston sivulla

Lisätietoja: Antti Tuomisto, atuomist@utu.fi, Jani Koskinen, jasiko@utu.fi .

22. elokuuta 2012

Palvelusetelit – loistava mahdollisuus uudistaa palveluiden tuottamistapoja ja edistää maakunnan omien yritysten toimintaa

Palvelusetelilaki astui voimaan kolme vuotta sitten heinäkuussa 2009. Lain tarkoituksena oli, ja on edelleen, lisätä hoivaa ja hoitoa tarvitsevien ihmisten valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä.

Laki laadittiin luonteeltaan mahdollistavaksi. Kunta tai kuntayhtymä voi itse päättää ottaako setelin käyttöön ja missä laajuudessa. Päätös palvelusetelin käytöstä on siis mitä isoimmassa määrin palvelustrateginen päätös. Mikä on palveluiden järjestämisvastuussa olevan tahon tahtotila laajentaa palveluiden tuottamista yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa, halutaanko luoda edellytyksiä paikallisille, pienehköille yksityisille hyvinvointialan yrityksille ja pidetäänkö tärkeänä, että kuntalaisille todellakin annetaan mahdollisuus valinnanvapauteen? Jos näihin kysymyksiin on vastaus kyllä, palveluseteli on mitä mainioin ratkaisu.

Meillä Etelä-Karjalassa setelien käyttöönotosta päättää Etelä-Karjalan Sosiaali- ja Terveyspiiri eli EKSOTE. Valitettavasti EKSOTE ei ole linjannut selkeästi kantaansa palvelusetelien käyttöön. Yrittäjän ja myös kuntalaisen näkökulmasta katsottuna setelien käyttöönotto on ollut tuskastuttavan hidasta. Käytössä on jäänteenä ajalta, jolloin Lappeenrannalla oli palveluiden järjestämisvastuu, seteli omaishoidettavien vapaapäivissä sekä tilapäisessä kotiavussa. Uutena mukaan on tullut henkilökohtaisen avun seteli ja nyt on suunnitteilla seteli hammashoitoihin. Uusia avauksia kaivataan, ja odotukset Seteli-hankkeelle ovatkin suuret. Valoa näkyy onneksi tunnelin päässä, mutta vielä on matkaa esimerkiksi Jyväskylään. Jyväskylä on jo nyt edelläkävijä palvelusetelien käyttäjänä ja on päättänyt kasvattaa setelien käyttöä 10–20-kertaiseksi. Tämä tarkoittaa euroissa kymmeniä miljoonia.

Nyt tarvitaan aitoa halua uudistaa palveluiden tuottamistapoja ja katsoa myös asioita elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Halutaanko, että kansainväliset pörssiyhtiöt valtaavat markkinat vai annetaanko maakunnan omille pienille yrityksille kasvun mahdollisuus? Palveluseteli antaa mahdollisuuden kuntalaisen itsensä päättää, miltä yritykseltä hän palvelunsa ostaa. Näin myös paikalliset, usein vahvaan asiantuntijuuteen pohjautuvat yritykset, ovat samalla viivalla isojen, kansainvälisten toimijoiden kanssa. Palvelusetelin onnistunut käyttö edellyttää myös tiivistä yhteistyötä yksityisen ja järjestämisvastuussa olevan tahon välillä. Uskallan väittää, että paikallisilla yrityksillä on tähän selkeästi parempi valmius ja motivaatio kuin kasvottomilla pörssiyhtiöillä.

Kumppanuusyhteistyöllä kehitetty palvelusetelijärjestelmä on kaikkien etu. Se antaa kuntalaisille vaihtoehtoja ja valinnanvapautta tulotasoon katsomatta, yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kunnille lisää veroeuroja paikallisten kasvuyritysten kautta sekä vähentää paineita julkisella sektorilla ja turvaa näin jatkossakin hyvinvointipalvelut!


kirjoittajana
Helena Puolakka
Seteli-hankkeen hankeryhmän puheenjohtaja
Yrittäjä

KUTSU: Hyvinvointi polun varrella - Pumppu-vuosiseminaari ke 5.9.2012, Laurea Lohja

Hyvinvointipolun varrella – uutta kehittämässä


Laurean Pumppu-hankkeen vuosiseminaari järjestetään keskiviikkona 5.9.2012 klo 12.30–16.00 Luentosali, Laurea Lohja, Nummentie 6.

Laurea Lohja on tutkinut ja kehittänyt hyvinvointia tukevia palveluita Pumppu-hankkeessa jo vuoden ajan. Tule kuulemaan uusia ajatuksia ja sovelluksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Tervetuloa mukaan! Seminaarissa mukana puhujana myös Merja Laurén Hämeenlinnan Pumppu / Virvelinranta YKS -osahankkeesta.

Tarkempi ohjelma liitteenä, ks tästä.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, ilmoittaudu mukaan ma 27.8.2012 mennessä osoitteessa:

http://digiumenterprise.com/answer/?sid=861975&chk=2DXUCV5H