24. kesäkuuta 2013

Videokirjeenvaihto organisaatiorajat ylittävän kehittämistyön välineenä

Asiakkaan tarvitsema palvelu saatetaan tuottaa yhden toimintayksikön sisällä. Silloin palvelun kehittäminen tapahtuu pääasiassa kehittämällä yksikön sisäisiä prosesseja. Asiakkaan palvelu on kuitenkin usein verkostomainen kokonaisuus, joka muodostuu eri palveluntuottajien tarjoomasta: kotona asuvan ikäihmisen palvelukokonaisuuteen saattaa samanaikaisesti kuulua esimerkiksi kunnallisen kotihoidon palveluita, yksityisen hyvinvointiyrityksen tuottamia fysioterapiapalveluita, yksityisen yrityksen tuottamia kotisiivous- ja asiointipalveluita ja terveydenhuollon diabeteshoitajan palveluita. Jokaista palvelumuotoa voidaan tarkastella omana prosessinaan mutta on myös hyvä tarkastella asiakkaan palvelukokonaisuutta. Kokonaisuuden tarkastelu on erityisen tärkeää silloin, kun samanaikaisesti käytettävien palveluiden tulisi keskustella keskenään. Silloin haasteeksi nousee eri palveluiden rajapinnoilla tapahtuva tietojen vaihto ja yhteisten tavoitteiden määrittely (Koskimies ym. 2012).

Asiakas saattaa myös siirtyä palvelusta toiseen, jolloin hän ei käytä useamman palveluntuottajan palveluita samanaikaisesti vaan peräkkäisten palveluiden jatkumona. Tällöin onnistunut palveluprosessi edellyttää ”saattaen vaihtamista”, asiakkaan hoidon ja palvelun huolellista siirtämistä seuraavalle vastuutaholle. Esimerkkinä palveluasumisessa ikäihminen, jonka kunto äkillisesti huononee ja hänet lähetetään jatkohoitoon, josta hän palaa ”kotiin” kuntoutumisensa jälkeen:

Siirtymävaiheen rajapinnassa on usein ”laatukuopan” vaara. Sosiaali- ja terveystyön palvelut on rakennettu funktionaalisiksi, itsenäisesti toimiviksi palveluiksi eikä niinkään asiakkaan kokonaisuudesta huolehtivaksi, asiakasläheisiksi prosesseiksi. Ongelmaksi muodostuu se, että kukin yksikkö kantaa huolta vain omasta toiminnastaan ja omasta tuloksestaan ja kokonaisuuden hallinta saattaa jäädä heikoksi (Tanttu 2007).

Funktioiden välillä on myös johtamisen näkökulmasta tarkasteltuna harmaa alue. Toimintayksikköjen ”väliin” jäävä alue saattaa olla ”ei kenenkään maata” ja se on johtamisen kannalta hankalaa. Esimiehellä on vaikuttamismahdollisuudet ja kehittämisvastuu omasta yksiköstään mutta yksikköjen välisen yhteistyön kehittämisvastuu saattaa jäädä katveeseen.

Yksikköjen väliseen toimintaan saattaa myös liittyä henkilöstön tiedostamia asioita, jotka tunnistetaan asiakkaan hoitoa ja palvelua heikentäviksi tekijöiksi, mutta koska ne ovat harmaalla alueella ja ehkä ”aina olleet” tietyllä tavalla, niihin on hankala puuttua.

Tavoitteena hyvä palvelukokonaisuus


PUMPPU-hankkeen Tehu osahankkeen Loimaan osion alkukartoituksen tehdyissä prosessikuvauksissa esiin nousi mm. seuraavaa:

  • Hoitajan lähetettä käytetään satunnaisesti.
  • Lääkelistojen oikeellisuuteen ei voi luottaa: lääkelistat eri lähteistä saatuina eivät ole yhteneviä, jatkohoitoon siirtyvän asiakkaan mukana saattaa olla kaksi toisistaan poikkeavaa selvitystä asiakkaan käyttämistä lääkkeistä.
  • Asiakkaan siirtyessä päivystyksestä tai terveyskeskuksesta takaisin kotiin / palveluasumiseen hänellä ei ole mukanaan uusina aloitettujen lääkkeiden reseptejä.
  • Asukkaan tullessa takaisin päivystyksestä viikonloppuna, hänellä ei ole mukanaan aloitettuja lääkkeitä viikonlopun ajaksi (apteekkiin päästään vasta ensimmäisenä arkipäivänä).
  • Epikriisi tulee tulee postissa eli asiakkaan siirtyessä ei ole selvitystä siitä, mitä löydöksiä on tehty ja mitä hoito-ohjeita on annettu.
  • Joskus on epäselvää, kenen vastuulla on ilmoittaa omaisille potilassiirroista ja tilanteiden muutoksista.
  • Asiakas saatetaan kotiuttaa huonokuntoisempana mitä kotiutusilmoituksessa annetaan ymmärtää.
  • Hoitajien näkemyksiä ei riittävästi huomioida, vaikka hoitajalla saattaa olla pitkä hoitosuhde asiakkaan kanssa.
  • Potilastietojärjestelmät eivät keskustele keskenään, Fialen käyttö on hidasta. 

Käytimme videokirjeenvaihtoa – menetelmä pähkinänkuoressa



Menetelmänä videokirjeenvaihto etenee vaiheittain:

· Valitaan yksiköt, jotka ovat tekemisissä keskenään yhteisten asiakkaiden kautta. Hankealueella yksiköt löytyivät helposti: palveluasumisesta lähetetään asiakkaita aluesairaalan päivystykseen sekä terveyskeskukseen samoin kuin kotihoidosta ja vanhainkodista. Myös kotihoidolla ja intervallihoitoa tarjoavilla yksiköillä on yhteisiä asiakkaita.

· Ennen kirjeenvaihdon aloittamista yksiköt valmennetaan: sovitaan kirjeenvaihdon aihe ja työskentelyn tyyli. Lähdetään oman toimintatavan avaamisesta ja edetään arvostavalla asenteella lähestymään toista yksikköä kysymällä, miltä oman yksikön toiminta näyttää yhteistyötahon näkökulmasta, olisiko parannusehdotuksia? Viestitetään rakentavasti omat odotukset ja toiveet yhteistyökumppanille pysyen perustehtävässä eli asiakkaan hyvässä palvelussa ja hoidossa.

· Aikataulutetaan kirjeenvaihto.

· Tehdään kuvaukset ja toimitetaan kirjeet perille. Kirjeenvaihtoa jatketaan tarvittava määrä, 2-3 kirjettä.

· Todetaan toimintatapojen muuttamisen muodot ja sovitaan, miten jatkossa tullaan toimimaan.

· Yksikkötasolla muutosten juurruttaminen ja seuranta, että sovitut uudet käytännöt toteutuvat.


Videokirjeenvaihdossa esiin nousseita asioita ja kirjeenvaihdon tuloksia


Yksikköjen toiminnan läpinäkyvyys lisääntyi. Yksiköt avasivat omaa toimintaansa valitun aiheen suhteen ja osoittivat aitoa halukkuutta reflektoida, saada yhteistyötahojen näkemyksiä omasta toiminnastaan, keskustella, arvioida ja kehittää toimintaansa saadun palautteen perusteella. Palautteen vastaanottokyky osoittaa yksikköjen kehitysmyönteisyyttä ja kypsyyttä.

Videokirjeenvaihdon jälkeen yksiköissä tiedostettiin paremmin palvelukokonaisuudet ja oma rooli osana kokonaisuutta. Tiedostettiin myös se, että oma toiminta vaikuttaa sekä organisaatioiden väliseen toimintaan että asiakkaiden saaman palvelun laatuun.

Yhteisenä ilon aiheena on ollut se, että asioihin voidaan vaikuttaa. Omia käytäntöjä muuttamalla voidaan sujuvoittaa kokonaisuutta ja parantaa palvelua.

Videokirjeenvaihto on lähentänyt eri yksiköissä toimivia kollegoita kun on voitu keskustella miltei kasvokkain. Tarpeettomet uskomukset tai osin virheelliset mielikuvat toisen yksikön toiminnasta ovat hälventyneet.Yhteydenotot ovat jatkossa helpompia, kun ”nimillä on kasvot”. Luottamus ja keskinäinen arvostus lisääntyy tuntemisen kautta.

Kirjeenvaihto on tuottanut nopeita muutoksia työkäytännöissä. Pienilläkin muutoksilla voi olla erittäin suuria merkityksiä:

· kun asiakas kotiutetaan päivystyksestä ja hänelle on määrätty antibioottikuuri, alkuannokset laitetaan asiakkaan mukaan

· hoitotahdosta laitetaan selkeästi merkintä hoitajan lähetteeseen

· puhelinkonsultaatiota käytetään enemmän

· asiakkaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen, henkilökohtaiset tavarat merkitään

· hoitajan lähetteen merkitys selkiytynyt jne



Esimerkkinä Aurassa sijaitsevan Mikonpolun palveluasuntolan muistilista kirjeenvaihdon jälkeen:





Videokirjeenvaihtoa esittelevä video löytyy täältä: http://youtu.be/P6OU8eRlk7w




Lähteet:

Koskimies, M., Pyhäjoko, J., Arnkli,T. 2012. Hyvien käytäntöjen dialogit. Opas dialogisen kehittämisen ja kulttuurisen muutoksen tueksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tanttu, K., 2007. Palveluketjujen hallinta julkisessa terveydenhuollossa. Vaasan yliopisto. Sosiaali- ja terveyshallintotiede. No 176.


kirjoittajina
Kaija Virjonen TtM, hanketyöntekijä
Harri Kankare TtM, hanketyöntekijä
Turun ammattikorkeakoulu





11. toukokuuta 2013

Pumppu / TEHU-osahanke esillä TerveSOS-messuilla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestää yhteistyössä Turun kaupungin kanssa TerveSOS-messut Turun Messu- ja kongressikeskuksessa 15.–16.5.2013. Tapahtuman teemana on ”Kohti huomista – luovasti ja vastuullisesti”.

Pumppu / TEHU-osahanke on esillä osastolla 89. Turun ammattikorkeakoulun toteuttamassa Pumppu / TEHU-osahankkeessa kehitetään alueellisia hyvinvointipalvelurakenteita kansalaislähtöisestä näkökulmasta:

  • Loimaan seudulla saattohoidossa
  • Turun seudulla muistiterveyttä edistävissä taide- ja kulttuurilähtöisissä palvelumalleissa 
  • Liedon, Koski Tl:n, Marttilan ja Tarvasjoen alueella kotihoidossa sekä 
  • Tuotteistetaan hyvinvointipalveluista uusia palvelukonsepteja 

Tervetuloa tutustumaan osastollemme ja keskustelemaan kanssamme kehittämistyöstä!


terveisin Pumppu / TEHU-osahankkeen tiimi Turun ammattikorkeakoulusta


Lisätietoa messutapahtumasta: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/ajankohtaista/tapahtumat/terve_sos

24. huhtikuuta 2013

Sähköiset kontaktit – kenelle ja mihin tilanteeseen ne sopivat?

Mediassa on viime aikoina ollut vilkasta keskustelua sähköisistä terveyspalveluista. Ylen internet-sivuilla uutisoitiin 6.2.2013 otsikolla ”Terveyspalvelut sähköistyvät-Potilasliitto muistuttaa ihmiskontaktin tärkeydestä” terveyspalvelujen sähköistymisen seurauksista. Uutisessa oltiin huolestuneita siitä, että sähköisten terveyspalvelujen myötä ihmiskontakti katoaa hiljalleen. Tämä huolenaihe on aivan perusteltu, sillä esimerkiksi pankkipalveluiden sähköistymisen myötä palvelupisteitä lakkautettiin yksi toistensa jälkeen, ja näin kadottaen perinteiset ihmiskontaktit. Terveyspalvelujen pelätään myös kokevan saman kohtalon niiden sähköistyessä.

Sähköiset terveyspalvelut voivat kuitenkin mahdollistaa monia hyviä asioita. Sähköisillä terveyspalveluilla voidaan esimerkiksi laajentaa perinteisten terveyspalvelujen tarjoamia mahdollisuuksia. Hyvänä esimerkkinä on kontaktien mahdollistaminen silloin, kun henkilö ei esimerkiksi pääse fyysisesti tai maantieteellisesti hyödyntämään terveyspalveluja. Tällöin sähköisillä terveyspalveluilla voidaan tarjota uusia kontaktitapoja terveydenhuoltoon. Sähköisessä asioinnissa järjestelmä on kuitenkin vain väline, jonka molemmin puolin on ihminen. Näin ollen kontakti toteutuu, vaikkei välttämättä fyysisesti. Palveluja osittain sähköistämällä voidaan siis mahdollistaa uudenlaisia terveyspalveluja, joita ei muuten olisi mahdollista tuottaa sekä monipuolistaa potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välisiä vuorovaikutustapoja.

Lisäksi sähköisten terveyspalvelujen myötä voimavaroja voi säästyä kasvokkain tapahtuvaan asiakas ja potilastyöhön, kuten Vantaalla havaittiin (Yle 6.2.2013 ”Vantaa sähköistää terveyspalvelujaan ”).

Kansalaiselle sähköisten palvelujen merkittävyys näkyy parhaiten mahdollisuutena hallinnoida omaa arkea. Sähköisten palvelujen kautta kansalainen voi hallita sairauttaan, terveydentilaansa sekä hyvinvointiansa. Kansalaiselle jää siis aikaa elää omaa elämänsä, sillä kaikki asiat eivät vaadi lääkäriajan varaamista. Pärjäin-pilotin ideologia perustuukin OmaHyvinvointi-hankkeessa luotuun malliin kansalaisen apuvälineestä, joka auttaa hyödyntämään terveyteen ja terveyspalveluihin liittyviä sähköisiä tietosisältöjä kansalaisen omassa arjessa.


Ystävällisin terveisin,
Pärjäin-pilotti
Anna Korpela, Sari Knaapi-Junnila, Ronald Otim, Jani Koskinen ja Antti Tuomisto

22. huhtikuuta 2013

YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU ETENEE VAUHDILLA VIRVELINRANNASSA - olemmeko valmiit sitoutumaan?

Virvelinranta YKS osahankkeen punainen lanka eli yksilökeskeinen elämänsuunnittelu ja – suunnitelma on löytänyt vähitellen paikkansa osahankkeemme toiminnassa. Sinnikkäästi olemme käyttäneet YKS ajattelua ja työvälineitä kaikessa toiminnassamme niin Virvelinrannan palvelunkäyttäjien kuin työntekijöidenkin kanssa työskennellessä. Henkilökunnan ja palvelunkäyttäjien koulutukset ovat myös vahvistaneet YKS:n ideologian ymmärrystä. Ilolla olemme saaneet huomata, miten erityisesti palvelunkäyttäjien omat YKS-koulutukset ovat olleet meitä kaikkia voimaannuttavia. Näissä tilaisuuksissa palvelunkäyttäjän oma ääni on tullut kuulluksi, he ovat saaneet vertaistukea toisistaan ja esille on noussut paljon sellaisia asioita, joista aikaisemmin ei ole yhteisöissä ollut puhetta.

Interaktiivisen kosketustaulun hankkiminen on tuonut palvelunkäyttäjille, mutta myös työntekijöille uudenlaisen tavan olla vuorovaikutuksessa esimerkiksi elämänsuunnitelmia tehtäessä. Taulun iso näyttö, mahdollisuus työskennellä joko kynällä tai pelkästään omalla kämmenellä sekä monet muut tekniset mahdollisuudet ovat innostaneet meitä kaikkia kokeilemaan ja tuottamaan erilaisia asioita taulun avulla.

Johtajuuden merkitystä ei voi vähätellä, kun uutta toimintamenetelmää lähdetään juurruttamaan. Sitoutuminen uuteen työskentelymalliin, sen omaksuminen perustehtävää tehdessä, kehittäminen ja arviointi lähtevät aina siitä, miten johto on asiaan sitoutunut ja miten se tukee koko yhteisöä prosessin edetessä. Voimmekin kysyä itseltämme olemme sitten ohjaajia, hoitajia tai esimiehiä:

  • Miten yksilökeskeisesti itse työskentelen ja miten se näkyy työssäni? 
  • Miten yksilökeskeinen työskentely näkyy työyhteisössä ja johtajuudessa? 
  • Miten valmis olen uuteen ja pystynkö laittamaan itseni likoon? 
  • Kuulenko palvelunkäyttäjää ja haluanko oppia tuntemaan hänet? 

Oman, mutta myös sekä organisaation / yksikön arvopohjan ja asenteiden tutkiminen nousee tällöin keskeiseen asemaan. Vastuu yksilökeskeisestä työskentelymallista, silloin kun se on otettu toimintamalliksi, on kaikilla. Esimiehen pitää olla kiinnostunut ja tietoinen, mitä hänen porukkansa tekee. Aito ja vilpitön kiinnostus toisten tarpeille ja toisten näkökulmien arvostus sekä yhteistyön arvostus näkyy sovituista asioista kiinnipitämisenä. Henkilön todellinen osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuus on tärkeää. 

Ilahduttavaa on, että yksilökeskeinen elämänsuunnitelma ja – suunnittelu on alkanut kiinnostaa muun muassa ikäihmisten ja psykiatrian palveluita. Kevään YKS-koulutuksissa on ollutkin osallistujia eri palvelutuotannon alueilta ja näissä ryhmissä esimerkiksi ryhmän keskinäinen vuorovaikutus ja hyvien käytäntöjen jakaminen on antanut kaikille osallistujille uusia kokemuksia.


Kirjoittaja Merja Laurén / Virvelinranta YKS osahanke

19. huhtikuuta 2013

Uusia innovaatioita ja yhdessä tekemistä


”Olin itse paikalla Hämeenlinnan Raatihuoneella Pumppu hankkeen väliseminaarissa 14.3.2013, niin mieleeni jäi kaksi melkeinpä tärkeintä asiaa koko suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ja tulevaisuuden kannalta. Tässä olisi nyt hyvä paikka suomalaisen identiteetin uudelleenmuokkaukselle. Kerron nyt oman mielipiteeni näistä asioista.

Se on hyvä, että uusia innovaatioita kehitetään, mutta testataanko niitä käytännössä ennen kun niitä aletaan tuomaan markkinoille. Jos testataan, niin tehdäänkö sitä tarpeeksi?  Jos puhutaan terveydenhoitoalan lanseeraamista innovaatioista, niin niitä ei pitäisi kokeilla vaan tietyllä vammaryhmällä, vaan ottaa tutkimukseen mukaan henkilöitä yli vammarajojen. Selitys sille on päivänselvä, koska kaikki ovat erilaisia, kaikilla on omat haaste- ja osaamisalueensa. Joku on hyvä tekemään ruokaa, toinen taas osaa suunnitella paremmin, missä järjestyksessä tekee asiat.

Virvelinranta YKS - osahankkeen alullepanema Vammaispoliittiset arvot -työryhmä on saanut aikaan vammaisille suunnatut arvot, joita ei vielä muualla Suomessa ole tällä tavoin tiettävästi tehty. Erityisen tästä tekee se, että niitä oli tekemässä joukko palvelunkäyttäjiä, eli vammaisia.

Vammaispoliittiset arvot -työryhmän työt eivät suinkaan loppuneet siihen, että he tekivät arvot, joita noudatetaan vammaisten henkilöiden keskuudessa. Työryhmän seuraava työtehtävä on, että saadaan kaupungin päättäjät niin vakuuttuneeksi, että he alkavat kehitellä niistä osaa koko kaupungin arvoiksi, joka tekisi siitä yhteiskunnallisen asian. Tätä työvaihetta työryhmä itse ei voi valvoa, vaan sitten kun projekti loppuu, niin vammaisneuvoston pitää ottaa se rooli, että he ajavat asiaa eteenpäin, jos kukaan muu ei sitä lähde tekemään”. 

kirjoittajana
Juho Lehtonen 5.4.2013


7. maaliskuuta 2013

Sydänpotilaista tehdään oman elämänsä herroja

Näin otsikoi Ari Welling (YLE Turku) tekemänsä jutun Pumppu-hankkeen Pärjäin-pilotista.

YLEn juttu kertoi maassamme ainutlaatuisen sydänpotilaiden omahoitohankkeen käynnistymisestä Turussa. Pärjäin-pilotissa luodun nettipalvelun avulla pyritään tekemään potilaista oman lääkehoitonsa ja oman elämänsä herroja.

Turun yliopiston Pumppu-hankkeen osana toteuttama Pärjäin-pilotti kestää vuoden. Pilottijakson päätyttyä tehdään arvio siitä, voisiko palvelu toimia myös muiden sairauksien hoidossa.



Lähde: YLE Turku, Ari Welling.


18. helmikuuta 2013

Verkkotyökalu sydänsairaan omien valintojen tueksi

Turkulaiset sydänpotilaat pääsevät ensimmäisinä Suomessa kokeilemaan Turun yliopistossa keksittyä Pärjäin-toimintamallia. Mallin uskotaan motivoivan sydänsairaita parantamaan elintapojaan.

Antti Tuomisto (vas.), Sari Knaapi-Junnila, Jani Koskinen ja Anna Korpela uskovat, että parhaiten ihminen saadaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään antamalla hänelle oikeus päättää toimistaan itse. Pärjäin kertoo mahdollisuudet, joista käyttäjä valitsee itselleen sopivimmat.

​Pärjäin on jatkoa vuosien 2008-2010 OmaHyvinvointi-hankkeelle. Se loi idean, miten kansalainen voi sähköisessä muodossa hallita erityisesti omia terveys- ja hyvinvointitietojaan. Tulosten tultua joukolta kysyttiin: mitä tästä hyötyy?

- Me vastasimme, että antakaa rahat niin me näytämme. Me haluamme saada aikaan muutoksia, tehdä konkreettisia asioita, projektin johtaja, lehtori Antti Tuomisto Turun yliopistosta sanoo.

EAKR-rahaa löytyi ja nyt joukko on näyttänyt. Pärjäimessä sydänpotilas voi käyttää Turun kaupungin e-terveyspalveluja ja valita millä eri keinoin voisi tukea omaa olonsa paranemista.

- Kevään aikana 50 turkulaista sydänpotilasta ottaa Pärjäimen käyttöön Turun kaupungin eTerveyspalvelu-alustalla, suunnittelija Jani Koskinen sanoo.

Vuoden pilotti paljastaa toimivuuden


Pilottipalveluun kootaan luotettavaa tietoa sydänsairauksista ja keinoista vähentää niiden haittavaikutuksia. Sivustolle voi myös tallentaa omia tietojaan vaikkapa päiväkirjaan ja verenpaineen seurantataulukoon.

Pärjäimestä löytyy myös linkkejä Turussa tarjolla oleviin liikuntapalveluihin ja vertaistukeen. Sen kautta voi myös varata hoitoaikoja ja olla yhteydessä hoitohenkilökuntaan.

- Kyseessä on nimenomaan ihmisen oma keino hallita terveystietojaan. Pärjäin ei ole suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille, mutta halutessaan kansalainen voi lähettää Pärjäimen kautta valitsemiaan tietoja hoitosuunnitelman mukaisesti lääkärilleen potilastietojärjestelmä Pegasoksen kautta, Koskinen sanoo.

Noin vuoden kestävän pilottijakson jälkeen mietitään, onko malli ja palvelut niin toimivia, että sitä voisi laajentaa myös muiden sairauksien hoitoon. Jo nyt mielessä välkkyy ajatus omasta Pärjäimestä esimerkiksi diabetespotilaille.

Ennen uusia sairausryhmien mukaanottoa edessä on vielä toinen kehityskierros sydänpotilaiden kohdalla jossa kerättyjen tietojen avulla muutettaan tai lisätään palveluita Pärjäimeen.

- Turun kaupunki miettii parhaillaan kliinisen tutkimuksen toteuttamista Pärjäimen vaikutuksista, siis selvittäisi lääketieteellisesti, mikä vaikutus Pärjäimeen osallistumisella on sydänpotilaan terveyteen, Koskinen sanoo.

Pärjäin korostaa omaa päätösvaltaa


Pärjäimen sydämenä on työinformatiikka, tiedettä kansaintajuistavan Tuomiston sanoin ihmisten oma ja yhteisöllinen tavoitteellinen toiminta yhtenä kokonaisuutena. Ajatuksena on hyödyntää työinformatiikan ajatusta siitä, että ihmisen pitää itse asettaa tavoitteensa ollakseen motivoitunut tavoittelemaan niitä.

- Kyllähän kaikki tietävät, että tupakointi on pahasta, mutta osa jatkaa tupakointia vaikka lääkäri avosydänleikkauksen jälkeen sen kieltäisi. Pärjäimessä kerrotaan, miten tupakanpoltto vaikuttaa sydänsairauteen ja miten sen vähentäminen vaikuttaa, Tuomisto sanoo.

Koskinen nostaakin esille sen, että on parempi että potilas itse haluaa vähentää tupakointiaan, kuin että lääkäri käskee lopettamaan sen, jolloin ei omaa sitoutumista välttämättä synny. Tavoitteiden asettamisessa ja muutoksessa onkin keskeistä ihmisen oma halu muutokseen.

Tutkimusavustaja, ryhmän terveystieteilijä Sari Knaapi-Junnila puolestaan kertoo, että liikunnan voi aloittaa vaikkapa osallistumalla kulttuurikävelylle. Keskeinen idea on, että pienillä yksittäisillä toimilla voi saada yhteisvaikutukseltaan ison muutoksen.

Ryhmän tavoitteena on rakentaa käyttäjien toiveiden mukainen malli. Siksi Tuomisto, Koskinen ja hankkeen tutkimusavustajat Sari Knaapi-Junnila, Anna Korpela ja Ronald Otim kyselevät pilottivaiheen aikana turkulaisilta sydänpotilailta parannusehdotuksia ja havaintoja toimivista osioista.

Pärjäin-hanketta ja sen tuloksia esitellään Turussa 6.3. ja Hämeenlinnassa 14.3. netissä lisätietoa myös työinformatiikasta.


Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Erja Hyytiäinen ja David Goehring.

Uutinen julkaistu Turun yliopiston nettisivuilla 15.2.2013 ks. täältä